Hyppää pääsisältöön

Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

Valotaiteilija Kari Kola flygelin takana
Valotaiteilija Kari Kola musisoi Joensuun Botaniassa Valotaiteilija Kari Kola flygelin takana Kuva: Harri Anttila Kuusi kuvaa,Kari Kola

Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

Maailman pohjoisimmassa trooppisten perhosten puutarhassa Botaniassa istuu energinen ja onnellinen mies. Valotaiteilija Kari Kola hankki jokin aika sitten kotinsa naapurustossa sijaitsevan paikan omistuksen ja toivoo että ihmiset löytäisivät sen uudestaan. Joensuun Botania on yksi hänen sivubisneksestään.

– Rakastan poikkeuksellisia paikkoja. Paikkoja, mitkä ovat tärkeitä ihmisille ja missä ei ole pelkästään raha motivaationa, vaan se että ne säilyvät. Vastaavanlaisia paikkoja kuin Botania ollaan ajamassa alas ympäri Pohjoismaita. Jos tämä olisi täällä menetetty, niin se olisi ollut tosiaan iso menetys koko alueelle, kuvailee Kari Kola motiivejaan.

Viikonloppumatka Joensuuhun muuttui pysyväksi olotilaksi ja kiinnostus valoon heräsi

Järvenpäässä syntynyt ja kasvanut Kola lähti seitsemäntoista vuotta sitten kyläilemään Joensuussa opiskelevan sisarensa luokse.

– Piti tulla torstaina pitkäksi viikonlopuksi tänne ja tämä on nyt vähän venähtänyt. Vuonna 1999 tulin tänne ja nyt sitä alkaa olla ihan joensuulainen, sanoo Kari Kola ja naurahtaa sydämellisesti.

Wurstin tehtaalta Järvenpäästä itsensä irtisanonut nuori mies halusi jotain uutta elämäänsä. Muuton myötä hän löysi itsensä opiskelemasta valo- ja äänisuunnittelua Outokummun ammattiopistossa. Kiinnostus valoon, pimeyteen ja niiden väliseen vaihtelun syventyi.

–Minulla on tosi vilkas mielikuvitus. Tämä touhu perustuu mielikuvitukseen hyvin paljon. Valolla pääsen hyödyntämään vilkasta mielikuvitustani. Valossa on niin paljon kaikkea, niin symboliikkaa kuin konkretiaa. Kukaan ei tiedä kaikkea kuitenkaan, joten se on hyvin mielenkiintoinen maailma, toteaa Kari Kola.

Idea kansainvälistymisestä syntyi kahvipannullisen jälkeen

Ensimmäinen ympäristötaideteos syntyi Joensuun Ilosaareen syksyllä vuonna 2007. Sen jälkeen hän on valaissut Unescon pääkonttorin Pariisissa, erilaisia kohtaita Tšekin Prahassa, Slovenian Ljubljanassa, Turkin Istanbulissa ja Portugalissa useita kohteita. Ihmetellessäni miten Joensuusta onnistuu ponnistamaan maailmalle valaisemaan maailman perintökohteita ja ketkä oikein tukevat tämän kaltaisia hurjia projekteja Kari Kola vastaa rauhalliseen tapaansa.

– Muistan jopa päivän, kun 19.4.2012 mietin mitä tähän päivään keksisi.. Join pannullisen kahvia kotona hyvin aikaisin aamulla ja sain idean että kansainvälistyn. Se oli periaatteellinen päätös. Sitten olin ELY-keskuksen ovella viisi yli yhdeksän aamulla ja selitin, että päätin kansainvälistyä ja että mitenhän tähän saisi jotain tukea, naurahtaa Kari Kola, joka on tämän jälkeen käynyt noin kuudessakymmenessä maassa häärämässä valon perässä.

Kari Kola on onnistunut rakentamaan laajat verkostot ympäri maailmaa. Kokeilun ja erehdyksen kautta osaamistaan kartuttanut valotaiteilija kuvailee miten ympäristötaideteokset syntyvät:

– Kyllä se on tullut kokeilun kautta. En opi lukemalla vaan kokeilemalla. Muistan kun näen jonkun asian.

Maailmanperintökohteiden valaiseminen vaatii tekijöiltään lähes näkymättömyyttä

Maailmanperintökohteiden valaiseminen ei ole vain tekniikaltaan haastavia vaan myös byrokratian koukerot ja paikan päällä sen erityislaatuisuuden huomioiminen vaativat kärsivällisyyttä.

– Oleellinen asia näissä maailmanperintökohteissa on miten ne tehdään. Meidän pitää olla äänettömiä sekä huomaamattomia ja kunnioittaa sitä paikkaa. Pitää ymmärtää käyttäytyä tietyllä tavalla. Esimerkiksi Stonehengessä johtaja tuli kolmelta yöllä valvomaan turvatiimin lisäksi, että mitä ja miten teemme työtä. He mittasivat jopa lamppujen painon, jotka tulivat historialliselle nurmikolle, kuvailee Kola projektin vaiheita.

Viime vuosina Kari Kola on keskittynyt omaa nimeään kantavan brändin kautta suuriin ulkona toteuttaviin teoskokonaisuuksiin ja erikoisosaamista vaativiin ympäristövalotaideteoksiin.

– Haluaan haastaa itseäni koko ajan ja pitää työni mielenkiintoisena. Ulkona ollaan aina sään armoilla ja kun haluan tehdä todella isossa mittakaavassa teoksia, dynaamisia installaatioita, niin kyllä puhutaan kaikkein vaikeimmasta muodosta. Teen näitä kuitenkin jo sellaisessa mittakaavassa, että minulla ei ole globaalilla tasolla kilpailua. Se helpottaa montaa asiaa kun voin valita mitä teen, naurahtaa Kola ja sivelee pitkää letitettyä partaansa.

Letitty partaa muistuttaa juurista

Pitkä letitetty parta on ollut Kari Kolan tunnusmerkki. Onko parassa se voima ja energia mikä saa hänet tekemään suuruudenhulluilta vaikuttavia projekteja?

– Parta muistuttaa omista lähtökohdistani ja että aina ei ole ollut niin ruususta. Nyt voin tehdä periaatteessa mitä haluan kunhan olen myös valmis luopumaan monesta asiasta. Kyllä sieltä omastakin historiasta on paljon ammennettavaa, pohdiskelee Kari Kola.

Ilmastonmuutoksen voi näyttää taiteen ja tieteen keinoin

Valotaiteilija Kari Kola on jonkin aikaa kypsytellyt ajatusta mennä Grönlannin Ilulisatiin, mikä on Unescon maailmanperintökohde. Ilmasto muuttuu siellä Erittäin nopeasti. Suunnitelmistaan Kola on jo puhunut Unescon pääkonttorilla Pariissa.

– Ajatuksena on visualisoida ilmastonmuutos. Mennään vuoden pimeimpänä päivänä valaisemaan jäävuoria eli tehdään siis kahdenkymmenenviiden tuhannen hehtaarin installaatio, kuvailee Kari Kola suurta unelmaansa.

– Se sitten kuvataan avaruudesta suoraan. NASA:n kanssa tästä on jo käyty alustavia keskusteluita. Tätä kautta on tarkoitus tuoda ympäristötaideteoksen avulla yhdessä tieteellisen faktan kanssa ilmastonmuutos konkreettisesti ihmisille ymmärrettäväksi, sanoo Kari Kola, joka yleensä aina on myös toteuttanut suunnitelmansa.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.