Hyppää pääsisältöön

”Outoa, että 12-vuotiaat ilmoittavat olevansa homoja”

MOT soitti rehtoreille, joiden kouluissa on erityisen paljon kiusaamista

Suomessa on alakouluja, joissa peräti joka kolmas kyselyyn vastannut oppilas kertoo tulleensa jatkuvasti kiusatuksi, käy ilmi MOT:n selvityksestä. Sysmässä oppilaiden vanhemmat syyttävät koulua siitä, että kiusaamista pidetään kiusatun omana vikana ja siitä kertominen vanhemmille saatetaan kostaa lapselle.

Vuosikausia jatkunut vakava kiusaamisongelma.

Koulun johto ja osa opettajista kääntävät kiusaamisen kiusatuksi joutuneen oppilaan tai hänen perheensä syyksi.

Moni vanhempi ei uskalla ottaa kiusaamista puheeksi koulun kanssa, sillä he pelkäävät, että asia kostetaan koulussa lapselle.

Näin kertovat kolme MOT:n haastattelemaa oppilaan vanhempaa kokemuksistaan tilanteesta Sysmän yhtenäiskoulussa. Sysmä on noin 4000 asukkaan pikkupaikkakunta Lahden pohjoispuolella.

– Ei ole sattumaa, että useat oppilaat pienessä kunnassa joutuvat vakavan kiusaamisen takia vaihtamaan koulua. Huoli on todella iso, Sysmän vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Maarit Hildén sanoo.

Paljon sitkeää kiusaamista

Ylen MOT tutki koulukiusaamista perehtymällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn koulukohtaisiin tuloksiin. Jutussa keskitytään alakouluihin.

Tuloksista tarkasteltiin sitä, kuinka suuri osuus kyselyyn vastanneista oppilaista koki kiusaamista vähintään kerran viikossa lukukauden aikana. Kyselyyn osallistuivat nelos- ja vitosluokan oppilaat.

Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka usein oppilaan kiusaaminen jatkui tai pahentui sen jälkeen, kun hän kertoi kiusaamisesta koulussa työskentelevälle aikuiselle.

Tulokset ovat hätkähdyttäviä: joissakin kouluissa peräti joka kolmas kyselyyn vastannut oppilas on kokenut kiusaamista vähintään kerran viikossa.

Kiusaaminen on myös hyvin sitkeää. Tilastosta nousee esiin kouluja, joissa kiusaaminen on jatkunut tai pahentunut kertomisen jälkeen jopa yli 50 prosentissa tapauksista.

Luvut ovat moninkertaisia maan keskiarvoon verrattuna. Keskimäärin 4. ja 5. luokkalaisista 7,3 prosenttia kokee koulukiusaamista vähintään kerran viikossa.

Kiusaaminen on jatkunut tai pahentunut kertomisen jälkeen keskimäärin 16,3 prosentissa tapauksista.

MOT soitti rehtoreille, joiden kouluissa esiintyy kyselyn perusteella erityisen paljon kiusaamista.

Näin esimerkkikoulut valittiin

  • Jutun luvut perustuvat THL:n Kouluterveyskyselyyn vuodelta 2017. Maan kattava väestötutkimus, joka kerää tietoa nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä.
  • Tarkastelimme tilastoja oppilaista, joita on kiusattu koulussa vähintään kerran viikossa lukukauden aikana. Lisäksi tilastoja tutkittiin oppilaista, joiden kiusaaminen on jatkunut kuten ennenkin tai pahentunut sen jälkeen, kun siitä on kerrottu koulun aikuiselle.
  • Alakouluissa keskimäärin 7,3 prosenttia vastanneista kertoo, että heitä kiusataan vähintään kerran viikossa. Niistä, jotka kertovat, että heitä on kiusattu ja ovat raportoineet siitä jollekin koulun aikuiselle, 16.3 prosenttia kertoo että kiusaaminen on jatkunut tai pahentunut.
  • Yläkouluissa vastaavat luvut ovat 5,8 ja 29,1 prosenttia.
  • Jutun koulut täyttävät kaksi kriteeriä: Kiusaamista on keskimääräistä enemmän ja kiusaamisen jatkuminen on vähintään keskiarvon mukaista. Eli koulussa on koko aineistoon verrattuna enemmän oppilaita, joita kiusataan usein ja kiusaamiseen ei ole pystytty puuttumaan.

