Hyppää pääsisältöön

Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

Valotaiteilija Kari Kola flygelin takana
Valotaiteilija Kari Kola musisoi Joensuun Botaniassa Valotaiteilija Kari Kola flygelin takana Kuva: Harri Anttila Kuusi kuvaa,Kari Kola

Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

Maailman pohjoisimmassa trooppisten perhosten puutarhassa Botaniassa istuu energinen ja onnellinen mies. Valotaiteilija Kari Kola hankki jokin aika sitten kotinsa naapurustossa sijaitsevan paikan omistuksen ja toivoo että ihmiset löytäisivät sen uudestaan. Joensuun Botania on yksi hänen sivubisneksestään.

– Rakastan poikkeuksellisia paikkoja. Paikkoja, mitkä ovat tärkeitä ihmisille ja missä ei ole pelkästään raha motivaationa, vaan se että ne säilyvät. Vastaavanlaisia paikkoja kuin Botania ollaan ajamassa alas ympäri Pohjoismaita. Jos tämä olisi täällä menetetty, niin se olisi ollut tosiaan iso menetys koko alueelle, kuvailee Kari Kola motiivejaan.

Viikonloppumatka Joensuuhun muuttui pysyväksi olotilaksi ja kiinnostus valoon heräsi

Järvenpäässä syntynyt ja kasvanut Kola lähti seitsemäntoista vuotta sitten kyläilemään Joensuussa opiskelevan sisarensa luokse.

– Piti tulla torstaina pitkäksi viikonlopuksi tänne ja tämä on nyt vähän venähtänyt. Vuonna 1999 tulin tänne ja nyt sitä alkaa olla ihan joensuulainen, sanoo Kari Kola ja naurahtaa sydämellisesti.

Wurstin tehtaalta Järvenpäästä itsensä irtisanonut nuori mies halusi jotain uutta elämäänsä. Muuton myötä hän löysi itsensä opiskelemasta valo- ja äänisuunnittelua Outokummun ammattiopistossa. Kiinnostus valoon, pimeyteen ja niiden väliseen vaihtelun syventyi.

–Minulla on tosi vilkas mielikuvitus. Tämä touhu perustuu mielikuvitukseen hyvin paljon. Valolla pääsen hyödyntämään vilkasta mielikuvitustani. Valossa on niin paljon kaikkea, niin symboliikkaa kuin konkretiaa. Kukaan ei tiedä kaikkea kuitenkaan, joten se on hyvin mielenkiintoinen maailma, toteaa Kari Kola.

Idea kansainvälistymisestä syntyi kahvipannullisen jälkeen

Ensimmäinen ympäristötaideteos syntyi Joensuun Ilosaareen syksyllä vuonna 2007. Sen jälkeen hän on valaissut Unescon pääkonttorin Pariisissa, erilaisia kohtaita Tšekin Prahassa, Slovenian Ljubljanassa, Turkin Istanbulissa ja Portugalissa useita kohteita. Ihmetellessäni miten Joensuusta onnistuu ponnistamaan maailmalle valaisemaan maailman perintökohteita ja ketkä oikein tukevat tämän kaltaisia hurjia projekteja Kari Kola vastaa rauhalliseen tapaansa.

– Muistan jopa päivän, kun 19.4.2012 mietin mitä tähän päivään keksisi.. Join pannullisen kahvia kotona hyvin aikaisin aamulla ja sain idean että kansainvälistyn. Se oli periaatteellinen päätös. Sitten olin ELY-keskuksen ovella viisi yli yhdeksän aamulla ja selitin, että päätin kansainvälistyä ja että mitenhän tähän saisi jotain tukea, naurahtaa Kari Kola, joka on tämän jälkeen käynyt noin kuudessakymmenessä maassa häärämässä valon perässä.

Kari Kola on onnistunut rakentamaan laajat verkostot ympäri maailmaa. Kokeilun ja erehdyksen kautta osaamistaan kartuttanut valotaiteilija kuvailee miten ympäristötaideteokset syntyvät:

– Kyllä se on tullut kokeilun kautta. En opi lukemalla vaan kokeilemalla. Muistan kun näen jonkun asian.

Maailmanperintökohteiden valaiseminen vaatii tekijöiltään lähes näkymättömyyttä

Maailmanperintökohteiden valaiseminen ei ole vain tekniikaltaan haastavia vaan myös byrokratian koukerot ja paikan päällä sen erityislaatuisuuden huomioiminen vaativat kärsivällisyyttä.

