Hyppää pääsisältöön

Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

Valotaiteilija Kari Kola flygelin takana
Valotaiteilija Kari Kola musisoi Joensuun Botaniassa Valotaiteilija Kari Kola flygelin takana Kuva: Harri Anttila Kuusi kuvaa,Kari Kola

Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

Maailman pohjoisimmassa trooppisten perhosten puutarhassa Botaniassa istuu energinen ja onnellinen mies. Valotaiteilija Kari Kola hankki jokin aika sitten kotinsa naapurustossa sijaitsevan paikan omistuksen ja toivoo että ihmiset löytäisivät sen uudestaan. Joensuun Botania on yksi hänen sivubisneksestään.

– Rakastan poikkeuksellisia paikkoja. Paikkoja, mitkä ovat tärkeitä ihmisille ja missä ei ole pelkästään raha motivaationa, vaan se että ne säilyvät. Vastaavanlaisia paikkoja kuin Botania ollaan ajamassa alas ympäri Pohjoismaita. Jos tämä olisi täällä menetetty, niin se olisi ollut tosiaan iso menetys koko alueelle, kuvailee Kari Kola motiivejaan.

Viikonloppumatka Joensuuhun muuttui pysyväksi olotilaksi ja kiinnostus valoon heräsi

Järvenpäässä syntynyt ja kasvanut Kola lähti seitsemäntoista vuotta sitten kyläilemään Joensuussa opiskelevan sisarensa luokse.

– Piti tulla torstaina pitkäksi viikonlopuksi tänne ja tämä on nyt vähän venähtänyt. Vuonna 1999 tulin tänne ja nyt sitä alkaa olla ihan joensuulainen, sanoo Kari Kola ja naurahtaa sydämellisesti.

Wurstin tehtaalta Järvenpäästä itsensä irtisanonut nuori mies halusi jotain uutta elämäänsä. Muuton myötä hän löysi itsensä opiskelemasta valo- ja äänisuunnittelua Outokummun ammattiopistossa. Kiinnostus valoon, pimeyteen ja niiden väliseen vaihtelun syventyi.

–Minulla on tosi vilkas mielikuvitus. Tämä touhu perustuu mielikuvitukseen hyvin paljon. Valolla pääsen hyödyntämään vilkasta mielikuvitustani. Valossa on niin paljon kaikkea, niin symboliikkaa kuin konkretiaa. Kukaan ei tiedä kaikkea kuitenkaan, joten se on hyvin mielenkiintoinen maailma, toteaa Kari Kola.

Idea kansainvälistymisestä syntyi kahvipannullisen jälkeen

Ensimmäinen ympäristötaideteos syntyi Joensuun Ilosaareen syksyllä vuonna 2007. Sen jälkeen hän on valaissut Unescon pääkonttorin Pariisissa, erilaisia kohtaita Tšekin Prahassa, Slovenian Ljubljanassa, Turkin Istanbulissa ja Portugalissa useita kohteita. Ihmetellessäni miten Joensuusta onnistuu ponnistamaan maailmalle valaisemaan maailman perintökohteita ja ketkä oikein tukevat tämän kaltaisia hurjia projekteja Kari Kola vastaa rauhalliseen tapaansa.

– Muistan jopa päivän, kun 19.4.2012 mietin mitä tähän päivään keksisi.. Join pannullisen kahvia kotona hyvin aikaisin aamulla ja sain idean että kansainvälistyn. Se oli periaatteellinen päätös. Sitten olin ELY-keskuksen ovella viisi yli yhdeksän aamulla ja selitin, että päätin kansainvälistyä ja että mitenhän tähän saisi jotain tukea, naurahtaa Kari Kola, joka on tämän jälkeen käynyt noin kuudessakymmenessä maassa häärämässä valon perässä.

Kari Kola on onnistunut rakentamaan laajat verkostot ympäri maailmaa. Kokeilun ja erehdyksen kautta osaamistaan kartuttanut valotaiteilija kuvailee miten ympäristötaideteokset syntyvät:

– Kyllä se on tullut kokeilun kautta. En opi lukemalla vaan kokeilemalla. Muistan kun näen jonkun asian.

Maailmanperintökohteiden valaiseminen vaatii tekijöiltään lähes näkymättömyyttä

Maailmanperintökohteiden valaiseminen ei ole vain tekniikaltaan haastavia vaan myös byrokratian koukerot ja paikan päällä sen erityislaatuisuuden huomioiminen vaativat kärsivällisyyttä.

