Hyppää pääsisältöön

Radiodokumentit ja featuret 2019

abstraktia aaltoa
abstraktia aaltoa Kuva: Yle / Tuuli Laukkanen radio-ohjelmat

Radiodokumentteja ja featureja Yle Radio 1:ssä sunnuntaisin klo 18.00, uusinta torstaisin klo 22.05.

Radio Variaatio Yle Areenassa



To 10.1.
Rouva Peluri

Närbild av spelautomat
Närbild av spelautomat Kuva: Mikael Crawford/Yle rahapelit,peliautomaatit,Raha-automaattiyhdistys,peliriippuvuus

Kioskeilla, ruokakaupoissa ja huoltoasemilla välkehtivät hedelmäpelit eivät ole harmitonta viihdettä, vaan ne tuhoavat monen suomalaisen elämän. Rahapelit ovat myös helposti saatavilla netissä. Rahapeliongelmiin liittyy paljon häpeää ja vaikenemista. Monelle onkin yllätys, että vaikeista peliongelmista kärsiviä ongelmapelaajia löytyy Suomesta yli 100 000. Kuvaan kuuluu, että juuri ongelmapelaajat tuottavat merkittävän osan suomalaisen peliyhtiön voitoista. – Se on tuskaista rahaa, sanoo dokumentin päähenkilö. Dokumentissa seurataan vuoden ajan henkilöä, joka on pelannut omaisuutensa, työnsä ja miltei avioliittonsakin. Ohjelmassa tarkastellaan, mitä ongelmapelaajan mielessä liikkuu ja miltä hänen arkensa näyttää. Tavanomainen asiointi ruokakaupassa on todella hankalaa. Kassan jälkeen on mahdotonta ottaa suuntaa suoraan ovelle, koska jalat väistämättä vievät pelikoneen luokse. Lisäksi kuulija pääsee seuraamaan päähenkilön kahvihetkeä toisen peliongelmaisen kanssa sekä avun hakemista ammattilaiselta. Ongelmia pelaamisen hallinnan kanssa on noin 200 000 suomalaisella. Kun myös peliongelmasta kärsivien läheiset huomioidaan, liiallisen rahapelaamisen aiheuttama hätä ja pahoinvointi ulottuu laajalle suomalaiseen yhteiskuntaan. Käsikirjoitus, äänisuunnittelu ja ohjaus: Katarina Blomqvist. Tuottaja: Hannu Karisto.
(es. 4.2.2017)

Su 13.1.
Kiviä taivaalta

“Matkustajalentokone, potkureilla. Lentokone on valkoinen. Ulkomainen lentoyhtiö, ehkä aasialainen. Syöksyy suureen metropoliiin heti lentoon lähtemisen jälkeen. Oikea siipi osoittaa kohtisuoraan ylöspäin ennen törmäystä.” Teksasilainen Elizabeth lähetti itselleen emailin, jossa kuvaili Taiwanissa sattunutta TransAsia Airways lentoturmaa – puolitoista päivää ennen onnettomuuden sattumista. Radiodokumentti luotaa arkiymmärryksen ylittäviä ilmiöitä, jotka haastavat vallitsevaa mielen- ja maailmankuvaa. Suomesta Amerikkaan liikkuvassa ohjelmassa kuullaan omakohtaisia tarinoita ja huippuyliopistojen tutkijoita, joiden mukaan ”paranormaalit” kokemukset ovat yllättävän yleisiä. Dokumentti kysyy myös, miksi Elizabethin tarina herättää meissä syvää epäluuloa – sekä miksi emme kuule tällaisista kokemuksista useammin, jos ne ovat yleisiä. Käsikirjoitus ja ohjaus: Donagh Coleman. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

Su 20.1.
Syy mennä ulos

Kun salama iskee jossain päin maailmaa, blitzortung.org -sivusto näyttää sen leimahduksena kartalla, reaaliaikaisesti. Blitzortungin kartta toimii matkaoppaana venäläiselle radiodokumentaristille Vladimir Krjutševille. Hän lähtee katsomaan, mitä löytyy lähiseudun paikoista, jonne salama on iskenyt.
“Rakastan ukkosta toukokuun.” Ukkosen johdattama matka vie kohtaamisiin myrskyn jälkeisissä maisemissa liikkuvien ihmisten kanssa. Yksi on lammaspaimeneksi ryhtynyt entinen merimies, toinen Donetskista paennut mummo, kolmas myrskybongari ja niin edelleen. Ihmiset puhuvat ukkoskokemuksistaan, mutta myös haaveistaan ja peloistaan, elämänsä suurista käännekohdista. Ukkoset ja salamat ovat se liima, joka yhdistää muuten eri maailmoista kumpuavia tarinoita ja niiden kertojia.
Radiodokumentin kenttä-äänitykset on tehty binauraalitekniikalla, joka pääsee parhaiten oikeuksiinsa kuulokekuuntelussa.
Alkuperäisen dokumentin käsikirjoitus, ohjaus, tekninen toteutus ja tuotanto: Vladimir Krjutšev. Suomennos: Jaana Seppänen. Suomenkielisen version ohjaus: Matti Ripatti. Tekninen toteutus: Anders Wiksten. Kertojat: Minna Haapkylä ja Timo Välimaa. Tuotanto: Radiogalleria 2018.

Su 27.1.
Mitä kiire hyödyttää? / Listening to Failure

Mitä kiire hyödyttää?

Ensimmäisenä Martti Silvennoisen varhainen radioessee Mitä kiire hyödyttää? peräti vuodelta 1954 - mutta uutena, nykypäivän äänisuunnittelun ryydittämänä editiona. Teos tarkastelee kiirettä ja “nykyajan rientävää ihmistä”, koneellistumisen vaikutusta elämäntapaan ja kiireen kokemusta mielenterveysongelmien taustalla.

Silvennoisen mainiossa radioesseessä näkemyksensä esittävät mm. Nobel-kirjailija F. E. Sillanpää, maatalousministeriön ylijohtaja Veikko Vennamo sekä ylilääkäri Sven Donner. Muutenkin huumoria tihkuva teos päättyy Sasu Haapasen lukemaan Ollin pakinaan. Uusinta vuodelta 1954. Käsikirjoitus ja ohjaus, esiintyjä: Martti Silvennoinen. Uuden edition äänisuunnittelu: Tuomas Skopa / Artlab.

Listening to failure – radioessee epäonnistumisesta

”Let’s fail.” Teos on kuuden tekijän ja kuuden päivän yhteissumma. Se syntyi Vilnan kaupungissa ja on saanut alkunsa ennen kaikkea siellä sijaitsevasta hylätystä urheiluareenasta. Hylätty, tyhjä ja tarkoituksessaan epäonnistunut areena synnytti halua ymmärtää mitä epäonnistuminen on, miten se tapahtuu ja mitä se tarkoittaa.
Listening to failure on niiden tutkimusten alku ja lopputulos, sekä ennen kaikkea kunnianosoitus epäonnistumiselle.

Teos on syntynyt syksyllä 2018 osana Sustainable Theatre Artist –nimistä kurssia ja samannimistä hanketta. Hanke on osa pohjoismaisten ja Baltian teatterikorkeakoulujen välistä Norteas-verkoston yhteistyötä. Listening to failure -teoksen tekijät ovat teatterikorkeakouluopiskelijoita Suomesta, Islannista, Liettuasta ja Tanskasta.
Tekijät: Stefán Ingvar Vigfússon,Goda Simonaitytė, Saana Rautavaara, Jussi-Petteri Peräinen, Simon Kongsted,Heli Hyttinen.

Su 3.2.
Kaukainen ja pimeä maa

Mielisairauksia kutsuttiin aikoinaan Saksassa ilmaisulla “Ein weites dunkles Land”, kaukainen ja pimeä maa. Elämää mielisairaaloissa pidettiin vaelluksena tuntemattomien voimien parissa.

