Hyppää pääsisältöön

”Lapsia roikotetaan raajoista kantamalla ja kiinnipito jatkuu sängyssä”

Kehitysvammaisten lasten kohtelusta tukikeskuksessa rikosilmoitus

Vanhemmat ja entiset työntekijät kertovat kehitysvammaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivaltaisesta hoitotavasta kuntayhtymän tukikeskuksessa Varsinais-Suomessa. Poliisille on tehty rikosilmoitus ja AVI:in kanteluita. Keskuksen johto kiistää jyrkästi epäkohdat.

Kehitysvammainen Onni toistelee mieshoitajan nimeä ja purskahtaa koko ajan itkuun. Eri puolella vartaloa on mustelmia.

Hän laittaa käden lenkiksi kaulansa ympäri. Äiti tulkitsee eleen tarkoittavan kuristamista.

Onni oli ollut hoidossa kuntayhtymänä toimivassa Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO:ssa Turun lähellä Paimiossa. KTO tarjoaa tutkimus-, kuntoutus- ja asumispalveluita kehitysvammaisille laajasti Varsinais-Suomen alueella. Vuosittain asiakkaita on noin tuhat ja keskuksella on useita eri yksiköitä.

Onni on hoitojakson jälkeen täysin poissa tolaltaan. Kun poika viedään uudestaan hoitoon, äiti kysyy Onnin toistelemasta tilanteesta sen nähneeltä hoitajalta.

– Hän sanoi, että Onni sehän oli sinun oma syysi, kun yritit purra hoitajaa. Ei hoitaja tapahtumaa kieltänyt. Ilmeisesti Onnia oli käsitelty aika kovakouraisesti, pojan äiti Anni Alitupa sanoo.

Hoitojakson aikana Onni lopettaa syömisen ja nukkumisen. Jo valmiiksi hoikka 13-vuotias poika alkaa laihtua.

Onni ja äitinsä Anni kotona.
Lietolainen Anni Alitupa kokee, että hänen poikaansa Onnia kohdeltiin kaltoin kehitysvammaisten tukikeskuksessa. Onni ja äitinsä Anni kotona. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,jouni munukka

”Olen mennyt tilanteeseen, jossa jonkun päällä on istuttu jo puolitoista tuntia.

Pieni ihminen on alla hiki päässä ja itkevänä. Sitten sanotaan, että kun rauhoitut, niin päästämme irti.

Eivät he ymmärrä, ahdistus on siinä vaiheessa jo niin kova, eikä saa kunnolla henkeä.”

– Entinen työntekijä

Ongelmat koetaan erittäin vakaviksi

MOT on haastatellut artikkelia varten yhdeksää eri lähdettä, jotka ovat Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksessa hoidossa olleiden lasten vanhempia ja keskuksen entisiä työntekijöitä.

Suurin osa haastatelluista haluaa esiintyä jutussa nimettömänä, sillä he pelkäävät lastensa yksityisyyden tai työllistymismahdollisuuksien puolesta.

Haastateltavien kokemukset ovat yhteneväisiä. Heidän pääviestinsä on se, että KTO:n useissa eri yksiköissä on niin vakavia ongelmia, että ne voivat vaarantaa sekä hoidettavien kehitysvammaisten että hoitajien terveyden tai pahimmassa tapauksessa hengen.

Sitaatti: "Näimme lasiovien läpi, kun kolme ohjaajaa raahasi Miroa lattiaa pitkin toiseen paikkaan." -Miron äiti
Sitaatti: "Näimme lasiovien läpi, kun kolme ohjaajaa raahasi Miroa lattiaa pitkin toiseen paikkaan." -Miron äiti MOT,jouni munukka

”Joka kerta mustelmilla”

Heinin 11-vuotiaan autistisen pojan Miron käyttäytyminen muuttui viime keväänä äkkiä huonompaan suuntaan. Muutos tapahtui sen jälkeen, kun hän oli ollut hoidossa KTO:n Lasten ja nuorten neuropsykiatrisessa kuntoutusyksikössä eli Lanekussa. Heini ja Miro eivät esiinny jutussa omilla nimillään.