Vanhemmat huolissaan Sysmässä: Kiusaaminen kääntyy kiusatun syyksi

Sysmän yhtenäiskoulu on yksi niistä kouluista, jossa kiusaamisluvut ovat THL:n kyselyssä korkeita. Tämä ei yllätä Sysmän vanhempainyhdistyksen puheenjohtajaa, päinvastoin.

Maarit Hildén sanoo, että Sysmässä on jo vuosien ajan oltu huolissaan koulun tilanteesta ja vanhempainyhdistykseen on tullut yhteydenottoja, joissa vanhemmat kertovat lapsensa kokeneen vakavaakin kiusaamista ja joutuneet vaihtamaan sen takia koulua.

– Fyysistä ja väkivaltaista käytöstä on. Mutta syrjivää kiusaamista ja ulkopuolelle jättämistä on varmasti enemmän, Hildén sanoo koulusta.

MOT haastatteli Hildénin lisäksi kahta muuta vanhempaa, jotka haluavat pysyä jutussa nimettöminä.

He ovat molemmat huolissaan tilanteesta, ja toinen vanhemmista sanoo, että koulun aikuisten tapa käsitellä kiusaamistapauksia on pahasti vinksallaan: kiusaamiseen suhtaudutaan usein niin, että se on kiusatuksi joutuneen oppilaan oma vika.

– Asia käännetään helposti niin, että kiusattu lapsi on semmoinen tai tämmöinen. Hänet syyllistetään omasta identiteetistään ja vaikka siitä, miltä hän näyttää. Vakava kiusaaminen kääntyy myös hyvin nopeasti kiusatun lapsen perheen syyksi ja ongelmaksi.

Koulukiusaamisesta kertominen leimataan kanteluksi

Hildén sanoo, että hän on käynyt keskustelua kiusaamisongelmasta koulun kanssa vuosien ajan, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi, eikä ulkopuolinen apu ole ainakaan riittävissä määrin kelvannut.

Vanhemmat kokevat, että asenne koulussa on välinpitämätön ja vanhakantainen.

– Opettajat mielellään soittavat muille henkilökunnan jäsenille, että tule hoitamaan tämä juttu ja ulkoistavat asian muille. Oppilaat eivät kerro kiusaamisesta, koska opettajia ei oikeasti
kiinnosta, yksi vanhemmista sanoo.

Sitaatti: "Isojen yrittäjien tai politiikassa mukana olevien perheiden asioihin ei niin herkästi puututa." – Koulukiusatun oppilaan vanhempi
Sitaatti: "Isojen yrittäjien tai politiikassa mukana olevien perheiden asioihin ei niin herkästi puututa." – Koulukiusatun oppilaan vanhempi MOT

Hän kertoo pojastaan, jota heiteltiin lumikasoihin tai roskalaatikoihin ja kiusattiin muilla tavoin koulussa. Poika kertoi asiasta äidilleen, joka otti yhteyttä opettajaan.

– Opettaja sanoi pojalle, että sinäkin olet siellä aina sähläämässä ja sitten juoruat kotona äidille.

– Kerran poikani viittasi tunnilla ja vastasi kysymykseen. Yksi luokan oppilas kommentoi siihen, että hyvä vitsi, vähän niin kuin isäsi. Luokassa olleet opettajat nauroivat muiden mukana. Koulussa on kuitenkin myös aivan loistavia opettajia.

Tapauksista on vuosia aikaa ja silloin koulussa oli eri rehtori ja osin eri opettajat kuin nykyään. Vanhempien viesti on se, että koulukiusaamiseen puuttuminen on ollut ongelma Sysmässä jo pitkään ja on sitä edelleen.

Vanhempainyhdistyksen puheenjohtajan Hildénin mukaan jotkut vanhemmat arkailevat ottaa kiusaamista puheeksi Sysmän yhtenäiskoulun kanssa, sillä he pelkäävät, että lapsi joutuu hankaluuksiin.