Teos vuodelta 1985 sisältää runoja ja dokumentaarisia kohtauksia psykiatrisen sairaanhoidon maailmasta. Aineisto on poimittu maineikkaan saksalaisen dokumentaristin ja featurentekijän Klaus Lindemanin valmistamasta samannimisestä alkuperäisohjelmasta, joka voitti Prix Italian dokumenttisarjan 1984. Teokseen on sisällytetty runoilija Elna Huhmarin runoja suomalaisesta mielisairaalaympäristöstä.

Sovitus ja ohjaus: Pertti Salomaa. Suomennos: Outi Valle. Esiintyjät: Markku Toikka, Liisa-Maija Laaksonen, Heikki Määttänen, Tiina Bergström, Seela Sella, Raiku Kemppi, Pekka Valkeejärvi, Kalle Juurela, Eeva Litmanen, Matti Tuominen, Voitto Nurmi. Äänitarkkailijat: Tuula Laiho, Jaakko Ukkonen. Uusinta vuodelta 1985.

Su 10.2.
Kyllä housut pitää olla

mies soittaa harmonikkaa
mies soittaa harmonikkaa Kuva: Pixabay radio-ohjelmat

Hanuri oli aikanaan soitin, jota suomalainen sivistyneistö ei voinut sietää. Ääni oli räikeä, ja soittajatkin lemahtivat toisinaan vanhalle viinalle. Lopulta parempi väki hyväksyi hanurin soittimeksi soitinten joukkoon. Hanurista tuli harmonikka ja hanuristista harmonikkataiteilija. Samoihin aikoihin hanuri kuitenkin menetti asemansa kansan syvien rivien tunteiden tulkkina. Rakastetusta soittimesta tuli yhtäkkiä navetanhajuisen juntti-Suomen symboli. Käsikirjoitus ja ohjaus: Mikkö Järvinen. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

Su 17.2.
Sairaalasinfonia 3.0.

Kuinka voimme herkistyä kuuntelemaan kokemuksia, joista ei voi puhua? Sairaalasinfonia 3.0. tutkii kokemuksellista rajaa sairauden ja terveyden, minun ja toisen välillä. Virittymällä ihmisäänen sanattomaan ulottuvuuteen voimme tuntea pilkahduksen siitä, miten liitymme toisiimme. Toisiinsa lomittuvat äänet eivät kuulu enää vain minulle tai sinulle: ne luovat laajemman kentän ympärillemme ja muistuttavat, että emme ole yksin.

"Et vois olla tosiaan vaan silleen äänen kautta yhteydessä, että sanathan voi viedä harhaan ja ajatukset muualle, mut se on niin kun aika paljasta." Äänessä olen olemassa värähtelyinä: tunnen kehossani, kuinka vaikutun ja vaikutan. Teoksen hauraat, haavoittuvat, kesyttömät ja vahvat äänet todistavat yhteyden mahdollisuudesta silloinkin, kun sanallinen vuorovaikutus ei psyykkisen kuormituksen vuoksi ole helppoa, tai edes mahdollista. Minkälaisista kohtaamisista me tulemme ravituiksi? Kuinka voimme avautua vuorovaikutuksen moninaisuudelle?

Radioessee on kolmas ja viimeinen osa sarjasta, jonka ensimmäinen teos Laulunpesä on toteutettu sairaalatilaan ja toinen Hospital Symphonies konserttisaliin. Sarja on syntynyt Heidi Fastin ja psykiatrista apua tarvinneiden ihmisten sanattomista, äänellisistä kohtaamisista, ja on osa Fastin taiteellista väitöstutkimusta Aalto-yliopistoon. Esseessä soivat kahdeksan HYKS Psykiatriassa hoitoa saaneen ihmisen, sairaanhoitaja Heimo Spelmanin sekä taiteilija-tutkija Fastin yhteinen ääni. Potilailta on saatu suostumus siihen, että heidän ääntään kuullaan teoksessa.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Heidi Fast. Äänisuunnittelu: Markus Kärki. Tuottajat: Suvi Sinervo, Juha-Pekka Hotinen.
Kuva: Milka Alanen

Su 24.2.
Neljän kodin lapsi

lapsi piirtää tussilla käteensä
lapsi piirtää tussilla käteensä Kuva: Tiina Miinalainen radio-ohjelmat

Mut on tuotu tähän maailmaan imee muitten ihmisten pahaa oloo", sanoo pieni lapsi psykiatrille. Miten lapsuuden traumat ja kodin vaihtaminen vaikuttavat aikuisen ihmisen elämään? Jokaisella meistä on erilainen menneisyys, joka seuraa aikuisuuteen. Moni ajattelee, että jokainen meistä on vastuussa omasta elämästään ja onnellisuudestaan. Mitä jos sinulla olisi neljän kodin menneisyys, missä sinä olisit nyt? Käsikirjoitus, äänisuunnittelu ja ohjaus: Tiina Miinalainen. Tuottaja: Hannu Karisto.

Kuuntele myös podcast-sarja Lastenkotilapsia


Su 3.3.
Tie kotiin - romaninaisten matkassa

Seija olohuoneessaan
Kuvassa Seija olohuoneessaan. Seija olohuoneessaan Kuva: Olga Poppius radio-ohjelmat

Dokumentissa kolme romaninaista kertoo elämästään. He edustavat viimeistä Suomen romanien sukupolvea, joka on elänyt kiertolaiselämää. Vieno sijoitettiin pienenä tyttönä valkolaisperheeseen ja koki kiertolaiselämää vasta aikuisena aloittaessaan elämän tulevan kumppaninsa rinnalla. Irtolaislain nojalla hänet määrättiin pakkotyöhön. Seijan perhe kulki talosta taloon pyytämässä leipää ja yösijaa. 12-vuotiaana hän lähti tätinsä matkassa Etelä-Suomeen leipää tienaamaan ja, monien aikalaistensa tavoin, myymään käsitöitä ovelta ovelle. Hulda kulki edesmenneen miehensä kanssa talosta taloon, lapset syötettiin ja puettiin tien päällä tai väliaikaisissa majapaikoissa. Ensimmäisen, oman talon perhe sai hankittua Kekkosen edistämän erityislainan turvin. Elämänkohtaloita värittävät kipeät menetykset ja puute, mutta myös sinnikkyys sekä kyky rakastaa ja pitää omiensa puolta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Aija Kuparinen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen. Tuottaja: Hannu Karisto.

Su 10.3.
Tytöt

valokuvia ohjelman päähenkilöistä
valokuvia ohjelman päähenkilöistä Kuva: Yle / Pauliina Motturi Radio

“Voi tyttörukkaa, sust ei tykkää kukkaa. Mekko päälle, muut ei huoli mutrusuuta mukkaa…” Dokumentaarisessa äänikollaasissa Sonja, Fanni, Katja, Jessica ja Ina miettivät tyttöyttä ja naiseutta oman elämänsä kautta. Arkistoista on kaivettu esiin kaikuja menneisyydestä. Millaista on tyttöys ja naiseus 2010-luvulla? Käsikirjoitus ja ohjaus: Pauliina Motturi. Äänisuunnittelu: Tiina Luoma. Tuottaja: Hannu Karisto.
(es. 4.3.2018)