Poika oli itkuinen, levoton ja ahdistunut. Hän tunnisti reitin Paimioon, eikä suostunut tulemaan ulos autosta kuin väkisin. Pojan omaishoitajana Heini tietää hyvin, että autismiin kuuluvat huonommat päivät ja vaiheet, mutta nyt pojan tilanne paheni järjestelmällisesti hoitojaksojen jälkeen.

Lääkäri ei löytänyt muuttuneelle käytökselle somaattista eli kehollista syytä. Tilanne kummastutti Heiniä, sillä hänelle Lanekua oli mainostettu kuntouttavana yksikkönä, jossa on vankkaa autismiosaamista.

– Melkein joka kerta, kun poika tuli sieltä takaisin, niin käsivarret olivat mustelmilla, Heini sanoo.

Kerran vanhemmat menivät käymään pojan hoitopaikassa sovittua aiemmin ja pääsivät sattumalta ulko-ovesta sisään.

– Menimme toiseen kerrokseen ja näimme lasiovien läpi, kun kolme ohjaajaa raahasi Miroa lattiaa pitkin toiseen paikkaan.

Sitaatti: "Hän oli yksin pimeässä huoneessa lukkojen takana ja sen jälkeen aivan hysteerinen" - Hoidossa olleen lapsen äiti
Sitaatti: "Hän oli yksin pimeässä huoneessa lukkojen takana ja sen jälkeen aivan hysteerinen" - Hoidossa olleen lapsen äiti MOT,jouni munukka

”Voimaa ei osata käyttää turvallisella tavalla”

Kehitysvammaisten lasten ja nuorten hoitamisessa tulee vastaan tilanteita, jolloin fyysisen voiman käyttäminen on välttämätöntä lapsen oman ja hoitohenkilökunnan turvallisuuden takia. Lasta voidaan rajoittaa hoidollisella kiinnipitämisellä.

Tätä harjoitellaan niin sanotussa Mapa-koulutuksessa, jossa opetetaan tekniikoita hoitaa vaikeatkin tilanteet mahdollisimman hallitusti.

MOT:n haastattelemien KTO:n entisten työntekijöiden mukaan ongelma on se, että Lasten ja nuorten neuropsykiatrisessa kuntoutusyksikössä fyysistä voimaa ei osata käyttää turvallisella tavalla.

– Lapsiin kohdistetut pakkotoimenpiteet ja sitominen eivät ole sellaisia kuin Mapassa opetetaan, vaan ihan väkivaltaa, yksi haastateltavista sanoo.

Toinen haastateltava kertoo nähneensä lapsia raahattavan ja kannettavan niin, että heidän terveytensä ja turvallisuutensa vaarantuvat.

– Kiinnipitotilanteisiin joudutaan toistuvasti. Lapsia roikotetaan raajoista kantamalla omaan huoneeseen, jossa kiinnipito jatkuu sängyssä. Siitä on kaikki turvallisuus ja inhimillisyys kaukana, hän kertoo.

Osa kehitysvammaisista voi kokea fyysisen koskettamisen hyvin ahdistavana, eivätkä he välttämättä ymmärrä kiinnipitoon johtanutta syy-yhteyttä.

– Olen mennyt tilanteeseen, jossa jonkun päällä on istuttu jo puolitoista tuntia. Pieni ihminen on alla hiki päässä ja itkevänä. Sitten sanotaan, että kun rauhoitut, niin päästämme irti. Eivät he ymmärrä, ahdistus on siinä vaiheessa jo niin kova, eikä saa kunnolla henkeä, yksi lähteistä kertoo.