– On pelko siitä, että asia kostetaan lapselle. Jos on esimerkiksi yhteydessä jonkun opettajan epäasiallisesta käytöksestä ja lapsi on sillä luokalla, vanhempia huolettaa, miten lasta kohdellaan sen jälkeen. Piirit ovat pienet.

Vanhemmat kokevat, että lapsia on kohdeltu koulussa hyvin epätasa-arvoisesti: pikkupaikkakunnan valtapolitiikka näkyy myös koululaisten arjessa.

– Isojen yrittäjien tai politiikassa mukana olevien perheiden asioihin ei niin herkästi puututa. On kultapoikia- ja tyttöjä, joita ei suostuta uskomaan kiusaajiksi. Toiset oppilaat taas otetaan silmätikuiksi.


Kuvituskuva: surullinen tyttö




Kuvituskuva: surullinen tyttö
Kuva: Riikka Kurki / Yle
MOT,koulukiusaaminen,jouni munukka

Rehtori: Pukeutuminen voi olla hutsahtavaa

Sysmän yhtenäiskoulun rehtori Tuula Vuorinen sanoo, että koulussa on otettu voimakkaasti käyttöön Kiva koulu eli kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Hänen mukaansa henkilökunta puuttuu napakasti kiusaamiseen ja koululla työskentelevän kuraattorin työaika pidennettiin kokoaikaiseksi.

– Ovathan luvut korkeita. Mutta mietin, voiko se johtua siitä, että kissa on nostettu pöydälle. Nyt, kun on uusi tapa toimia, niin saattaa olla, että tilanne ensin pahenee ennen kuin se paranee.

MOT kysyi haastattelussa siitä, onko koulukiusaamisessa joitakin uusia trendejä tai ilmiöitä. Vuorinen sanoo kummastelevansa joidenkin oppilaiden tarvetta korostaa omaa erilaisuuttaan, esimerkiksi seksuaalista suuntautumista ja huomion hakemista sitä kautta.

– Minusta on aika outoa, että jo 12-vuotiaat rupeavat ilmoittamaan olevansa homoja tai lesboja tai jotakin tällaista. Siihen liittyy hyvin erikoinen pukeutuminen. Se herättää toisissa oppilaissa närkästystä, vihastusta ja ehkä pelkoakin. Sitten he tietysti kohtelevat tätä oppilasta sillä tavoin kuin tuntevat. Sitten tulee kokemus siitä, että kiusataan ja syrjitään, vaikka oppilas tavallaan on itse hakenut sen huomion.

Minkälaista pukeutuminen tällaisissa tapauksissa on?

– Se voi olla tosi hutsahtavaa. Näin ainakin aikuisen silmin liian näyttävää ja paljastavaa. Kaverit voivat ihan oikeasti sanoa, että sähän näytät ihan huoralta. Sehän on tavallaan jo loukkaus. Mutta kun näyttää siltä, rehtori naurahtaa.

Kerjäävätkö jotkut oppilaat tulla kiusatuiksi?

– Siltähän se niin kuin näyttää. Eihän näin saisi olla, jokainen saa pukeutua niin kuin haluaa. Mutta se, millä tavalla opettaa ja kasvattaa muita oppilaita, että siitä ei saa sanoa mitään.

– Meidän aikuisten pitäisi käsitellä asiaa niin, että hän, joka kokee olevansa erilainen, saa erilaisuuttaan esittää ja olla oma itsensä. Mutta niin, että ei provosoi ja ärsytä omalla käytöksellään toisia. Eihän me heterotkaan tuoda seksuaalista suuntautumistamme julki jatkuvasti.

Opettaja saanut vakavan varoituksen

Rehtori Vuorinen sanoo, että vanhempien esiin tuomat epäkohdat tuntuvat hämmentäviltä ja murheellisilta. Hän pitää kritiikkiä kohtuuttomana, eikä allekirjoita väitteitä siitä, että kiusaaminen käännetään koulussa kiusatun viaksi. Tilanteet on rehtorin mukaan pyritty käsittelemään tasapuolisesti molempia osapuolia kuunnellen.

– Sellaisia tapauksia on tietysti ollut, että kiusaamista ei kertakaikkiaan ole saatu loppumaan. Se on ollut näkymätöntä tai tapahtunut vapaa-ajalla tai netissä. Oppilaat ovat joutuneet vaihtamaan koulua, mutta meillekin on tullut oppilaita samasta syystä.