Su 17.3.
Iäti katoamattomalla kaipauksella

vuosiluku 1918
vuosiluku 1918 radio-ohjelmat

Omaisemme kaatui köyhälistön suuren vapaustaistelun uhrina Heinolassa 16.3., 20 v. 6 kk, 3 päivän ikäisenä. Jättäen syvästi kaipaamaan vanhemmat, siskon ja veljen sekä taistossa rakkaiksi käyneen toveripiirin ja lukuisat sukulaiset.” Ei hänen jäähyväisiään omaiset kuulla saa. Maa, jota kostutti verellään oli hänelle synnyinmaa. Eest’ vapauden urhona kaaduit,Sä aatteesi puolesta kalleimpas antanut oot. Siks’ nukkuos rauhassa.Toverit taistohon rynnätköön.”
Surulla ilmoitan, että rakas mieheni, tilanomistaja KWL kuoli salamurhaajan uhrina Vihdin pitäjän Siippoon Nummelassa helmikuun 2 päivänä kotiltalonsa pihalla 55 v. 7 kk. 8 p. vanhana. ”Herra anna heille anteeksi, sillä eivät he tiedä, mitä he tekevät.”
Kevään 1918 taisteluissa, teloituksissa, vankileireillä kuoli paljon ihmisiä sekä punaisten että valkoisten puolella. Usein heidän kohtalonsa esitetään numeroina, lukuina. Nyt he saavat nimen.
Käsikirjoitus ja ohjaus: Katri Maasalo. Äänisuunnittelu Jukka Herva. Lukija: Erja Manto. Tuottaja: Hannu Karisto.
(es. 15.4.2018)

Su 24.3.
Uni-Venäjä-Uni

kirkko Venäjällä
kirkko Venäjällä Kuva: YLE / Pekka Sipilä radio-ohjelmat

Neuvostoliiton aikoihin kaikki näkivät kollektiivista unta, väittää radiodokumentti. Välillä tosin nähtiin unta pelkästään vuohista ja menneen Venäjän ajoista. Kuuntelijoiden toiveuusinta.Käsikirjoitus ja ohjaus: Ria Karhila. Äänisuunnittelu: Rami Lindholm. Tuottaja: Hannu Karisto. (es. 22.2.1997)

Su 31.3.
Ääniin säilötty

Reilun sadan vuoden ajan olemme lähettäneet sähkömagneettista säteilyä, radioaaltoja, jotka kiitävät avaruudessa ja kuljettavat viestiä Maasta. Ne säilyttävät aina palasen siitä mitä olemme, nyt.

Radioesseen Ääniin säilötty ovat toteuttaneet Suvi Sinervo ja Niklas Nybom, joka on myös säveltänyt ohjemassa kuultavan musiikin. Kertojana kuullaan ääni- ja esitystaiteilija Juha Valkeapää, radiotoimittajana on näyttelijä Janna Räsänen ja haastateltavana valmistautuja Henna Laininen. Esseen on tuottanut Pekka Ruohoranta.

Su 7.4.
Ulossuljettu - Home riisti Emiltä arjen

Dokumentin päähenkilö katsoo ulos ikkunasta
Dokumentin päähenkilö katsoo ulos ikkunasta radio-ohjelmat

Emi täytti taannoin 30 vuotta mutta on jo joutunut etäälle kaikesta - opiskelusta, työstä, parisuhteesta, kodista, riennoista ystävien kanssa. Tavallisesta arjesta hänet karkotti home.
Lisäksi tilannetta synkistää kokemus, että apua ei löydy. Koska homesairaudet eivät näy laboratoriokokeissa, vaivat leimataan usein korvien väliin. Samaan aikaan taustalla häämöttävät isot rahat.
“Olemme homesairauksien osalta samassa tilanteessa, kuin ilmastomuutoksen kanssa oltiin viitisen vuotta sitten”, Emi arvelee. “Mitä väistämättömämpi ja hirvittävämpi se totuus on, sitä raivokkaammin sitä yritetään kieltää. Mutta totuus pihahtaa pian väistämättä esiin - ja se hetki on lähellä.” ​​
Päivi Leinon radiodokumentti kertoo, millaista on elämä, jota rajaavat homeelle altistumisen seuraukset. Miten elämä järjestyy? Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Leino. Äänisuunnittelu: Tiina Luoma. Tuottaja: Hannu Karisto.
(es. 9.9.2018)

To 11.4.
Pedon jäljet minussa

nuori mies istuu sängyllä selin kameraan
nuori mies istuu sängyllä selin kameraan Kuva: Jyrki Valkama / Yle radio-ohjelmat

Äänessä on lapsena ja nuorena kaksi seksuaalisesti hyväksikäytettyä miestä. Paavo ja Juhana kertovat tarinansa ja jakavat keskenään kokemuksiaan. Seksuaalinen hyväksikäyttö loi elinikäisen trauman ja tuhosi miesten mahdollisuudet normaaliin elämään.
Käsikirjoitus ja ohjaus: Marja Kurikka, äänisuunnittelu Tiina Luoma, tuottaja Hannu Karisto.

Su 14.4.
Oriveden huhtikuu

Dokumentti ihmisistä, joiden kohtaloksi on koitunut Oriveden pikkukaupunki pohjoisessa Hämeessä. Jotkut haikailevat suurempiin ympyröihin, toiset taas eivät ymmärrä edes haikailla. Ja tekemistä toki piisaa pienelläkin paikkakunnalla. Siellä voi esimerkiksi tehdä
lauluja elintarvikkeista. Käsikirjoitus ja ohjaus: Mikko Järvinen. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.
(es. 8.6.2017)

Su 21.4.
Laulu turvattomalle

Nuorukainen näkee kuoleman kasvot ylittäessään Egeanmeren. Äiti tahtoo kuulla pienen tyttärensä laulun. Mitä heille on tapahtunut kotimaassaan ja miksi he ovat matkanneet Suomeen?

2014 alkaen Eurooppaan on tullut kriisien seurauksena miljoonia turvapaikanhakijoita. Syyrian sisällissota ja levottomuudet Irakissa ovat muuttoliikkeen suurimmat yksittäiset syyt. Aihetta on käsitelty mediassa paljon ja se herättää myötätuntoa, pelkoa ja yhä enemmän myös välinpitämättömyyttä. Radioessee Laulu turvattomalle koettaa ymmärtää monimutkaista ilmiötä kahden kotinsa menettäneen turvapaikanhakijan kertomuksen ja tuntoisen äänikokemuksen kautta.

Teoksen teksti perustuu syyrialaisen Damirin ja irakilaisen Wassanin kokemuksiin. He tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015.

Konsepti: Anttoni Palm / Artlab
Ohjaus ja äänisuunnittelu: Tuomas Skopa
Käsikirjoitus ja esiintyjät: Tuomas Skopa, Suvi Tuuli Kataja
Muissa äänissä: Kimmo Koskinen
Kuva: Emmi Holopainen
Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen/Radiogalleria

Su 28.4.
Sattumalentäjä

Kuvassa näyttelijä Sami Kojonen ja lentokapteeni Jari Veromaa
Kuvassa näyttelijä Sami Kojonen (vas.) ja lentokapteeni Jari Veromaa Kuvassa näyttelijä Sami Kojonen ja lentokapteeni Jari Veromaa Kuva: Hannu KEttunen / Sami Kojonen Ky radio-ohjelmat

Sami Kojonen on 25-vuotisen näyttelijäuran tehnyt teatteriammattilainen, ja Jari Veromaa on yli 30-vuotisen lentouran nähnyt lentokapteeni. Sami olisi aina halunnut olla lentäjä. Jari taasen on ajautunut lentouralle omien sanojensa mukaan sattumalta. Voisiko Sami sittenkin olla lentäjä. Millainen oikea lentäjä luonteeltaan on? Sitä lähtee Sami selvittämään tässä dokumentissa. Voiko joku olla sattumalta ammattilentäjä?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Sami Kojonen. Äänisuunnittelu: Kai Rantala.Tuottaja: Hannu Karisto.

Su 5.5.
Aurinko, linnut ja meri - kulttuuritoimittajan satama

rahtisatama
rahtisatama Kuva: Jukka Kuosmanen / Yle radio-ohjelmat

Radiodokumentissa yhdistyvät koneahtaajien tarinat, satamiin sijoittuva fiktio ja toimittajan oma 18 vuoden työkokemus Katajanokan satamasta. Dokumentti kertoo Helsingin nyt jo kadonneista rahtisatamista ja satamiin kirjallisuudessa sekä elokuvissa liitetystä romantiikasta, mutta myös
kulttuuritoimittajan kohtaamisesta omien vanhojen työkavereiden ja muistojen kanssa.