Rikosilmoitus poliisille ja kanteluita aluehallintovirastoon

KTO:ssa hoidettavana olleen lapsen vanhemmat ovat jättäneet rikosilmoituksen pahoinpitelystä Turun poliisille. Jutun tutkinta on kesken, eikä poliisi kommentoi tapausta enempää.

KTO:sta on tehty useita kanteluita Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. MOT:n tiedossa ei kuitenkaan ole, mitä kaikkia yksiköitä kantelut koskevat ja mikä on niiden asiasisältö, sillä Avi ei suostu luovuttamaan asiakirjoja.

KTO on myös itse pyytänyt Avia tarkastamaan Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen yksikön. Keskuksen mukaan syy on resurssien ja toiminnan arviointi sekä mahdollisimman suuri läpinäkyvyys.

Vammaispalveluja ostava Liedon kunta on ollut huolissaan siitä, että KTO:lla on muutettu ohjaajien työsuhteita nimikkeeltään hoitajiksi. Lisäksi Lieto on antanut lausunnon, jossa todetaan, että kunta ei ole ollut kaikilta osin tyytyväinen KTO:n palveluiden laatuun.

Lieto maksaa asiakkaan hoidosta KTO:ssa noin 600–800 euroa päivässä.

Kuva  - Kehitysvammapsykiatrinen kriisi- ja tutkimusyksikkö
KTO:lla on useita eri yksiköitä vammaispalveluita varten. Kuva - Kehitysvammapsykiatrinen kriisi- ja tutkimusyksikkö Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,kepsy

Työntekijöitä tulee ja menee

Kaoottiseen tilanteeseen Lanekussa on haastateltavien mukaan useita syitä: työntekijöiden erittäin suuri vaihtuvuus ja riittämätön ammattitaito, henkilöstöpula, ja KTO:n johdon kyvyttömyys tai haluttomuus puuttua riittävällä tavalla epäkohtiin.

– Tosi pienellä miehityksellä mentiin ja paljon käytettiin sijaisia, joilla ei ole minkäänlaista perehdytystä. Saattoi olla työntekijöitä, jotka eivät olleet koskaan työskennelleet lasten kanssa ja joilla ei ollut mitään kokemusta autismityöstä, KTO:ssa työskennellyt hoitaja sanoo.

Vanhempien ja KTO:n entisten työntekijöiden mukaan hoitohenkilökunnan kyvyt ja tietämys kehitysvammaisten hoitamisesta ovat pahasti puutteellisia. He kertovat tämän johtavan siihen, että fyysistä voimaa käytetään liian herkästi ja tilanteissa, joissa lapsi tai nuori olisi ollut mahdollista rauhoittaa muilla tavoin.

Tietotaidon puute näkyy haastateltavien mukaan muun muassa siten, että hoitajat saattavat provosoitua kehitysvammaisten käytöksestä.

– Lapsiasiakkaasta on puhuttu, että se on ihan kamala, hirveä tai vastenmielinen. Jos ajatus on semmoinen, niin kyllähän kiinnipitotilanteeseen menee ihan eri asenteella kuin silloin, jos hirveästi tykkää.

Sitaatti: "Lapsiasiakkaasta on sanottu, että se on ihan kamala, hirveä tai vastenmielinen." - Entinen työntekijä
Sitaatti: "Lapsiasiakkaasta on sanottu, että se on ihan kamala, hirveä tai vastenmielinen." - Entinen työntekijä MOT,jouni munukka

”Lähinnä säilytyspaikka”

Haastateltavien mukaan kehitysvammaisille ei ole Lanekussa tarjolla juuri mitään virikkeitä tai tekemistä, vaan kuntouttavana markkinoitu yksikkö on lähinnä säilytyspaikka.

Tämä johtaa turhautumiseen ja levottomaan käytökseen, jota henkilökunta ei osaa eikä pysty käsittelemään.