Sitaatti: "Kaverit voivat ihan oikeasti sanoa, että sähän näytät ihan huoralta. Sehän on tavallaan jo loukkaus. Mutta kun näyttää siltä." - Rehtori Tuula Vuorinen
Sitaatti: "Kaverit voivat ihan oikeasti sanoa, että sähän näytät ihan huoralta. Sehän on tavallaan jo loukkaus. Mutta kun näyttää siltä." - Rehtori Tuula Vuorinen MOT,koulukiusaaminen,sitaatit,jouni munukka

Vanhemmat ovat huolissaan siitä, että jos opettajien käytöksen ottaa koulun kanssa puheeksi, joutuu siitä kärsimään opettajan luokalla oleva oppilas. He kokevat, että muutamat opettajat käyttäytyvät jatkuvasti epäasiallisesti oppilaita kohtaan.

– Kovaa huutamista, uhkaavaa käytöstä ja luokan edessä nolaamista. Lapset kokevat sen kiusaamisena. Näitä tilanteita on toistuvasti ja koskee aina tiettyjä opettajia, haastateltava kertoo hänelle toisilta oppilaiden vanhemmilta tulleesta palautteesta.

Rehtori Vuorinen sanoo antaneensa eräälle opettajalle vakavan varoituksen epäasiallisesta käytöksestä.

– Hänen käytöstään ja luokassa olemistaan on seurattu, Vuorinen sanoo opettajasta.

– Jos opettaja tietää, että on käyttäytynyt epäasiallisesti, niin kyllä hän myös tietää, kehen se on kohdistunut. En yhtään ihmettele, etteikö suhtautuminen tiettyihin oppilaisiin olisi kylmäkiskoista yhä edelleen tai vielä vähän enemmän.

Vanhempien mukaan koulussa on erityisen paljon syrjivää kiusaamista. Se tarkoittaa kiusaamista, joka liittyy ulkonäköön, sukupuoleen, ihonväriin tai kieleen, vammaisuuteen, perheeseen tai uskontoon. Ulkopuolelle jättäminen on yksi osa syrjivää kiusaamista.

Vuorisen mukaan Sysmässä on pohdittu paljon sitä, miten koulu voisi puuttua asiaan.

– Kaikkia pitää kohdella asiallisesti ja pystyä työskentelemään. Mutta ei koulu voi pakottaa ketään olemaan kenenkään kaveri. Jos vaikka nämä viisaat vanhemmat osaisivat kertoa, miten kaikille löydetään sydänystävä. Vanhemmillakaan ei taida olla tähän keinoja.

Videolla rehtori Tuula Vuorinen kommentoi A-studion haastattelussa syrjivään kiusaamiseen puuttumista

Miksi toisissa kouluissa kiusaamista ei saada kitkettyä, toisissa toimet tepsivät? A-studio käsittelee aihetta lähetyksessään tiistaina 8.1.2019 TV1 klo 21.

Edellinen rehtori: Koulussa paljon tekemätöntä työtä

Sysmän yhtenäiskoulussa työskenteli vuoden 2017 alussa rehtori, joka lähti koeajan lopussa toisiin tehtäviin. Hänen mukaansa koulussa oli paljon tekemätöntä työtä kiusaamisen torjunnassa. Rehtori ei halua esiintyä jutussa nimellään.

Sitaatti: "Kiusaaminen on ollut kouussa rajua, ja lapsia on joutunut hakeutumaan hoitoon." - Sysmän entinen kunnanvaltuutettu
Sitaatti: "Kiusaaminen on ollut kouussa rajua, ja lapsia on joutunut hakeutumaan hoitoon." - Sysmän entinen kunnanvaltuutettu MOT,koulukiusaaminen,jouni munukka

Perusopetuslaki vaatii kouluja laatimaan kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemisen suunnitelman. Rehtorin mukaan suunnitelma laadittiin hänen toimestaan vasta vuoden 2017 keväällä, kun laki on vaatinut sitä jo vuodesta 2014 asti.

– Ongelma oli se, kun ei ollut suunnitelmaa ja yhteisiä toimintatapoja. Silloin toiminta ei ole laadukasta, rehtori sanoo kiusaamisen ehkäisemisestä.

