Hyppää pääsisältöön

Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

Valotaiteilija Kari Kola flygelin takana
Valotaiteilija Kari Kola musisoi Joensuun Botaniassa Valotaiteilija Kari Kola flygelin takana Kuva: Harri Anttila Kuusi kuvaa,Kari Kola

Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

Maailman pohjoisimmassa trooppisten perhosten puutarhassa Botaniassa istuu energinen ja onnellinen mies. Valotaiteilija Kari Kola hankki jokin aika sitten kotinsa naapurustossa sijaitsevan paikan omistuksen ja toivoo että ihmiset löytäisivät sen uudestaan. Joensuun Botania on yksi hänen sivubisneksestään.

– Rakastan poikkeuksellisia paikkoja. Paikkoja, mitkä ovat tärkeitä ihmisille ja missä ei ole pelkästään raha motivaationa, vaan se että ne säilyvät. Vastaavanlaisia paikkoja kuin Botania ollaan ajamassa alas ympäri Pohjoismaita. Jos tämä olisi täällä menetetty, niin se olisi ollut tosiaan iso menetys koko alueelle, kuvailee Kari Kola motiivejaan.

Viikonloppumatka Joensuuhun muuttui pysyväksi olotilaksi ja kiinnostus valoon heräsi

Järvenpäässä syntynyt ja kasvanut Kola lähti seitsemäntoista vuotta sitten kyläilemään Joensuussa opiskelevan sisarensa luokse.

– Piti tulla torstaina pitkäksi viikonlopuksi tänne ja tämä on nyt vähän venähtänyt. Vuonna 1999 tulin tänne ja nyt sitä alkaa olla ihan joensuulainen, sanoo Kari Kola ja naurahtaa sydämellisesti.

Wurstin tehtaalta Järvenpäästä itsensä irtisanonut nuori mies halusi jotain uutta elämäänsä. Muuton myötä hän löysi itsensä opiskelemasta valo- ja äänisuunnittelua Outokummun ammattiopistossa. Kiinnostus valoon, pimeyteen ja niiden väliseen vaihtelun syventyi.

–Minulla on tosi vilkas mielikuvitus. Tämä touhu perustuu mielikuvitukseen hyvin paljon. Valolla pääsen hyödyntämään vilkasta mielikuvitustani. Valossa on niin paljon kaikkea, niin symboliikkaa kuin konkretiaa. Kukaan ei tiedä kaikkea kuitenkaan, joten se on hyvin mielenkiintoinen maailma, toteaa Kari Kola.

Idea kansainvälistymisestä syntyi kahvipannullisen jälkeen

Ensimmäinen ympäristötaideteos syntyi Joensuun Ilosaareen syksyllä vuonna 2007. Sen jälkeen hän on valaissut Unescon pääkonttorin Pariisissa, erilaisia kohtaita Tšekin Prahassa, Slovenian Ljubljanassa, Turkin Istanbulissa ja Portugalissa useita kohteita. Ihmetellessäni miten Joensuusta onnistuu ponnistamaan maailmalle valaisemaan maailman perintökohteita ja ketkä oikein tukevat tämän kaltaisia hurjia projekteja Kari Kola vastaa rauhalliseen tapaansa.

– Muistan jopa päivän, kun 19.4.2012 mietin mitä tähän päivään keksisi.. Join pannullisen kahvia kotona hyvin aikaisin aamulla ja sain idean että kansainvälistyn. Se oli periaatteellinen päätös. Sitten olin ELY-keskuksen ovella viisi yli yhdeksän aamulla ja selitin, että päätin kansainvälistyä ja että mitenhän tähän saisi jotain tukea, naurahtaa Kari Kola, joka on tämän jälkeen käynyt noin kuudessakymmenessä maassa häärämässä valon perässä.

Kari Kola on onnistunut rakentamaan laajat verkostot ympäri maailmaa. Kokeilun ja erehdyksen kautta osaamistaan kartuttanut valotaiteilija kuvailee miten ympäristötaideteokset syntyvät:

– Kyllä se on tullut kokeilun kautta. En opi lukemalla vaan kokeilemalla. Muistan kun näen jonkun asian.

Maailmanperintökohteiden valaiseminen vaatii tekijöiltään lähes näkymättömyyttä

Maailmanperintökohteiden valaiseminen ei ole vain tekniikaltaan haastavia vaan myös byrokratian koukerot ja paikan päällä sen erityislaatuisuuden huomioiminen vaativat kärsivällisyyttä.