Käsikirjoitus ja ohjaus Jukka Kuosmanen. Äänisuunnittelu Kai Rantala. Haastateltavat Hannu Flink ja Kari Mäki. Tuottaja Hannu Karisto.

Su 12.5.
Ne muni mun

vastasyntynyt vauva
vastasyntynyt vauva Kuva: Pixabay radio-ohjelmat

Kun uusi ihmiselämä syntyy ja vauva käy taloksi, millainen uusi elämä alkaa hänen ensikertalaisilla vanhemmillaan? Onko oman elämänsä pääosan esittäjä yhtäkkiä joku aivan muu kuin minä itse? Ollaan äärimmäisen tavanomaisen ja silti ainutlaatuisen ihmeen äärellä, jolloin kaikkien osapuolten tarpeet kiertyvät väistämättä uuteen asetelmaan – kuka mitäkin ja ketäkin tarvitsee? Miten elämä muuttuu? Dokumentti seuraa vanhemmuuden vasta-alkajuutta. Kaksi uutta äitiä ja kaksi isää opettelevat elämää uudessa roolissaan.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tiina Hihnavaara, äänisuunnittelija: Tiina Luoma, tuottaja: Hannu Karisto.

Ma 13.5.
DOKKARI-ILTA

anonyymi mies seisoo pellolla kitara kädessään
anonyymi mies seisoo pellolla kitara kädessään Kuva: Ben White / Unsplash radio-ohjelmat

On ihmisiä, joille musiikki ei merkitse yhtään mitään tai korkeintaan hyvin vähän. Suurimmalle osalle musiikin kuunteleminen ja tekeminen tuottaa kuitenkin suunnatonta iloa. Musiikki tukee elämän synkkinä hetkinä, lisää energiaa ja lennättää vuosien takaisiin hetkiin, paikkoihin ja tunnelmiin.

Yle Radio 1:n Dokkari-illassa kuullaan musiikkiin liittyviä radiodokumentteja. Illan aikana kuljetaan musiikin matkassa Yhdysvalloista Englantiin ja sieltä Lappiin. Musiikin kautta näihin paikkoihin avautuu suuria teemoja amerikkailaisesta yhteiskunnasta, kaiken nielevästä rakkaudesta ja elämästä yleensä. Dokumentteja kuuntelee ja kommentoi Yleisradion musiikkitoimittaja Pekka Laine yhdessä toimittaja Riikka Rahin kanssa.

Su 19.5.
Toisen kädestä

Opetan lapsilleni oikeudenmukaisuutta. Jos rikkoo toisen leikin, se täytyy korjata. Jos satuttaa toista, täytyy pyytää anteeksi. Ihminen on moraalinen toimija hiekkalaatikolta EU-parlamenttiin. Mutta korjaanko itse aina sen vahingon, minkä toiselle aiheutan? Toiminko itse perustavanlaatuisten moraalisääntöjen mukaan? Toisen kädestä selvittää, millaista on yksilön tieto, valta ja mahdollisuus muutokseen uhkaavan ilmastokriisin aikana.

Käsikirjoitus Juulia Niiniranta. Ohjaus Juulia Niiniranta ja Niko Votkin. Äänisuunnittelu ja musiikki Niko Votkin. Kuraattori Outi Rossi. Tuotanto. Radiogalleria/ Juha-Pekka Hotinen.

Su 26.5.
Hiljainen tieto

Länsimainen yhteiskunta on rakennettu pääasiassa tieteellisen maailmankuvan ja tutkitun tiedon pohjalle. Se, mikä kulttuureissamme ja tiedeyhteisöissämme on hyväksyttävää tietoa, ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Hiljainen tieto, joka ulottuu sanallisen tiedon ulkopuolelle, jää usein huomiotta. Hiljainen tieto ei pääse tiedon piiriin.
Tätä tieteen ja vallan välistä vuorovaikutusta ohjelmassa pohtii alkuperäiskansojen tutkimuksen apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen Helsingin yliopistosta. Voisiko esimerkiksi alkuperäiskansojen intuitiivinen tieto auttaa meitä ilmastonmuutoksen torjunnassa?
Myös musiikin tekeminen pitää sisällään paljon ikiaikaista hiljaista tietoa. Ohjelmassa seurataan, mitä tapahtuu kun säveltäjä ja klarinetisti ottavat luonnon osaksi sävellysprosessia. Laineiden loiske ja kaislikon suhina osallistuvat musiikin tekemiseen täysivaltaisena duokumppanina.
Käsikirjoitus, ohjaus ja äänisuunnittelu: Riikka Talvitie. klarinetti: Fatima Boix. Taustatyö: Pirjo Kristiina Virtanen. Kuraattori. Outi Rossi. Tuotanto: Radiogalleria/Juha-Pekka Hotinen.

Su 2.6.
Pimeä valo

Feature seuraa maakunnasta kotoisin olevan miehen matkaa kansallisen politiikan huipulle, sekä todistaa kansainvälisessä valuuttakaupassa työskentelevän miehen nousua globaalin rahamaailman terävimpään kärkeen.
Löytyykö näiden kahden ajatuksista avaimia arkimaailmaa pyörittävien, piilossa olevien voimien parempaan havaitsemiseen ja ymmärtämiseen?

Käsikirjoitus: Ari-Pekka Lahti. Ohjaus, sävellys, elektronisoittimet ja äänisuunnittelu: Petri Kuljuntausta. Akustiset soittimet: Tuomas Rounakari. Kuraattori: Outi Rossi. Tuotanto. Radiogalleria / Juha-Pekka Hotinen.

Su 2.6.
Jopparin jokilaakso

Tuomittavaa rikollisuutta vai pyyteetöntä kansanhuoltoa? Sotien jälkeisessä Peräpohjolassa salakuljetus eli joppaus oli yleistä. Sodan runtelemassa Tornionjokilaaksossa joppaukseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta virkavallalla oli velvollisuus suitsia rikollista toimintaa ja valvoa valtion etua. Tilanne synnytti jännitteitä, jotka ajoivat jopparit nokikkain sekä tullivirkailijoiden että alueen asukkaiden kanssa. Omakohtaisista salakuljetuskokemuksista kertoo 100-vuotias joppari Mauno Johannes Kenttämaa. Kurikomppanian ja sodan kauhut läpikäynyt rintamaveteraani ajautui salakuljettajaksi olosuhteiden pakosta. Joppaus vei hänet vastakkain niin Lapin sodan lieveilmiöiden, Rovaniemen mafian kuin virkavallankin kanssa. Ilmiannon, takavarikon, oikeustoimien, sakkojen ja jopa vankilatuomion uhka oli salakuljettajien elämässä jatkuvasti läsnä. Urotöistä rangaistuspoteroon -dokumentissa suorapuheisesti sotakokemuksistaan kertonut Kenttämaa ei säästele tälläkään kertaa rumissa yksityiskohdissa, vaan kertoo veijarimaiseen tyyliin kokemuksistaan kiellettyjen hyödykkeiden kuriirina. Käsikirjoitus ja ohjaus: Juhani Kenttämaa. Äänisuunnittelija:Katja Kostiainen. Tuottaja: Hannu Karisto.

sotilaspassi ja päähenkilön vanhoja valokuvia
sotilaspassi ja päähenkilön vanhoja valokuvia Kuva: Jukka Lintinen / Yle Kuvapalvelu radio-ohjelmat