Koulun nykyisen rehtorin Vuorisen mukaan väite ei pidä paikkaansa, vaan suunnitelma sisältyi opetussuunnitelmaan ja laadittiin lain edellyttämässä aikataulussa. Suunnitelmaa ja toimintaohjetta on rehtorin mukaan täydennetty ja sitä päivitetään edelleen tarvittaessa. Hän on työskennellyt koulussa vuorotellen apulaisjohtajana ja rehtorina vuodesta 2015 asti.

Sysmän sivistyslautakunnan puheenjohtajana ja kunnanvaltuutettuna aiemmin toiminut Miina Kuusimo-Rinne kuitenkin vahvistaa, että suunnitelma laadittiin vasta vuonna 2017.

Sitaatti: "Asia käännetään helposti niin, että kiusattu lapsi on semmoinen tai tämmöinen." - Oppilaiden vanhemmat
Sitaatti: "Asia käännetään helposti niin, että kiusattu lapsi on semmoinen tai tämmöinen." - Oppilaiden vanhemmat MOT,koulukiusaaminen,jouni munukka

– Edellinen rehtori sen suunnitteli ja keväällä se nuijittiin läpi. Kiusaaminen on ollut koulussa rajua, ja lapsia on joutunut hakeutumaan hoitoon. Tilannetta on vähätelty. Lapsia on syyllistetty siitä, että heitä kiusataan, Kuusimo-Rinne sanoo.

”Äiti, mä haluan kuolla”

Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Hildén suhtautuu epäillen siihen, että rehtori Vuorisen mainitseman Kiva koulu -ohjelman ottaminen käyttöön ratkaisisi vakavia ongelmia, vaikka pitääkin ohjelman käyttöönottoa hyvänä asiana.

– Se ei kuitenkaan yksin riitä. Tämä on asenne- ja kouluttautumiskysymys. Koulukulttuurin muutos vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä. Aikuisilla, niin koulussa kuin kodeissa, on peiliin katsomisen paikka, jotta osaamme kuulla ja kohdata lapsia entistä paremmin.

Yksi vanhempi kertoo, että hänen lapsistaan kaksi joutui koulukiusatuksi Sysmässä. Tapauksista on kulunut useita vuosia, mutta ne ovat jättäneet koko perheeseen syvät jäljet.

– Silloin, kun tytärtäni kiusattiin, hän sanoi, että äiti mä haluan kuolla. On jäänyt itseen sellainen, voisiko sitä jopa kutsua vihaksi. Olemme joutuneet sellaiseen solmuun, että se vaikuttaa lapsissa koko loppuelämän. Ja minussa myös. Eivät muut ihmiset näe sitä, kuinka paljon tämä edelleen kalvaa, vertaistukiryhmässä käyvä äiti sanoo.

Näin kahdeksan muun koulun rehtorit selittävät korkeita kiusaamislukuja: ”Ihan katastrofaalisen näköisiä”

Merilahden peruskoulu (kyselyn aikaan Meri-Rastilan ala-aste)

Rehtori Timo Heikkinen

”Oppilaistamme 54 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Se ei itsessään selitä mitään, mutta eri kulttuuritaustaisten oppilaiden välillä tapahtuu kiusaamista. Ei niinkään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kesken, toki kiusaamista on suomalaistenkin välillä.

Usein pyritään loukkaamaan perheenjäseniä, kun tiedetään, että siinä kulttuurissa toinen saadaan niin suuttumaan. Meillä on monikielisiä ohjaajia, jotka pystyvät puuttumaan siihen.

Viitos–kutosluokkalaisilla menee vähän turhaa kovaa: kiusaamista, häiriökäyttäytymistä ja pientä jengiytymistä. Ei varsinaisesti amerikkalaistyypistä jengiytymistä, mutta häiriöporukoissa liikkumista koulun ulkopuolella.

Yritämme kannustaa hyvään käyttäytymiseen. On huolestuttavaa, jos kiusaamisesta on kerrottu, mutta se ei loppunut. Olemme terävöityneet, puutumme ja soitamme kotiin. Vähintään kerran viikossa opettajat kysyvät opiskelijoilta, että miten menee."

