Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Lepakkopianisti Gergely Bogányi – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros pianisti Gergely Boganyista.
"Hanaa!" Lassi Rajamaan piirros pianisti Gergely Boganyista. Kuva: Lassi Rajamaa pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Tammikuun 4. päivänä syntynyt, Suomeen 13-vuotiaana muuttanut unkarilais-suomalainen pianisti Gergely Bogányi kehitteli ultramodernin flyygelin, jota on sen ulkomuodon vuoksi kutsuttu myös Lepakkopianoksi.

Miksi flyygelit rakennetaan samoista materiaaleista kuin sata vuotta sitten? Eikö pianoa voisi kehittää kuten muitakin tuotteita? Näitä mietti nuori Gergely Bogányi (4. tammikuuta 1974 Vác, Unkari) ja lähti ammentamaan innoitusta autourheilun kuninkuusluokasta.

Pituuden puolesta kehitystyön tulos, Bogányi-piano eli Lepakkopiano onkin lähes Formula 1, vain noin metri puuttuu. Modernin soittimesta tekevät ulkomuodon lisäksi koneisto ja kaikupohja, jotka on valmistettu hiilikuitukomposiitista.

Gergely Bogányi istuu kehittämänsä futuristisen flyygelin ääressä.
Gergely Bogányi ja Lepakkopiano Musiikkitalossa joulukuussa 2017. Gergely Bogányi istuu kehittämänsä futuristisen flyygelin ääressä. Kuva: Tapio Rissanen / Yle Gergely Bogányi

Lepakkopianon kehittely vaati miljoonia euroja

Aluksi Gergely Bogányi rahoitti prototyypin kehittelyä itse ja julkaisi ensimmäisen version soittimesta 2015.

Vaikka konserttipianistilla oli ihan hyvät tulot, äiti ihmetteli miksi pojalla ei ollut kuuteen vuoteen rahaa mihinkään. Bogányi jopa myi talonsa saadakseen rahaa pianon suunnitteluun.

Edes miljoonan euron apuraha Euroopan unionilta ei riittänyt soittimen siirtämiseksi tuotantoon. Tarvittiin vielä kolme miljoonaa lisää.

Lopulta Bogányin unkarilaisen synnyinkaupungin Vácin läheltä löytyi Automotive Design Elements -tehdas, joka ryhtyi pianoyhtiön rahoittajaksi.

Rakentamisen aikana tekijät patentoivat keksintöjään ja tehtaan kehitysosastolla flyygeliä kävivät katsomassa muun muassa Lamborghinin sisustussuunnittelijat.

Ensimmäinen Lepakkopiano sai kodin Musiikkitalosta

Lepakkopianon lippulaivamalliston ensimmäinen yksilö on sijoitetty Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan Helsingin Musiikkitaloon. Soitin on Unkarin pitkäaikainen laina 100-vuotiaalle Suomelle.

Soitin on hintavampi kuin flyygeleiden kuninkaana pidetty Steinway. Uuden Lepakon hinta on n. 250.000 - 300.000 euroa, kun uuden Steinwayn saa noin puolella mainitusta.

Uuden sukupolven Lepakkopiano edustaa kestävää kehitystä. Taloudellisesti niiden myyminen ei ole järkevää, koska ne eivät mene koskaan rikki.

Ensikonsertti lastentarhassa

Gergely Bogányi aloitti piano-opinnot nelivuotiaana. Koti oli musikaalinen, äiti opetti pianonsoittoa ja isä oli urkuri ja kuoronjohtaja.

Hän piti ensikonsertin 6-vuotiaana lastentarhassa ja suhtautui siihen hyvin vakavasti: "Se ei ollut mitään pelleilyä eikä huvittelua vaan keskityin musiikkiin ja tulkintaan. Siitä lähtien suhtautumiseni ei ole muuttunut – vain kehittynyt."