Su 16.6.
Hyrsylän mutkan noita

Aira Samulin
Aira Samulin todellisia tarinoita, hyrsylän mutkan noita

Aira Samulin tunnetaan Helsingin katukuvassa vahvana, aurinkoisena ja tanssivana persoonana. Dokumentti Hyrsylän mutkan noita kertoo Airan tarinan ennen Helsinkiin muuttoa. Tarina alkaa karjalaisesta maalaismiljööstä, Hyrsylän mutkassa, rajavartioston päällikön tyttärenä. Isä halusi Airasta koulutetun naisen, mutta sota tuli ja muutti pienen tytön tulevaisuuden täysin. Monta mutkaa piti Airan käydä Hyrsylän mutkan jälkeen, ennen kuin hän pääsi Helsingin estradeille. Tarina kulkee talvisodan ensimmäisistä kiväärin laukauksista aina Helsingin pommituksiin ja valvontakomissioon asti. Toteutus: Antti Melkko, Jarkko Rissanen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.
(es. 21.9.2017)

Su 23. 6.
Olga-pakolainen 1918

vanha valokuva päähenkilön perheestä
vanha valokuva päähenkilön perheestä Kuva: Veera Ikonen radio-ohjelmat

Sitten se Lenin sanoi sellaista, että ”Ja minä vien tämän minun idean läpi ja vaikka minä menen pirun kanssa liittoon, mutta läpi se mennään”.

Olga - pakolainen 1918 on vaikuttava silminnäkijäkuvaus Venäjän vallankumouksesta ja sen kuohunnasta Pietarissa. Dokumentin keskiössä on uutisankkuri Eva Polttilan äidin äidin, Olga Polttilan tarina ja ennen julkaisematon haastattelu, jossa hän kertoo perheensä kohtalosta ja pakomatkastaan Suomeen. Olgan kirjeisiin kirjaamat muistot piirtävät terävästi esiin vallankumousvuonna Pietaria riivanneen nälän, levottomuudet ja sodan kurimuksen, sekä toisaalta Olgan varakkaan perheen aseman muuttumisen. Olgan tarina tarjoaa henkilökohtaisen näkökulman sekä sadan vuoden taakse, että tämän päivän keskusteluun pakolaisuudesta. Dokumentin kertojana on Eva Polttila. Kirjeiden äänenä kuullaan Kaija Pakarinen. Runoilija Arvo Turtiaisen anopilleen Olgalle kirjoittaman ennen julkaisemattoman runon lukee Ville Tiihonen. Olgan 80-luvulla nauhoitetun haastattelun on toimittanut Juhani Ikonen. Dokumentin on ohjannut ja käsikirjoittanut Veera Ikonen. Äänisuunnittelija: Kai Rantala. Tuottaja Hannu Karisto.
(es. 11.11.2018) Ohjelma voitti Koura-pääpalkinnon vuoden 2018 parhaana dokumenttina.

Su 30.6.
West Coast Sensibility

Hannu Kariston, Pertti Salomaan ja Tuomo Talven kollaasi elämisen mallista Amerikan mantereen länsirannalla. Aineisto kerätty syyskuussa 1988 Vancouverissa, Seattlessa ja San Franciscossa: Vancouverin meriakvaario, kuvanveistäjä ja kirjailija Bill Reid, Jorge Perez, perulainen muusikko ja entinen huumeiden käyttäjä, taksikuski. Darrell de Tienne, sisustusarkkitehti, San Francisco. Noel, alkoholisti ja koditon San Franciscon kaduilta. Richard, hiv-tartunnan saanut San Franciscosta. Tekninen toteutus: Ari Mursula ja Helena Heistman.
(es. 28.5.1989)

Su 7.7.
Hotellimuusat Manhattanilla

Radioessee kahdesta päivästä New Yorkissa ja siitä, mitä Manhattan tekee ihmiselle.
Millainen on todellinen New York: rajattoman mielikuvituksen tuote vai julma asfalttiviidakko? Teatteriohjaaja Hilkka-Liisa Iivanainen ja kirjailija Riikka Pulkkinen vaeltavat läpi marraskuisen New Yorkin ja rakastuvat elämän keinotekoisuuteen sekä metrojen kolinaan.

Radioessee on muokattu samojen tekijöiden podcast-sarjan materiaaleista. Podcast-sarja julkaistaan kokonaisuudessaan Areenassa samaan aikaan.

Ohjaus ja käsikirjoitus, esiintyjät: Hilkka-Liisa Iivanainen ja Riikka Pulkkinen. Äänisuunnittelu: Tuomas Skopa.Tuottajat: Iira Halttunen, Juha-Pekka Hotinen / Radiogalleria.

Su 14.7.
Kohtaamisia Kaliforniassa

Todellisia tarinoita:Kohtaamisia Kaliforniassa
Todellisia tarinoita:Kohtaamisia Kaliforniassa todellisia tarinoita:kohtaamisia kaliforniassa

Kalifornia on paljon muutakin kuin aurinkoa, rantoja, surffareita ja elokuvatähtiä. Amerikan länsilaidalta on saanut alkunsa luomutuotanto sellaisena kuin sen tunnemme tänä päivänä.
Kalifornian maaperällä ovat saaneet alkunsa myös useat maailmaa mullistaneista innovaatioista.Katariina Kaila ja Kai Rantala tapaavat entisen Silicon Valleyn propellipään, iäkkään hippikirjailijan, henkisen yhteisön johtajan, lääkekannabiksen viljelijöitä ja muita kaliforniaaneja. Vastaanottavaisia, ennakkoluulottomia ja rohkeita, sanovat kalifornialaiset itsestään. Voisiko maaperässä tai ilmassa olla jotain erityistä, joka on luonut otolliset olosuhteet näiden tekijöiden syntyyn. Käsikirjoitus ja ohjaus Kai Rantala ja Katariina Kaila.
Äänisuunnittelu Kai Rantala. Tuottaja Hannu Karisto.
(es. 26.11.2015)

Su 21.7.
Jumalainen ääni

Radiodokumentissa tapaamme yhdysvaltalaisen sopraanon Florence Foster Jenkinsin, joka itsepäisesti konsertoi huippumuusikoiden ja kapellimestarien kanssa. Hänen konserttinsa olivat jostakin syystä hyvin suosittuja. Käsikirjoitus ja ohjaus: Jarkko Vanninen. Äänisuunnittelu: Ritva Lehto. Tuottaja: Hannu Karisto. Ohjelma on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 1997.

Su 28.7.
Hiljaiset neliömetrit

"Kyllä maailmaan ääntä mahtuu". Niin mahtuu, ja ihminen onkin varsin
hyvin onnistunut täyttämään elinympäristönsä äänellä. Osa äänistä on
tarpeellisia, ne auttavat hahmottamaan ympäristöä, osa on melua.

Äänen lisääntyminen on tehnyt sekä kaupunkien että maaseudun
äänimaisemista merkityksettömämpiä kuin ennen. Jatkuvat asumisen ja
liikenteen äänet ovat muuttaneet vaihtelevia ääniympäristöjä
latteammiksi ja samankaltaisiksi.

Merkityksetön ääni on melua ja melu on ihmiselle haitallista, haluamme
sitä tai emme.
Suomesta alkaa olla vaikea löytää luonnonhiljaista paikkaa, jossa ei
kuulu ihmisen aiheuttamia ääniä. Vaikka kaikkea muuta melua pääsisikin
pakoon, niin lentoliikenteen ääniä on vaikea välttää.

Missä ovat ne viimeiset neliömetrit, joissa voi kokea edes lyhytaikaisen
hiljaisuuden? Kahdenkymmenen minuutin hiljaisuus riittää, ehkä
kymmenenkin. Tunti on jo plussaa. Olisiko hiljaisuutta meren rannalla
tai sellaisissa paikoissa, joissa näkyy tähtitaivas, tai suurissa metsissä?