– Jos lasta vaikka pyydetään poistumaan jostakin tilasta, eikä hän parilla pyytämisellä lähde, niin sitten lähdetään fyysisesti retuuttamaan pois. Aikaa ja mahdollisuutta ei anneta, eikä käytetä kommunikaatiomenetelmiä, joita he ymmärtävät, yksi entinen työntekijä tiivistää.

KTO:ssa työskennelleiden mukaan lasten ja nuorten turhautuminen johtaa myös siihen, että myös heidän hoitajiinsa kohdistuu väkivallan uhka.

Haastateltavien mukaan perimmäinen syy vakavaan tilanteeseen on se, että KTO:n johto ei ole tilanteen tasalla ja yrittää pikemminkin lakaista ongelmat maton alle kuin ratkoa niitä.

”Huoneessa oli patja lattialla ja teräspytty”

MOT tapasi jutun alussa mainitun Onnin ja hänen äitinsä joulukuun lopussa perheen kodissa Liedossa. Hoitojakson tapahtumista KTO:ssa on kulunut nyt puoli vuotta.

Äiti yrittää houkutella Onnia mukaan valokuvaan, mutta laihoin tuloksin. Poikaa kiinnostavat enemmän pöydän päällä olevat suklaarasiat. Lopulta hän istuu äitinsä syliin.

Onni pystyy puhumaan ja on käynyt koulua. Hän makoilee rauhassa sohvalla ja näprää kännykkää kuin kuka tahansa teini.

Onnilla on kuitenkin autismin kirjoon kuuluva Tourette, joka on lapsuudessa alkava neuropsykiatrinen oireyhtymä. Lisäksi hän kärsii duplikaatiosta, joka aiheuttaa ajoittain aggressiivista käytöstä.

Kuvia Onnista laitoksessa. Kädessä on mustelma.
Kuvia huoneesta, jossa Onnia pidettiin Kehitysvammapsykiatrisella tutkimus- ja kriisiosastolla. Hoitojakson aikana Onni oli äidin mukaan usein mustelmilla. Kuvia Onnista laitoksessa. Kädessä on mustelma. Kuva: Anni Alitupa MOT,jouni munukka

Onnin äiti Anni Alitupa sanoo, että hoitojakson aikana hän pelkäsi poikansa hengen puolesta.

"Pelkään ettei palaa enää ennalleen"

Hoitoon joutumisen taustalla oli lääkityksen vaihtaminen ja Onnin haastava käyttäytyminen koulussa, johon äidin mukaan yritettiin hakea apua KTO:sta koko kevättalvi ilman kunnollista vastausta.

Aluksi Onni oli lasten ja nuorten neuropsykiatrisessa kuntoutusyksikössä Lanekussa muutaman päivän, mutta sitten hänet siirrettiin KTO:n kehitysvammapsykiatriseen kriisiyksikköön toiseen rakennukseen.

Perustelu oli pojan äidin mukaan se, että Onnilla oli tullut riitaa toisen pojan kanssa, eikä Lanekussa ollut resursseja väkivaltaisesti ja haastavasti käyttäytyvien lapsien hoitoon. Äidillä oli kuitenkin käsitys, että juuri tällaista osaamista piti löytyä.

Yksi viikonloppu Alitupa meni hakemaan poikaansa kriisiosastolta.

– Huoneessa oli vain patja lattialla ja teräspytty, yövalo oli rikki ja sähkösälekaihtimet pamahtaneet kiinni. Hän oli ollut yksin pimeässä huoneessa lukkojen takana ja sen jälkeen aivan hysteerinen. Hoitajat kommentoivat, että katsopa vaan, lamppu taitaa olla rikki, eikä sen kummempaa murhetta, Alitupa sanoo.

Kotona äiti huomasi, että pojan ylävartalo oli täynnä mustelmia.