– Oleellinen asia näissä maailmanperintökohteissa on miten ne tehdään. Meidän pitää olla äänettömiä sekä huomaamattomia ja kunnioittaa sitä paikkaa. Pitää ymmärtää käyttäytyä tietyllä tavalla. Esimerkiksi Stonehengessä johtaja tuli kolmelta yöllä valvomaan turvatiimin lisäksi, että mitä ja miten teemme työtä. He mittasivat jopa lamppujen painon, jotka tulivat historialliselle nurmikolle, kuvailee Kola projektin vaiheita.

Viime vuosina Kari Kola on keskittynyt omaa nimeään kantavan brändin kautta suuriin ulkona toteuttaviin teoskokonaisuuksiin ja erikoisosaamista vaativiin ympäristövalotaideteoksiin.

– Haluaan haastaa itseäni koko ajan ja pitää työni mielenkiintoisena. Ulkona ollaan aina sään armoilla ja kun haluan tehdä todella isossa mittakaavassa teoksia, dynaamisia installaatioita, niin kyllä puhutaan kaikkein vaikeimmasta muodosta. Teen näitä kuitenkin jo sellaisessa mittakaavassa, että minulla ei ole globaalilla tasolla kilpailua. Se helpottaa montaa asiaa kun voin valita mitä teen, naurahtaa Kola ja sivelee pitkää letitettyä partaansa.

Letitty partaa muistuttaa juurista

Pitkä letitetty parta on ollut Kari Kolan tunnusmerkki. Onko parassa se voima ja energia mikä saa hänet tekemään suuruudenhulluilta vaikuttavia projekteja?

– Parta muistuttaa omista lähtökohdistani ja että aina ei ole ollut niin ruususta. Nyt voin tehdä periaatteessa mitä haluan kunhan olen myös valmis luopumaan monesta asiasta. Kyllä sieltä omastakin historiasta on paljon ammennettavaa, pohdiskelee Kari Kola.

Ilmastonmuutoksen voi näyttää taiteen ja tieteen keinoin

Valotaiteilija Kari Kola on jonkin aikaa kypsytellyt ajatusta mennä Grönlannin Ilulisatiin, mikä on Unescon maailmanperintökohde. Ilmasto muuttuu siellä Erittäin nopeasti. Suunnitelmistaan Kola on jo puhunut Unescon pääkonttorilla Pariissa.

– Ajatuksena on visualisoida ilmastonmuutos. Mennään vuoden pimeimpänä päivänä valaisemaan jäävuoria eli tehdään siis kahdenkymmenenviiden tuhannen hehtaarin installaatio, kuvailee Kari Kola suurta unelmaansa.

– Se sitten kuvataan avaruudesta suoraan. NASA:n kanssa tästä on jo käyty alustavia keskusteluita. Tätä kautta on tarkoitus tuoda ympäristötaideteoksen avulla yhdessä tieteellisen faktan kanssa ilmastonmuutos konkreettisesti ihmisille ymmärrettäväksi, sanoo Kari Kola, joka yleensä aina on myös toteuttanut suunnitelmansa.

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Keskustele Isis-naisten lapsista

    Mitä tehdä Isis-naisten lapsille?

    Pitäisikö sinun mielestäsi Syyriassa al-Hol -leirillä olevia suomalaislapsia auttaa Suomeen? Menevätkö lastenoikeudet sen edelle, että lasten äidit ovat mahdollisesti tukeneet Isiksen tekemiä julmuuksia? Vai pitäisikö vastuu lapsista jättää heidän äideilleen, jotka ovat kuitenkin vapaaehtoisesti vuosia sitten lähteneet konfliktialueelle?

  • Suhteeni lady Chatterleyhin ja vähän muihinkin naisiin

    Eroottinen kirjallisuus on minulle kuin menneet suhteet.

    Luin nuorempana muutamia eroottisia kirjoja kiihoittumistarkoituksessa. Kaunokirjallisia arvoja en teksteistä löytänyt. Myöhemmin tajusin, että haaveissani olleiden naisten takia olisi kannattanut lukea enemmän. Eroottinen kirjallisuus on ollut minulle kuin menneet suhteet. Aina kiinnostavimmillaan ensimmäisillä sivuilla, kun ei vielä tiedä mitä tuleman pitää.

  • Keskustele tuloeroista!

    Tuloerot Suomessa

    Toisin kuin usein on väitetty, tuloerot ovat kasvaneet Suomessa myös 2000-luvulla. Miksi? Tarvitaanko tuloerojen kasvua, jotta talous kasvaa? Vieraana tuloeroja pitkään tutkinut ja vastikään aiheesta uuden kirjan julkaissut professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta.

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.