Eero Aro lähti etsimään ja löysi Suomen hiljaisimman neliömetrin. Mutta mistä?

Käsikirjoitus, ohjaus ja äänisuunnittelu: Eero Aro. Tuotanto. Radiogalleria.

Su 4.8.
Maatilan loppu

lehmiä ruokailemassa
lehmiä ruokailemassa Kuva: Reetta Arvila / Yle radio-ohjelmat

Nevalan maatilalla on 300-vuotinen historia Lapinlahden Martikkalansaaressa. Nyt kahdeksannessa sukupolvessa vetovuorossa ovat 30-vuotiaat Anju ja Antti. Seinä on kuitenkin tullut vastaan kuten tuhansilla muillakin tiloilla - homma ei enää kannata. On aika myydä viljelysmaat ja viimeiset lehmät lähtevät kevään korvilla. Antin mukaan maatilan isäntänä on kuin huonossa parisuhteessa: tietää, että lopetuspäätös on paras mahdollinen, mutta silti tuleva jännittää ja pelottaa. Kuusiosaisessa audiodokumenttisarjassa ja erillisessä pitkässä dokumentissa seurataan syksystä kevääseen Nevalan tilan alasajoa.

Su 11.8.
Ihanaa elämää - eli miten perinnelaiva sai muuttamaan suuntaa

purjelaivan laita ja meri
purjelaivan laita ja meri Kuva: Päivi Leino radio-ohjelmat

Melkein ihmiskokeeksi voisi luonnehtia tilannetta, jossa suurimmaksi osaksi toisilleen ennalta tuntematon joukkio aivan eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä pakataan purjelaivaan ja lähetetään merelle. Perinnelaiva Ihana merellä jossakin Viron saaristossa varsin vaatimattomine mukavuuksineen ja ahtaine tiloineen on antoisa paikka havainnoida ihmisluontoa. On tyyntä ja myrskyä, kuten elämässä, jonka vertauskuvana purjehdus monesti nähdään. Purjeet nostetaan porukalla ja yhdessä on määrä itse purjehtimisen lisäksi myös hoitaa kaikki arkiset askareet ja yllättäen eteen tulevat hankaluudet. Mitä siitä seuraa? Millaiseksi osoittautuu elo ja olo merellä, melkein irti ajasta ja paikasta? Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Leino. Äänisuunnittelu: Tiina Luoma. Muusikot: Olli Haapakangas ja Jyrki Hakapää. Tuottaja: Hannu Karisto.
(es. 9.5.2018)

Su 18.8.
Minun oodini Katajanokalle

Mistä syntyy rakkaus omaan kotipaikkaan? Löytääkseni vastauksen oli minun kuljettava omia jälkiäni pitkä matka taaksepäin. Huomasin, että se syntyy arkisista päivistä, salaisuuksista, seikkailuista, tuhansista tarinoista, historian kerrostumista, vastakohtaisuuksista. Koko siitä sekametelisopasta, jota elämäksi kutsutaan.

Muistelemassa Tiina Harpf sekä Tiina Weckström, Martti Karlsson, Pekka Karppanen ja Antero Takala.
Käsikirjoitus ja ohjaus: Tiina ja Mietti Harpf. Äänisuunnittelu: Hanna-Helena Kinnunen. Tuottaja: Hannu Karisto.
(es. 6.11.2015)

Su 25.8.
Vallankum...Pum!

Tyytymättömyys Venäjällä kasvaa. Suuria mielenosoituksia, joita tukahdutetaan raa'asti, murhia, myrkytyksiä. Taistelu on käynnissä, ja kauhea kysymys kuuluu: kumpi voittaa - edistys vai taantumus?
Netissä on vallankumousta valmisteltu jo kauan, ja sen materiaali on kaikkien ulottuvilla - ainakin toistaiseksi.

"Jumalansynnyttäjä Neitsyt Maria, vapauta meidät Putinista!" Pussy Riot raivosi seitsemän vuotta sitten. Dirty Ramirez räppää farssista ruumishuoneella, Leningrad-bändi näkee ihanaa unta kuolleesta Moskovasta… Näyttökertoja on miljoonia. Lisäksi Venäjää murennetaan Ukrainasta käsin.

Huhtikuun keväässä 2018 Venäjä oli taas saanut presidenttinsä ja pääkaupunki valmistautui pääsiäisen viettoon. Kirkonkellot soivat, kansa kokoontui jumalanpalvelukseen maistaakseen suloista ikuisuutta hyvän taaton suojeluksessa. Kaikki oli kaunista kuin patriarkan unessa.

Vallankum...Pum! on esseisti Jaana Seppäsen ja äänisuunnittelija Tuomas Skopan kollaasimainen äänimatka kahteen kaupunkiin - siihen epäilevän sivustakatsojan likaisten ja hämärien nurkkien kaupunkiin, jossa valmistellaan vallankumousta ja aurinkoiseen Moskovaan, jonne pääsee Helsingistä junalla yhdessä yössä.

Su 1.9.
Kävelyretkiä prekaarisuuteen

Ohjelma prekaarisuudesta, työelämän prekarisoitumisesta ja paskaduuneista. Ohjelma prekariaatista, nykyajan proletariaatista, joka kysyy, pitäisikö meidän keksiä jotain parempaa tekemistä kuin toisen palveluksessa tehtävä työ – mitä teemme ainutkertaisella elämällämme, jossa voitaisiin tehdä mitä tahansa? Prekarisoituneessa arjessa koko elämä on näkymätöntä työtä, jolla yritetään lisätä todennäköisyyksiä, että jossain vaiheessa saisi tehdä työn, josta saisi pienen palkan. Prekariaatti-liikkeen idea oli luoda uusi työväenliike, joka pyrkisi asettumaan nykyajan vaatimusten mukaisesti pääoman yhteiskunnallista ylivaltaa vastaan ja kumoamaan palkkatyöyhteiskunnan perusteitaan myöten.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Lasse Poser. Äänisuunnittelu:Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

Su 8.9.
Pedon jäljet minussa

nuori mies istuu sängyllä selin kameraan
nuori mies istuu sängyllä selin kameraan Kuva: Jyrki Valkama / Yle radio-ohjelmat

Kahden lapsuudenajan seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneen miehen karu tarina pedofiilin kynsiin joutumisesta ja elämästä selviytymisestä kokemusten jälkeen.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Marja Kurikka, äänisuunnittelu Tiina Luoma, tuottaja Hannu Karisto.

Su 15.9.
Book Forum Mosul

Kun nuori mosulilainen perheenäiti päättää toimia rauhan puolesta, tietää hän asettavansa koko perheensä hengenvaaraan. Sodan raunioille Hind Ahmad Kamel perustaa Book Forum Mosul -kirjakahvilan, jossa ihmiset voivat kokoontua ja lukea. Kahvilassa esiintyy Awtar Nergal - niminen yhtye, jonka jäsenet ovat piilotelleet soittimiaan kotinsa kattolautojen välissä selviytyäkseen hengissä. Book Forumista tulee vapautumisen tyyssija.

Käsikirjoitus: Riikka Aaltonen ja Janne Körkkö. Ohjaus: Janne Körkkö.
Lukijat: Katariina Jumppanen ja Janne Körkkö. Äänisuunnittelu: Janne Jankeri, Piippu Film Sounds. Musiikki: Awtar Nergal, Feiruz. Runojen suomennokset: Sampsa Peltonen. Tuotanto: Katariina Jumppanen ja Juha-Pekka Hotinen/Radiogalleria.

Su 22.9.
Hotellimuusat Manhattanilla

Radioessee kahdesta päivästä New Yorkissa ja siitä, mitä Manhattan tekee ihmiselle.
Millainen on todellinen New York: rajattoman mielikuvituksen tuote vai julma asfalttiviidakko? Teatteriohjaaja Hilkka-Liisa Iivanainen ja kirjailija Riikka Pulkkinen vaeltavat läpi marraskuisen New Yorkin ja rakastuvat elämän keinotekoisuuteen sekä metrojen kolinaan.

