Hyppää pääsisältöön

Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

Valotaiteilija Kari Kola flygelin takana
Valotaiteilija Kari Kola musisoi Joensuun Botaniassa Valotaiteilija Kari Kola flygelin takana Kuva: Harri Anttila Kuusi kuvaa,Kari Kola

Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

Maailman pohjoisimmassa trooppisten perhosten puutarhassa Botaniassa istuu energinen ja onnellinen mies. Valotaiteilija Kari Kola hankki jokin aika sitten kotinsa naapurustossa sijaitsevan paikan omistuksen ja toivoo että ihmiset löytäisivät sen uudestaan. Joensuun Botania on yksi hänen sivubisneksestään.

– Rakastan poikkeuksellisia paikkoja. Paikkoja, mitkä ovat tärkeitä ihmisille ja missä ei ole pelkästään raha motivaationa, vaan se että ne säilyvät. Vastaavanlaisia paikkoja kuin Botania ollaan ajamassa alas ympäri Pohjoismaita. Jos tämä olisi täällä menetetty, niin se olisi ollut tosiaan iso menetys koko alueelle, kuvailee Kari Kola motiivejaan.

Viikonloppumatka Joensuuhun muuttui pysyväksi olotilaksi ja kiinnostus valoon heräsi

Järvenpäässä syntynyt ja kasvanut Kola lähti seitsemäntoista vuotta sitten kyläilemään Joensuussa opiskelevan sisarensa luokse.

– Piti tulla torstaina pitkäksi viikonlopuksi tänne ja tämä on nyt vähän venähtänyt. Vuonna 1999 tulin tänne ja nyt sitä alkaa olla ihan joensuulainen, sanoo Kari Kola ja naurahtaa sydämellisesti.

Wurstin tehtaalta Järvenpäästä itsensä irtisanonut nuori mies halusi jotain uutta elämäänsä. Muuton myötä hän löysi itsensä opiskelemasta valo- ja äänisuunnittelua Outokummun ammattiopistossa. Kiinnostus valoon, pimeyteen ja niiden väliseen vaihtelun syventyi.

–Minulla on tosi vilkas mielikuvitus. Tämä touhu perustuu mielikuvitukseen hyvin paljon. Valolla pääsen hyödyntämään vilkasta mielikuvitustani. Valossa on niin paljon kaikkea, niin symboliikkaa kuin konkretiaa. Kukaan ei tiedä kaikkea kuitenkaan, joten se on hyvin mielenkiintoinen maailma, toteaa Kari Kola.

Idea kansainvälistymisestä syntyi kahvipannullisen jälkeen

Ensimmäinen ympäristötaideteos syntyi Joensuun Ilosaareen syksyllä vuonna 2007. Sen jälkeen hän on valaissut Unescon pääkonttorin Pariisissa, erilaisia kohtaita Tšekin Prahassa, Slovenian Ljubljanassa, Turkin Istanbulissa ja Portugalissa useita kohteita. Ihmetellessäni miten Joensuusta onnistuu ponnistamaan maailmalle valaisemaan maailman perintökohteita ja ketkä oikein tukevat tämän kaltaisia hurjia projekteja Kari Kola vastaa rauhalliseen tapaansa.

– Muistan jopa päivän, kun 19.4.2012 mietin mitä tähän päivään keksisi.. Join pannullisen kahvia kotona hyvin aikaisin aamulla ja sain idean että kansainvälistyn. Se oli periaatteellinen päätös. Sitten olin ELY-keskuksen ovella viisi yli yhdeksän aamulla ja selitin, että päätin kansainvälistyä ja että mitenhän tähän saisi jotain tukea, naurahtaa Kari Kola, joka on tämän jälkeen käynyt noin kuudessakymmenessä maassa häärämässä valon perässä.

Kari Kola on onnistunut rakentamaan laajat verkostot ympäri maailmaa. Kokeilun ja erehdyksen kautta osaamistaan kartuttanut valotaiteilija kuvailee miten ympäristötaideteokset syntyvät:

– Kyllä se on tullut kokeilun kautta. En opi lukemalla vaan kokeilemalla. Muistan kun näen jonkun asian.

Maailmanperintökohteiden valaiseminen vaatii tekijöiltään lähes näkymättömyyttä

Maailmanperintökohteiden valaiseminen ei ole vain tekniikaltaan haastavia vaan myös byrokratian koukerot ja paikan päällä sen erityislaatuisuuden huomioiminen vaativat kärsivällisyyttä.

– Oleellinen asia näissä maailmanperintökohteissa on miten ne tehdään. Meidän pitää olla äänettömiä sekä huomaamattomia ja kunnioittaa sitä paikkaa. Pitää ymmärtää käyttäytyä tietyllä tavalla. Esimerkiksi Stonehengessä johtaja tuli kolmelta yöllä valvomaan turvatiimin lisäksi, että mitä ja miten teemme työtä. He mittasivat jopa lamppujen painon, jotka tulivat historialliselle nurmikolle, kuvailee Kola projektin vaiheita.

Viime vuosina Kari Kola on keskittynyt omaa nimeään kantavan brändin kautta suuriin ulkona toteuttaviin teoskokonaisuuksiin ja erikoisosaamista vaativiin ympäristövalotaideteoksiin.

– Haluaan haastaa itseäni koko ajan ja pitää työni mielenkiintoisena. Ulkona ollaan aina sään armoilla ja kun haluan tehdä todella isossa mittakaavassa teoksia, dynaamisia installaatioita, niin kyllä puhutaan kaikkein vaikeimmasta muodosta. Teen näitä kuitenkin jo sellaisessa mittakaavassa, että minulla ei ole globaalilla tasolla kilpailua. Se helpottaa montaa asiaa kun voin valita mitä teen, naurahtaa Kola ja sivelee pitkää letitettyä partaansa.

Letitty partaa muistuttaa juurista

Pitkä letitetty parta on ollut Kari Kolan tunnusmerkki. Onko parassa se voima ja energia mikä saa hänet tekemään suuruudenhulluilta vaikuttavia projekteja?

– Parta muistuttaa omista lähtökohdistani ja että aina ei ole ollut niin ruususta. Nyt voin tehdä periaatteessa mitä haluan kunhan olen myös valmis luopumaan monesta asiasta. Kyllä sieltä omastakin historiasta on paljon ammennettavaa, pohdiskelee Kari Kola.

Ilmastonmuutoksen voi näyttää taiteen ja tieteen keinoin

Valotaiteilija Kari Kola on jonkin aikaa kypsytellyt ajatusta mennä Grönlannin Ilulisatiin, mikä on Unescon maailmanperintökohde. Ilmasto muuttuu siellä Erittäin nopeasti. Suunnitelmistaan Kola on jo puhunut Unescon pääkonttorilla Pariissa.

– Ajatuksena on visualisoida ilmastonmuutos. Mennään vuoden pimeimpänä päivänä valaisemaan jäävuoria eli tehdään siis kahdenkymmenenviiden tuhannen hehtaarin installaatio, kuvailee Kari Kola suurta unelmaansa.

– Se sitten kuvataan avaruudesta suoraan. NASA:n kanssa tästä on jo käyty alustavia keskusteluita. Tätä kautta on tarkoitus tuoda ympäristötaideteoksen avulla yhdessä tieteellisen faktan kanssa ilmastonmuutos konkreettisesti ihmisille ymmärrettäväksi, sanoo Kari Kola, joka yleensä aina on myös toteuttanut suunnitelmansa.

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Kun koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.