Husulan koulu, Hamina

Koulunjohtaja Sirkka Eklund

”Osa kyselyyn vastanneista luokista oli tosi haasteellisia. Kiusaaminen oli keskinäistä kahinaa ja ärsyttämistä. Vaikea sanoa, miksi kemiat eivät aina kohtaa.

Laajan terveystarkastusten tulosten ja Kiva koulu -kyselyn perusteella tilanne on nyt selkeästi parempi. En osaa sanoa, miksi kiusaamista ei saatu loppumaan, kun nyt tilanne on nyt muuttunut. Kiusaamiseen puututaan ja tehdään niin paljon kuin pystytään.”

Tuovilan koulu, Mustasaari

Rehtori Terhi Mustonen

”Kyselyssä mukana olleessa luokassa on kaksi vuotta tapeltu jalkapallossa välitunnilla. Mukana on kuumakalleja, jotka hermostuvat, kun toinen joukkue tekee maalin tai joku tönii.
Luokka kokee, että kiusaamista ei ole ollut nyt niin paljon, kun jalkapalloa ei ole pelattu.

Välintuntivalvontaa on tehostettu, vanhempien kanssa keskusteltu ja kiusaamiskyselyitä tehty.”

Kanjonin koulu, Tampere

Rehtori Taru Vento

”Aloitin työskentelyn tässä koulussa elokuun alussa eli en ollut ehtinyt tulla tietoiseksi Kouluterveyskyselyn tuloksista. Onhan tuo hurja luku ja herättää rehtorina kysymyksiä. Käsittelemme tulokset oppilashuoltoryhmässä.

Meillä on kokenut henkilökunta, joka puuttuu tarvittaessa oppilaiden välisiin ristiriitoihin. Kiusaamiseen puututaan aina, kun siitä tiedetään. Opettajat pitävät yhteyttä koteihin mieluummin soittamalla kuin kirjoittamalla viestejä.

Toimenpiteitä on jo tehty paljon, mutta riittääkö se siihen, että lukumme ovat tulevaisuudessa alhaisemmat? Sitä pitää oikeasti pohtia.”

Tahvonlahden ala-asteen koulu, Helsinki

Rehtori Tarja Tapper

”Oppilaat kokevat, että kiusaaminen on ulkonäköön, ihonväriin, kieleen ja sukupuoleen liittyvää. Noin kolmasosalla oppilaistamme on sukujuuret muualla kuin Suomessa. Voi olla, että se on yksi syy kiusaamiseen.

Vieraskieliset oppilaat ovat kuitenkin heterogeeninen porukka. Osa heistä on syntynyt Suomessa, osa on asunut Suomessa joitakin vuosia ja osa on juuri maahan tulleita.

Tulos on harmillinen ja siinä on kehittämisen paikka. Aina, kun tulee tieto kiusaamisesta, siihen puututaan.”

Mouhijärven yhteiskoulu, Sastamala

Rehtori Kari Ahonen (vaihtoi toiseen kouluun kuluvan vuoden alussa)

”Rehtorina ei ole mitään, minkä taakse voisi mennä. Tulokset ovat aivan katastrofaalisen näköisiä. Puuttuminen kiusaamiseen on äärettömän vaikeaa, tilanteet ovat kompleksisia ja monimutkaisia. Kuin täyttäisi kuoppaa hiekalla, mutta tuuli kuljettaa sen pois.

Olemme nojanneet meidän omaan hyvinvointiprofiiliin, joka on Tampereen yliopiston ja Opetushallituksen ylläpitämä kysely. Sen mukaan koulukiusaamisluku on sen lähellä maan keskiarvoa tai sen alle.

Koulussamme kiusataan sataprosenttisella varmuudella. Töitä riittää aivan valtavasti. Käytössämme on selkeä toimintatapa, miten puutumme kiusaamiseen, vertaissovittelu sekä ennaltaehkäisevä toiminta. Yritämme sanoa kaikille lapsille, että jos tulee olo kaltoinkohtelusta, niin se pitää tuoda esille."

Lukkarin koulu, Sipoo

Rehtori Rauno Mononen

”Aina se on pettymys ja haaste, jos Kiva koulu -selvittelystä huolimatta kiusaamisen vastaisessa toiminnassa ei ole onnistuttu kaikkien osalta.