Radioessee on muokattu samojen tekijöiden podcast-sarjan materiaaleista. Podcast-sarja julkaistaan kokonaisuudessaan Areenassa elokuussa.

Ohjaus ja käsikirjoitus, esiintyjät: Hilkka-Liisa Iivanainen ja Riikka Pulkkinen. Äänisuunnittelu: Tuomas Skopa.Tuottajat: Iira Halttunen, Juha-Pekka Hotinen / Radiogalleria. Kuva: Johanna Kannasmaa. Pikauusinta heinäkuulta.

Su 29.9.
Vääränlaisen lapsen myöhemmät vaiheet

Taivi on aina kokenut olevansa vääränlainen. Väkivaltainen lapsuus, seksuaalinen hyväksikäyttö teini-iässä, masennus, sairaala, 13 vuotta terapiaa. Nyt hän on kolmekymppinen. Millainen aikuinen hänestä kasvoi?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Leino., Äänisuunnittelu: Tiina Luoma. Tuottaja Hannu Karisto.

Su 6.10.
Saamen tyttäret eivät taivu

Saamelaiset ovat joutuneet historian saatossa kokemaan syrjintää ja suoranaista rasismia. Heitä on pakotettu luopumaan perinteisestä elämänmuodostaan ja jopa kielestään. Tämän päivän saamelaisnaiset eivät enää suostu taipumaan, vaan toimivat kielensä ja kulttuurinsa elvyttämisen ja säilymisen puolesta.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Leino. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto

Su 13.10.
Megaradiohommeli

Miltä lapsuus kuulostaa Helsingissä 2019? Megaradiohommeli seuraa kahden lapsen päivää antautuen heidän äänimaailmoilleen, kertoen heidän tarinoitaan ja kuunnellen heille kotona, koulussa ja harrastuksissa tarjottua opastusta. Mistä lapset puhuvat? Mitä maailmoja he kuuntelevat? Mitkä pyynnöt, neuvot tai käskyt ohjaavat heitä? Mikä on heidän vapautensa äänimaisema?

Teos pohjaa dokumentaariseen materiaaliin ja tekoprosessiin on osallistunut aikuistaiteilijoiden lisäksi 4–10-vuotiaita lapsia. Kaikki musiikki on lasten säveltämää ja teoksessa käytetyt musiikilliset elementit perustuvat lasten eri tekniikoilla toteuttamiin ääniin.

Sit ku mä vedän sen vaikeen tason, ni mä aion saada ihan sika paljon kamaa koska se on Demon. Ja se aikoo olla mun eka Demon, ja Demon on vaikein vaikeustaso. Ja must on outoo koska must tän ei pitäis olla Demon mun mielestä, vaan must tän pitäis olla Insane. Koska tää ei oo niin vaikee, mun mielestä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Nora Rinne ja Pärttyli Rinne. Äänisuunnittelu: Kasperi Laine.
Esiintyjinä, äänimateriaalin tuottajina ja muusikoina toimivat lapset: Aale Rinne, Aarni Rinne, Hugo Laine ja Väinö Laine.

Su 20.10.
Pinisi - perinnelaiva Indonesiasta

Äskettäin Unescon Aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon lisätty indonesialainen perinnelaiva pinisi on yhä edelleen tärkeä tavarankuljetuksessa kautta koko laajan saariston. Entisinä aikoina vapailla vesillä, ennen eurooppalaisten tuloa, tehtiin myös ulkomaanmatkoja.
Tätä kaunista korkeareunaista ja tyypillisesti kaksimastoista purjelaivatyyppiä sanotaan rakennetun jo 1300-luvulta alkaen etenkin Sulawesin saaren eteläisissä rantakylissä. Laivanrakennukseen liittyy monia uskomuksia, seremonioita sekä historiallisia tarinoita. Pinisi-laivatyypistä on myös muodostunut eksoottinen huvipursi varakkaille länsimaalaisille.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Reijo Lainela. Äänisuunnittelu: Tuomas Skopa, Artlab. Tuottaja: Kimmo Koskinen, Artlab.

Su 27.10.
Presidentti on siepattu!

Neljästoista päivä lokakuuta vuonna 1930 presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg on jokapäiväisellä aamukävelyllään vaimonsa Esterin kanssa Kulosaaressa Helsingissä. Heitä vastaan tulee tummanvihreä Chevrolet. Autosta nousee kaksi miestä. Miehet nostavat presidentin autoon, jolloin Ester ilmoittaa että hän tulee mukaan ja nousee autoon. 700 kilometrin matka Suomen halki alkaa. Dokumentti kertoo vuoden 1930 tapahtumista, vuosi jolloin Suomi oli lähellä vallankaappausta ja diktatuuria.

Toimittaja: Mikaela Weurlander. Äänisuunnittelija:Jyrki Häyrinen. Tuottaja Staffan von Martens .

Su 3.11.
Pieni tarina liikutuksesta

Radioessee tutkii liikuttumisen olemusta. Pohdinnassa ovat mukana filosofi, kirjailija ja dokumenttielokuvien tuottaja.

“Viimeksi liikutuin kohdatessani hyvin toimivan terveydenhoitojärjestelmän ystäväni sairastuttua vakavasti. Liikutuksen aiheita löytyy ympäriltämme joka päivä. Niitä voivat olla musiikki, hauras vanhus bussipysäkillä tai elämää ihmettelevä lapsi. Liikuttua, to be moved, vara gripen, bewegt sein, etre touché, mozdít lenni. Monissa kielissä liikuttumisen käsitteeseen liittyy jotain käsin kosketeltavaa; liikettä tai liikkeessä olemista. Liikuttumiseen liittyy usein voimakas myötäelämisen kokemus. Liikuttuminen voi ilmetä myös kyynelinä, kuristavana tunteena kurkussa, kiihtyneenä sydämen sykkeenä.” (Päivi Takala)

Tekijät: Päivi Takala, Juhani Liimatainen.

Su 10.11.
Tampereen tauti

Tampereen kaupungintalolla on aina uskottu tulevaisuuteen ja tähdätty korkealle. Velat muuttuvat saataviksi, kun kaupunginisät ja -äidit visioivat suurella pensselillä mahtipontisia hankkeitaan, joiden välttämättömyyttä ei rahvas ymmärrä. Joskus kaupunkilaisten vastarinta on onnistunut jopa kaatamaan päättäjien suuria suunnitelmia, mutta useimmiten suuruudenhulluus on voittanut.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Mikko Järvinen. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

Su 17.11.
Rumpalin salaiset kansiot

Mikko Järvisen omaelämäkerrallisessa radiodokumentissa elämää katsellaan vain ja ainoastaan rumpalin pallilta käsin. Runot, mietelauseet ja muut tuokiokuvat kertovat absurdeista kohtaamisista soittajien, laulajien ja kuuntelijoiden kanssa. Ohjelma voitti Prix Italia -kilpailun radiodokumenttisarjan vuonna 2010.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Mikko Järvinen. Lukijat: Sampo Mäkelä, Tyko Haapala, Esko Vuorinen ja Mika Säily. Äänisuunnittelija: Kai Rantala. Tuottaja Hannu Karisto. (Es. 30.6.2010.)

Su 24.11.
Kirjainten koti

Kirjoituskone oli aikanaan mullistava keksintö. Pitkään se säilyi luksustuotteena, jota pidettiin ja huollettiin asiaankuuluvalla kunnioituksella. Vähitellen kirjoituskoneet arkipäiväistyivät, mutta tarpeellisuutensa ne säilyttivät niin kodeissa kuin konttoreissakin. Kirjoituskoneiden valtakautta kesti satakunta vuotta, kunnes siihen saakka korvaamattomina pidetyt koneet kuskattiin arvottomina kaatopaikoille.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Mikko Järvinen. Äänisuunnittelija: Kai Rantala. Tuottaja on Hannu Karisto.