– Olen antanut suostumukseni kiinnipitoon, ei ole kyse siitä. Mutta vuosikausia olemme kotona pitäneet Onnia otteessa, eikä mustelmia ole tullut. Ei niitä tule niin vain. Vertailupohjaa on Tyksin psykiatrisesta, jossa kaksi miestä piti Onnia kiinni ilman väkivaltaa ja hermostumatta. Kyllä heillä oli ammattitaitoa siihen.

Alitupa kokee, että vaikea hoitojakso KTO:ssa johti osaltaan siihen, että poika lopetti hoidossa ollessaan syömisen ja nukkumisen. Hän myös alkoi käyttäytyä aggressiivisesti kotona, mitä ei ollut aiemmin tapahtunut.

– Rintalasta ja käsivarren luut törröttivät. Nyt puoli vuotta myöhemmin tilanne on sen osalta parempi, mutta tuntuu, että psyyke on rikki. Pelkään, että hän ei palaa enää ennalleen, Onnin äiti sanoo.

Oletko nähnyt kehitysvammaisten kaltoinkohtelua esimerkiksi hoito- tai tukikeskuksissa? Voit ottaa yhteyttä osoitteeseen jouni.munukka@yle.fi

Kissa
Onnin perheeseen kuuluu kolmen sisaruksen lisäksi Maisa-kissa. Kissa Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,kissa,jouni munukka

Näin KTO vastaa

Yksittäistapauksiin ei salassapitosäännösten vuoksi voida ottaa kantaa

Haluaisimme, mutta emme voi ottaa kantaa yksittäisiin väitettyihin tapauksiin, jotka koskevat asiakkaitamme, heidän perheitään tai omaa henkilökuntaamme. Emme voi käsitellä julkisesti henkilötietoja, potilastietoja tai mitään muitakaan tietoja, jotka ovat lain mukaan salassa pidettäviä.

Väitteet ongelmista kiistetään

Lasten ja nuorten neuropsykiatrinen kuntoutusyksikkö tarjoaa lapsille ja nuorille kriisi-, tutkimus- ja kuntoutuspalveluita sekä lyhytaikaista hoitoa. Emme katso yksikön toiminnan olevan miltään osin haitallista tai vaarallista asiakkaillemme.

KTO haluaa, että väitteet tutkitaan

Palveluesimies on ensisijaisesti vastuussa siitä, miten työntekijöiden ammattietiikka toimii. Tarvittassa hän raportoi ja puuttuu siihen. Meillä on nollatoleranssi asiakkaiden huonoon kohteluun. Sen takia on jouduttu jopa purkamaan työsuhteita. KTO haluaa, että nämä väitteet tutkitaan perinpohjin kaikkien oikeusturvan kannalta.

Yksikössä hoidetaan haastavia potilaita ja heidän itsemääräämisoikeuttaan rajoitetaan lakiin perustuen

Yksikössä hoidetaan hyvin haastavasti käyttäytyviä erityistarpeisia kehitysvammaisia tai neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiviä lapsia, joiden tulon syy yksikköön on monessa tapauksessa se, että heidän aggressioitaan ei pystytä muualla hallitsemaan.

Jokaiselle Lanekun asiakkaalle on laadittu oma itsemääräämisoikeutta tukeva suunnitelma. Yksikössä joudutaan yksittäisissä tapauksissa tilanteen sitä vaatiessa turvautumaan kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisiin itsemääräämisoikeuden rajoitustoimenpiteisiin asiakkaiden oman sekä henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi.

Työntekijät ovat ammattitaitoisia

KTO:ssa työskentelevät osaavat ja ammattitaitoiset työntekijät. KTO:lla on käytössä perehdytyssuunnitelma. Kunkin yksikön työntekijöiden perehdytyksestä vastaa aina yksikön palveluesimies ja mukana on myös mentoreita.

Viriketoiminta on monipuolista

Lanekun asiakkaille järjestetään monipuolista viriketoimintaa, muun muassa ulkoilua, pelejä, leikkejä, piirtämistä, maalaamista, allasterapiaa ja musiikkihetkiä.