Koulussamme puhutaan toistakymmentä eri kieltä. Monikulttuurisuus ja erilaisuus on koulumme vahvuus. Somekiusaaminen iso ongelma ja nostaa päätään koko ajan enemmän.

Meillä on oppilaita, jotka ovat laajamittaisen tuen tarpeessa. Tietynlaiset haasteet ehkä kasautuvat yksittäisille oppilaille. Olemme pyrkineet tukemaan niin lapsia kuin perheitä.”

Keskuskoulu, Hanko

Rehtori Vilma Heliövaara-Liezén

”Eihän tämä hirveän hyvä onnistuminen ole, jos luvut ovat näinkin korkeita. Mutta en sano, että olemme epäonnistuneet, koska teemme jatkuvasti työtä ja opettajat ovat sitoutuneet siihen.

Selkeästi meillä muutamalla oppilaalla on ollut enemmän taipumusta kiusaamiseen. Auttamisen prosessi on työläs ja vaatii aikaa. Usein kiusaaminen lähtee tasavertaisesta nahistelusta ja sitten se menee johtohahmolta överiksi: fyysiseksi tai sanalliseksi kiusaamiseksi ja häirinnäksi."

Kun kouluun tuli turvapaikanhakijoiden lapsia, se näkyi väliaikaisena levottomuutena. Mutta kiusaamisvyyhtiä ei tullut ja he ovat oikein hyvinkin integroituneet porukkaan.


Kuvituskuva: reppu
Kuvituskuva: reppu

Tutkija esimerkkikoulujen tilanteesta: "Jossain on epäonnistuttu"

Koulukiusaamisluvut ovat edelleen kautta Suomen korkeita ja vaihtelu eri koulujen välillä aivan liian suurta.

Näin THL:n erikoistutkija Nina Halme vetää yhteen Kouluterveyskyselyn tuloksia. Joissakin kouluissa jopa kolmasosa kyselyyn vastanneista oppilaista kertoo kokevansa kiusaamista, eikä sitä saada loppumaan, vaikka oppilas kertoo asiasta esimerkiksi opettajille.

– Kun luvut ovat tällaisia, niin jossain on epäonnistuttu. Ovatko kurinpitotoimenpiteet olleet riittämättömiä tai niitä ei ole käytetty? Tai oppilasta ei ole osattu ohjata kuraattorin, terveydenhoitajan tai psykologin pakeille. Tai sitten on epäonnistuttu sen seuraamisessa, onko kiusaaminen oikeasti loppunut, Halme sanoo.

Arvokasta tietoa valuu hukkaan

Kun MOT teki soittokierroksen yhdeksän koulun rehtorille, moni heistä ei ollut perehtynyt Kouluterveyskyselyn tietoihin oman koulunsa kiusaamisluvuista.

– Tulin tänään seitsemältä aamulla työmaalle ja katsoin luvut. Voin sanoa, että olin vaan joo että ei moro. Asiaa pitää lähteä penkomaan, yksi rehtori sanoi haastattelussa, joka sovittiin edellisenä päivänä.

Erikoistutkija Halme tunnistaa ongelman: arvokasta dataa koululaisten arjesta käytetään leväperäisesti.

– Kyselyn tuloksia ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla kouluissa, kunnissa tai maakunnissa. Erityisesti kiusaamista koskevat tulokset pitäisi käsitellä systemaattisesti lasten, nuorten ja vanhempien kanssa. Ja tuoda mukaan päätöksentekoon.

Halmeen mukaan vähän puhutaan siitä, että oppilaat kokevat kiusaamista myös koulun opettajien ja muiden aikuisten taholta. Se saattaa olla silmätikuksi joutumista tai alentavaa käyttäytymistä.

– Riippumatta lapsen tai nuoren käyttäytymisestä, ulkonäöstä tai vaikka seksuaalisesta suuntautumisesta jokaisella on oikeus turvalliseen lähiympäristöön ilman kiusaamista ja syrjinnän pelkoa. Niillä ei voi puolustella kiusaamista millään tavalla.

Artikkelia muokattu klo 13.00: Jutun kommentointi siirretty Yle Tunnuksen taakse.

Koulutus

Lisää ohjelmasta

Kommentit