– Oleellinen asia näissä maailmanperintökohteissa on miten ne tehdään. Meidän pitää olla äänettömiä sekä huomaamattomia ja kunnioittaa sitä paikkaa. Pitää ymmärtää käyttäytyä tietyllä tavalla. Esimerkiksi Stonehengessä johtaja tuli kolmelta yöllä valvomaan turvatiimin lisäksi, että mitä ja miten teemme työtä. He mittasivat jopa lamppujen painon, jotka tulivat historialliselle nurmikolle, kuvailee Kola projektin vaiheita.

Viime vuosina Kari Kola on keskittynyt omaa nimeään kantavan brändin kautta suuriin ulkona toteuttaviin teoskokonaisuuksiin ja erikoisosaamista vaativiin ympäristövalotaideteoksiin.

– Haluaan haastaa itseäni koko ajan ja pitää työni mielenkiintoisena. Ulkona ollaan aina sään armoilla ja kun haluan tehdä todella isossa mittakaavassa teoksia, dynaamisia installaatioita, niin kyllä puhutaan kaikkein vaikeimmasta muodosta. Teen näitä kuitenkin jo sellaisessa mittakaavassa, että minulla ei ole globaalilla tasolla kilpailua. Se helpottaa montaa asiaa kun voin valita mitä teen, naurahtaa Kola ja sivelee pitkää letitettyä partaansa.

Letitty partaa muistuttaa juurista

Pitkä letitetty parta on ollut Kari Kolan tunnusmerkki. Onko parassa se voima ja energia mikä saa hänet tekemään suuruudenhulluilta vaikuttavia projekteja?

– Parta muistuttaa omista lähtökohdistani ja että aina ei ole ollut niin ruususta. Nyt voin tehdä periaatteessa mitä haluan kunhan olen myös valmis luopumaan monesta asiasta. Kyllä sieltä omastakin historiasta on paljon ammennettavaa, pohdiskelee Kari Kola.

Ilmastonmuutoksen voi näyttää taiteen ja tieteen keinoin

Valotaiteilija Kari Kola on jonkin aikaa kypsytellyt ajatusta mennä Grönlannin Ilulisatiin, mikä on Unescon maailmanperintökohde. Ilmasto muuttuu siellä Erittäin nopeasti. Suunnitelmistaan Kola on jo puhunut Unescon pääkonttorilla Pariissa.

– Ajatuksena on visualisoida ilmastonmuutos. Mennään vuoden pimeimpänä päivänä valaisemaan jäävuoria eli tehdään siis kahdenkymmenenviiden tuhannen hehtaarin installaatio, kuvailee Kari Kola suurta unelmaansa.

– Se sitten kuvataan avaruudesta suoraan. NASA:n kanssa tästä on jo käyty alustavia keskusteluita. Tätä kautta on tarkoitus tuoda ympäristötaideteoksen avulla yhdessä tieteellisen faktan kanssa ilmastonmuutos konkreettisesti ihmisille ymmärrettäväksi, sanoo Kari Kola, joka yleensä aina on myös toteuttanut suunnitelmansa.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

  • ”Jos Akseli Gallen-Kallela eläisi, hän maalaisi Teidät”, sanoi rouva Aivi Sirén Ruoveden taiteilijakodissa, kun Esa Kallion tuohihatussaan näki

    Kotiseutuhistorian tuntija Esa Kallio vaalii vanhoja taloja.

    Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa hän on vieraillut usein. Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta.

  • Toivo runoa, jossa piilee yllätys

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelma toteuttaa yllättäviä runotoiveita. Haastamme sinut toivomaan runoa, joka yllättää: johon liittyy yllättävä tarina, rytmi, kielikuvia, aihe tai jonka mukana haluat lähettää yllättävän viestin maailmalle. Kenet sinä haluaisit yllättää runolla? Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma Yle Radio 1:ssä runon ja suven päivänä 6.7.

  • Suvi-Anne Siimekseltä!

    Kesäkuun vieraana Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes

    Miltä näyttää työeläkejärjestelmämme kestävyys? Entä mikä tekee Suvi-Anne Siimekselle kesän?

  • Työt Euroopan juutalaisten historia- ja holocaust-museoiden parissa pitävät professori Rainer Mahlamäen kiireisenä

    Arkkitehtuurin professori rakastaa monipuolista työtään.

    Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Viime vuosien mielenkiintoiset kansainväliset työt Euroopan juutalaisten historian ja holocaust museoiden myötä pitävät hänet kiireisenä.