Budapestin Franz Liszt -akatemiassa Gergely Bogányi aloitti opinnot 10-vuotiaana. Perheen muutettua Suomeen hän jatkoi opintoja Sibelius-Akatemiassa Matti Raekallion johdolla. Ulkomaisten opintojen jälkeen Bogányi suoritti pianodiplomin 1999.

Pianisti Gergely Bogányi nimitettiin synnyinkaupunkinsa Vácin kunniakansalaiseksi 22-vuotiaana.

Unkarilaiset pianistit Gergely Bogány ja Franz Liszt vierekkäin.
"Hehän ovat kuin kaksi marjaa". Unkarilainen pianovirtuoosi Franz Liszt innosti aikanaan pianonrakentajat tekemään parempia soittimia. Unkarilaiset pianistit Gergely Bogány ja Franz Liszt vierekkäin. Kuva: Jyrki Valkama, Yle | Wilhelm von Kaulbach, maalaus 1856. Gergely Bogányi,Franz Liszt

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Yle Uutiset Tämä futuristinen soitin haastaa parhaat flyygelit – Testaa, kuuletko eron
Helsingin Sanomat Pianisti Gergely Bogányi suunnitteli Lepakkopianon, jonka futuristinen ulkomuoto tuo mieleen Batmanin auton
Taideyliopisto Unkari lahjoittaa 100-vuotiaalle Suomelle ainutlaatuisen Bogányi-pianon
Haapakoski – Heino – Huttunen – Lampila – Maasalo: Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. WSOY. Jyväskylä 2002.

Päivitetty 5.1.2018: Poistettu patenttien lukumäärä mahdollisen asiavirheen takia.

  • Maamme-laulun saksalainen säveltäjä Fredrik Pacius ajautui Helsinkiin ja suomalaistui – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. maaliskuuta.

    Maaliskuun 19. päivänä syntynyt Fredrik Pacius (1809–1891) saapui Helsinkiin 25-vuotiaana. Hän ryhtyi opettamaan musiikkia Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa, toimi aktiivisesti Helsingin musiikkielämässä ja avioitui. Myöhemmällä iällä Pacius yritti palata takaisin Saksaan, muttei onnistunut sillä koko hänen elämänsä oli asettunut Suomeen.

  • Kapellimestari Susanna Mälkki mursi korkeimman lasikaton – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 13. maaliskuuta!

    Maaliskuun 13. päivänä syntynyt kapellimestari Susanna Mälkki (s. 1969) on kansainväliset mitat täyttävä ammattilainen. Hän aloitti muusikon uransa sellistinä ja nyt 50 vuotta täyttäessään hän esiintyy maailman tärkeimmillä konserttilavoilla ja on miehisellä alalla kotonaan yhtä hyvin nykymusiikin, klassikkoteosten kuin oopperankin parissa.

  • Radikaalit ystävät, säveltäjä Erkki Salmenhaara ja runoilija Pentti Saarikoski – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 12. maaliskuuta.

    Erkki Salmenhaara oli radikaali nuori säveltäjä 1960-luvun alun kulttuuripoliittisesti kiihkeinä vuosina. Kansainvälisen avantgarden kuumat nimet, Stockhausen, Nono ja Ligeti vierailivat Suomessa ja Jyväskylän kesäyössä väiteltiin taiteesta. Salmenhaaran läheinen ystävä ja hengenheimolainen runoilija Pentti Saarikoski vaikutti monella tapaa hänen elämäänsä.

  • Säveltäjä Kalevi Aho aloitti mandoliinilla – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 9. maaliskuuta!

    Maaliskuun 9. päivänä syntynyt Kalevi Aho (s. 1949) oli 10-vuotias koulupoika Forssassa, kun hänen opettajansa perusti mandoliiniyhtyeen, otti Kalevin mukaan ja opetti nuotit. Se oli lähtölaukaus Ahon uralle säveltäjänä. Nykyään Kalevi Aho on kansainvälisesti menestyneimpiä säveltäjiämme ja osallistuu mielellään myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ahon laajaan sävellystuotantoon sisältyy mm. menestysooppera Hyönteiselämää.