Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Suomalaisen oopperan ensimmäinen ensirakastaja Wäinö Sola – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Wäinö Solasta.
"Vakavammin, syvemmin, kohtalokkaammin, kuin kuolemata ajatellen!" kuului Wäinö Solan repliikki Carmeniksi valmistautuvalle opiskelijalle Sibelius-Akatemian toimintaa esittelevässä lyhytfilmissä 1946. Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Wäinö Solasta. Kuva: Lassi Rajamaa pilapiirrokset,Wäinö Sola,Lassi Rajamaa

Tammikuun 8. päivänä syntynyt tenori Wäinö Sola on ollut yksi rakastetuimmista suomalaisista laulajista. Välitön ja poikamainen Sola ei suostunut kutsumaan oopperaa sen suomalaisella nimellä, vaan käytti sitkeästi termiä 'opera'.

Wäinö Sola (8. tammikuuta 1883 Helsinki – 12. lokakuuta 1961 Helsinki) koulutti laulajia Sibelius-Akatemiassa toimien opettajana plastiikka- ja oopperaluokalla 1923–1949. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 1944.

Sola oli uskomattoman monipuolinen toimissaan. Laulamisen ja opettamisen lisäksi hän ohjasi 65 oopperaesitystä ja suomensi 25 oopperalibrettoa ja kuului Kotimaisen, sittemmin Suomalaisen oopperan perustajajäseniin.

Tenori Wäinö Sola Gounod'n Faust-oopperan nimiroolissa Savonlinnassa 1916.
Wäinö Sola Gounod'n Faust-oopperan nimiroolissa Olavinlinnassa 1916. Tenori Wäinö Sola Gounod'n Faust-oopperan nimiroolissa Savonlinnassa 1916. Kuva: Wäinö Solan valokuva-albumi. Wäinö Sola,Faust,musiikin kevät 1918

Teatteriin!

Wäinö Sola innostui jo nuorena teatterista. Ensimmäinen esiintyminen Viipurin maaseututeatterissa ei kuitenkaan ollut menestys.

Teatterinjohtaja Kaarle Halme seurasi murheellista suoritusta ja työnsi Solan näyttämöltä sanoen: "Mene Jumalan nimeen!" Myöhemmin Jalmari Finnen johtaessa teatteria Sola oli mukana pienissä, mielellään humoristisissa rooleissa.

Viipurissa esiintyessään Wäinö Sola käytti vielä suomentamatonta nimeään Sundberg.

Lavataidot kehittyivät ja Finnen rohkea ohjelmistovalinta, Paciuksen ooppera Kaarle-kuninkaan metsästys toi jo hyvät arvostelut: "Jonatanin, hylkeenampujan osa oli hyvissä käsissä, hra Wäinö Sundberg, mitä lauluun ja näyttelemiseen tulee."

Siirtyessään harrastelijapiireistä ammattilaulajien joukkoon, Sola oli hätää kärsimässä. Nokkeluudellaan, erinomaisella rytmitajulla, hyvällä muistilla ja hellittämättömällä sisulla hän selvitti tiensä hiljalleen kotimaisten laulajien kärkikaartiin.

Hyvästä muistista oli apua myöhemmällä uralla myös laulajakollegoille. Sola oppi helposti muidenkin roolit ja erään kerran hän lauloi Verdin Trubaduurissa Leonoran osan suuressa yhteiskohtauksessa ja toisen kerran hoiti yksin koko Aidan loppudueton Aidan tultua äkkiä aivan käheäksi.

Wäinö Sola roolipuvuissaan: Nummisuutarien Esko, Pajatso ja Tannhäuser.
Wäinö Sola roolipuvuissaan: Nummisuutarien Esko, Pajatso ja Tannhäuser. Wäinö Sola roolipuvuissaan: Nummisuutarien Esko, Pajatso ja Tannhäuser. Kuva: Wäinö Solan valokuva-albumi. Wäinö Sola,musiikin kevät 1918

Työnarkomaani ja tilastonikkari

Wäinö Solan repertuaariin kuului yli sata ooppera- ja operettiosaa ja hän levytti enemmän kuin kukaan muu suomalainen taidelaulaja ennen toista maailmansotaa, lähes sata levyä.

Konserttien määrä nousi yli tuhanteen. Tämä Sola saattoi todistaa, sillä hän rakasti tilastojen tekemistä ja piti tarkkaa lukua esiintymisistään.

Sola ei suostunut kutsumaan oopperaa sen suomalaisella nimellä, vaan käytti sitkeästi termiä opera. Hän perusti valintansa oopperan alkukieliseen, italialaiseen nimeen.