– Oleellinen asia näissä maailmanperintökohteissa on miten ne tehdään. Meidän pitää olla äänettömiä sekä huomaamattomia ja kunnioittaa sitä paikkaa. Pitää ymmärtää käyttäytyä tietyllä tavalla. Esimerkiksi Stonehengessä johtaja tuli kolmelta yöllä valvomaan turvatiimin lisäksi, että mitä ja miten teemme työtä. He mittasivat jopa lamppujen painon, jotka tulivat historialliselle nurmikolle, kuvailee Kola projektin vaiheita.

Viime vuosina Kari Kola on keskittynyt omaa nimeään kantavan brändin kautta suuriin ulkona toteuttaviin teoskokonaisuuksiin ja erikoisosaamista vaativiin ympäristövalotaideteoksiin.

– Haluaan haastaa itseäni koko ajan ja pitää työni mielenkiintoisena. Ulkona ollaan aina sään armoilla ja kun haluan tehdä todella isossa mittakaavassa teoksia, dynaamisia installaatioita, niin kyllä puhutaan kaikkein vaikeimmasta muodosta. Teen näitä kuitenkin jo sellaisessa mittakaavassa, että minulla ei ole globaalilla tasolla kilpailua. Se helpottaa montaa asiaa kun voin valita mitä teen, naurahtaa Kola ja sivelee pitkää letitettyä partaansa.

Letitty partaa muistuttaa juurista

Pitkä letitetty parta on ollut Kari Kolan tunnusmerkki. Onko parassa se voima ja energia mikä saa hänet tekemään suuruudenhulluilta vaikuttavia projekteja?

– Parta muistuttaa omista lähtökohdistani ja että aina ei ole ollut niin ruususta. Nyt voin tehdä periaatteessa mitä haluan kunhan olen myös valmis luopumaan monesta asiasta. Kyllä sieltä omastakin historiasta on paljon ammennettavaa, pohdiskelee Kari Kola.

Ilmastonmuutoksen voi näyttää taiteen ja tieteen keinoin

Valotaiteilija Kari Kola on jonkin aikaa kypsytellyt ajatusta mennä Grönlannin Ilulisatiin, mikä on Unescon maailmanperintökohde. Ilmasto muuttuu siellä Erittäin nopeasti. Suunnitelmistaan Kola on jo puhunut Unescon pääkonttorilla Pariissa.

– Ajatuksena on visualisoida ilmastonmuutos. Mennään vuoden pimeimpänä päivänä valaisemaan jäävuoria eli tehdään siis kahdenkymmenenviiden tuhannen hehtaarin installaatio, kuvailee Kari Kola suurta unelmaansa.

– Se sitten kuvataan avaruudesta suoraan. NASA:n kanssa tästä on jo käyty alustavia keskusteluita. Tätä kautta on tarkoitus tuoda ympäristötaideteoksen avulla yhdessä tieteellisen faktan kanssa ilmastonmuutos konkreettisesti ihmisille ymmärrettäväksi, sanoo Kari Kola, joka yleensä aina on myös toteuttanut suunnitelmansa.

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta

    Tutkija Johanna Vuorelma on kasvanut eurooppalaisuuteen.

    Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta

    Tutkija Johanna Vuorelma on kasvanut eurooppalaisuuteen.

    Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin.

  • Keskustele täällä päivän aiheesta!

    Lestadiolaisten taloudelliset verkostot

    Suomessa on noin 100-tuhatta vanhoillislestadiolaista. Tämä Suviseuroistaan tunnettu joukko on tiivisti verkostoitunut. Monet vanhoillislestadiolaiset toimivat yrittäjinä mm. talonrakennusalalla. Millaisia ovat heidän taloudelliset verkostonsa ja miten ne toimivat?. Vieraana on aihetta tutkinut Lapin yliopiston lehtori Aini Linjakumpu.

  • Keskustele täällä Afrikan taloudesta

    Afrikan tähdet

    Afrikassa on 54 valtiota ja yli miljardi ihmistä. Väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Millainen on Afrikan taloudellinen potentiaali ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se tarjoaa suomalaisille yrityksille? Vieraina Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola ulkoministeriöstä sekä tietokirjailija Esa Salminen.

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.