Su 1.12.
Ihan tavallinen sijaisperhe

Sanna ja Juha Männyn ruokapöydässä istuu helposti toistakymmentä ihmistä. Kokoon- panossa on vaihtelevasti Sannan biologisia jälkeläisiä sekä pitkä- että lyhytaikaisessa sijoituksessa olevia lapsia. Puhelin myös pirisee jatkuvasti, kun ruokavahvuuteen tarjotaan uusia syöjiä. Huostaanotettujen lasten määrä on suurempi kuin koskaan. Kun ensisijainen tarkoitus on järjestää näille lapsille ja nuorille kodinomainen paikka asua, tukeudutaan paljolti tavallisiin, normaaleihin perheisiin. Sijaisperheille on jatkuva kysyntä. Millaista elämä on sijaisperheessä?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Reetta Arvila. Äänisuunnittelu: Jukka Herva. Tuottaja: Hannu Karisto.

Su 8.12.
Maailmalle unohtuneet vanhukset

Moni maailmalla vakituisesti asuva suomalaisvanhus kohtaa elämänsä lopun yksin ja sairaana kaukana kotoa. EU-maissakaan hoitoon tai hoivakotiin pääsy ei ole helppo juttu varsinkaan, jos uuden kotimaan kieltä ei kunnolla osaa ja esimerkiksi puolison kuolema on erakoittanut leskeksi jääneen. Suomeen moni haikailee takaisin mutta paluu onnistuu vain niiltä, joilla on paljon rahaa. Kuka auttaa näitä maailmalle unohtuneita yksinäisiä vanhuksia? Millaista heidän elämänsä on ja kuka kantaa vastuun heidän loppuelämänsä turvallisuudesta ja hoidosta? Suomalaiset muuttivat sankoin joukoin Ruotsiin siirtotyöläisiksi 60- ja 70-luvuilla. Mutta suomalaisia on muuttanut vuosikymmenten varrella tuhansittain muuallekin Eurooppaan. Suomalaiseläkeläisiä asuu vakituiseen Etelä-Espanjassa jo pienen suomalaiskaupungin asujaimiston verran ja keskisessäkin Euroopassa asuu sinne aikanaan työn tai rakkauden perässä muuttaneita vanhuksia.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Riikka Rahi. Äänisuunnittelu: Jukka Herva. Tuottaja: Hannu Karisto.

Su 15.12.
Jumalan uudet soturit

Juuri täysi-ikäistynyt Enni on jo saanut sotilasvihkimyksen. Kahden pienen lapsen äiti Kaisu jätti työnsä äidinkielenopettajana. Alle kolmikymppinen Jessica odotti kunnes Jumalan tahto oli lähettää hänet Kanadasta Suomeen. Entinen metallimies Ari on nykyinen Pelastusarmeijan luutnantti. Mikä Pelastusarmeijassa vetoaa uusiin tulijoihin? Entä mikä se sotajuttu on armeijoineen, sotilasarvoineen ja univormuineen?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Leino. Ääni- suunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

Su 22.12.
Suo soi - kuulumisia nevalta

Kun aurinko ja usva nousevat yhtä aikaa kesäisellä nevalla, suo soi hiljaisuutta. Sitten suopursujen humalluttava tuoksu manaa loitsut esiin ja askelten ääni pitkospuilla antaa rytmin, kun ikiaikainen tanner kannattelee ihmisen lisäksi menneitä, tuhansia vuosia.

Mihin ihminen tässä akustisessa, soivassa maisemassa kuuluu? Mitä hän kuulee, kun pysähtyy eri vuodenaikoina suota kuuntelemaan? Ja mitä onkaan kuuluminen, kuuleminen ja kuunteleminen?

Äänitaiteilija Leena Häkkinen ja kanneltaja Timo Väänänen ovat tehneet tämän akustisesti ja musiikillisesti soivan Radiogalleria-teoksen, joka kutsuu kuulijaa rakentamaan oman mielenmaisemansa, joka soi.

Su 29.12.
Lintukonsertti/ Hetki - lintujen neroutta

Lintukonsertti

Lintukonsertti on äänitaiteilijoiden Juhani Liimatainen ja Juha Valkeapää luoma maisema. Se koostuu tavallisista ja myyttisistä linnuista, jotka Liimatainen tekee syntetisaattoreilla, Valkeapää äänellään. Molemmat tekijät myös puhuvat hiukan.
Lintukonsertti on radioversio samannimisestä esityksestä. Sen materiaali on äänitetty kesän 2019 esityksistä.

Hetki – lintujen neroutta

Linnut ovat älykkäitä ja viisaita olentoja, paljon viisaampia kuin luulemmekaan. Radiogallerian Hetki – lintujen neroutta kuuntelee täsmällistä hetkeä, 25 minuuttia urbaania kaupunkiyötä, kun aurinko nousee kesäaamuna kello neljä. Tekijät Leena Häkkinen, Tuomas Norvio ja Tapani Rinne kuljettavat kuulijan tämän dokumentaarisen hetken kautta matkalle lintujen nerokkaaseen maailmaan. Samalla ohjelma kysyy mikä on luonnollista, mikä opittua ja mikä on täysin tehtyä? Ohjelmassa soivat lintujen luonnollisen laulun lisäksi soittimilla tehdyt lintuäänet, ihmisen ääni ja urbaanin kaupungin syke. Hetki – lintujen neroutta on kokonaisteos, jossa linnuilla on pääosa, nyt kun ne vielä laulavat.

  • Toivo jazzia! Jättiläisaskeleet - 1950-luvun jazzin toiveilta la 31.8. Yle Radio 1:ssä

    Jazzin sävel on vapaan teemana on vuosi 1959.

    Jazzin sävel on vapaa -ohjelman teemana on vuosi 1959 ja sen poikkeuksellisen monet klassikkolevyt. Toivoa saa vuoden 1959 jazzklassikoiden lisäksi muita 1950-luvun lopun mullistavia ja mieleenpainuneita levytyksiä niin ulkomailta kuin kotimaastakin, niin instrumentaaleja kuin laulettuakin. Illan toimittavat kesän 2019 "Jättiläisaskeleet – jazzin ihmevuosi 1959" -sarjan teki

  • Millaisia kokemuksia sinulla on meditoinnista työpaikoilla? Kerro meille

    Onko mindfulnesia käytetty ongelmien ratkaisemiseksi?

    Millaisia kokemuksia sinulla on mindfulnessista työpaikoilla? Miten suhtaudut mindfulnessiin? Millaista hyötyä tai haittaa meditoinnista on ollut sinulle? Onko mindfulnesia käytetty työpaikallasi laastarina ongelmien ratkaisemiseksi? Millaisia ajatuksia henkinen kasvu työpaikalla herättää sinussa?

  • Jumalanpalvelukset syyskuussa

    Jumalanpalvelukset syyskuussa 2019

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset syyskuussa 2019. Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 vuorottelevat ortodoksisen liturgian kanssa vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset. Kuuntele jumalanpalveluksia Areenassa.

  • Oletko erityisherkkä tai herkän kumppani, ystävä tai vanhempi? Miten sen koet?

    Oletko erityisherkkä? Kerro kokemuksistasi.

    Milloin huomasit herkkyytesi ja miten se on vaikuttanut elämääsi? Miten suhtaudut herkkyyteesi? Oletko kertonut piirteestäsi muille vai oletko pitänyt sen omana tietonasi? Miksi? Oletko kenties erityisherkän kumppani, ystävä tai vanhempi? Kerro kokemuksistasi. Erityisherkkyys on synnynnäinen kokonaisvaltainen ominaisuus, joka on ihmisellä koko elämän ajan.