Todistus neljännen luokan vapaudenrististä.
Operalaulaja Wäinö Solalle myönnettiin sotilasansioistaan Vapaudenristi vuonna 1919. Todistus neljännen luokan vapaudenrististä. Kuva: Wäinö Solan perikunta. Wäinö Sola,musiikin kevät 1918

Rakas perhe ja raskaat menetykset

Sola oli naimisissa näyttelijä Elli Solan (Elisabeth s. Malm) kanssa ja he saivat viisi lasta.

Perhe koki raskaat menetykset 1930-40-lukujen vaihteessa, kun yksi tyttäristä kuoli keuhkotautiin ja molemmat pojat kuolivat sodassa.

Jäljelle jääneistä tyttäristä tuli molemmista pianisteja. He säestivät isäänsä tämän konserteissa ja laajoilla konserttikiertueilla, muun muassa Yhdysvalloissa.

Wäinö Sola kalaveneessä.
Wäinö Sola, innokas kalamies rakkaassa kesäpaikassaan Mankalassa. Wäinö Sola kalaveneessä. Kuva: Wäinö Solan perikunta. Wäinö Sola,musiikin kevät 1918
Wäinö Sola lohisaaliin kanssa.
Mankalasta sai komeita lohisaaliita. Ympärillä Suomi-Filmin taiteilijoita ihailemassa saalista. Wäinö Sola lohisaaliin kanssa. Kuva: Wäinö Solan perikunta. Wäinö Sola,Suomi-Filmi,musiikin kevät 1918
Wäinö Sola istuu autossaan.
"Hra Sola istuu Benzissään. Puumala 7.VIII.1925." Wäinö Sola istuu autossaan. Kuva: Wäinö Solan valokuva-albumi. Wäinö Sola,Mercedes-Benz,musiikin kevät 1918
Wäinö Sola perheineen.
Wäinö ja Elli Sola perheineen ennen sotia. Yksi tyttäristä puuttuu kuvasta. Wäinö Sola perheineen. Kuva: Wäinö Solan perikunta. Wäinö Sola,Pentti Sola,jaakko sola

Kalterijääkäri

Wäinö Solalla oli taipumus joutua erinäisiin seikkailuihin, myös hengenvaarallisiin, joista hän selvisi joskus kuin ihmeen kaupalla.

Ennen sisällissotaa Sola joutui vankilaan syytettynä valtiopetoksesta. Häntä syytettiin salaisen järjestön, jääkärien tukemisesta. Venäläinen hallitsija katsoi, että jääkäriliikkeen tavoitteena oli Suomen väkivaltainen erottaminen emämaasta.

Ilmiantaja oli Wäinö Solan serkku, jota tämä kutsui muistelmissaan suvun mätämunaksi.

Wäinö Solasta tuli tuomiota odottava kalterijääkäri. Kovin tuomio valtiopetoksesta oli kahdeksan vuotta pakkotyötä Siperian kaivoksissa.

Väinö Solan vankikuvia 1916.
Kalterijääkäri Wäinö Sola. Väinö Solan vankikuvia 1916. Wäinö Sola,Kalterijääkärit,musiikin kevät 1918

Tutkintavankeus Katajanokan lääninvankilassa kesti runsaat kuusi viikkoa. Sola toimi vankilan kanttorina, "lauloi rohkaisun ja lohdutuksen sanoja", virsiä joihin sepitti välillä omia sanojaan ja piti asiaa mainiona harjoituksena.

Sola opetteli Vankilassa myös Verdin Aidan tenoriosan, mutta vain lukemalla, sillä vankilassa ei saanut laulaa oopperaa.

Sola välttyi Siperialta, kun vallankumous pyyhkäisi yli Venäjän. Pietarissa kaikki poliittiset vangit - myös suomalaiset - vapautettiin ja kaikki vireillä olleet jutut jäivät unholaan.

Sisällissodan pyörteisiin valkoisten joukossa

Sisällissodan syttyminen tammikuussa 1918 heitti Wäinö Solan neljän kuukauden mittaiseen sotaan valkoisten joukoissa. Näistä seikkailuista voit lukea lisää Tenori Wäinö Solan muistelmista 1918.

Jäähyväiset oopperalle

Wäinö Solan pitkä ura päättyi Pajatso-oopperan jäähyväisnäytökseen 1949. Tapahtuma taltioitiin myös filmille runsaan 11 minuutin mittaiseksi ohjelmaksi, jonka voit katsoa alla:

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Maire Pulkkinen: Suomalaisia musiikin taitajia. Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. Oy Fazerin Musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Yle Elävä arkisto Wäinö Sola laulaa ja esiintyy televisiossa omassa jäähyväisnäytöksessään 1949.
Yle Teema, Sininen laulu Oopperalaulaja Wäinö Sola