Hyppää pääsisältöön

Täytettyjä lintuja ja hirvenpäitä

Sakari Hägg kasvoi kemikaalihöyryjen ja eläintenraatojen keskellä

Arvoisasti toivotamme Teidät tervetulleeksi Häggin eläintäyttämön museoon Asikkalaan. Tahtonette kanssamme ihastella tätä aikanaan Suomen vanhimman eläintäyttämön historiaa ja tutustua yritykseen, joka on monen koulun hyllyyn ja vitriiniin aikoinaan ketut, harakat ja jänikset toimittanut.

Huoneen nurkassa seisoo poro. Se on aika kulunut, elämää nähnyt täytetty poro. Sillä Sakari Hägg ratsasti pikkupoikana ja leikki Topeliuksen Sampo Lappalainen-sadusta tuttua tilannetta:

– Toisessa nurkassa oli susi, ja siitä tuli hyvin autenttinen olo että sutta mentiin karkuun ajoporolla, hän nauraa.

Täytetty poro.
Porolla sutta karkuun. Täytetty poro. Kuva: Eva Pursiainen / Yle eläinten täyttäminen

Kemikaalit, liuottimet, hapot ja eläinten raadot

Poron seurana oli satoja muita täytettyjä eläimiä täällä Sakari Häggin isän isoisän, Leopold Häggin perustaman eläintäyttämön preparatoriossa.

Hirsitalossa haisivat aikanaan kemikaalit, liuottimet, hapot ja eläinten raadot, eikä tämä luultavasti olisi tämän päivän lapsille hyväksytty leikkipaikka.

Mutta Sakari ja 1,5 vuotta nuorempi pikkusisko viettivät täällä monet iltapäivät isän tehdessä töitä.

– Silloin meille kyllä oli päivänselvää mihin ei saanut koskea, Sakari Hägg toteaa nyt, Asikkalan Urajärvellä sijaitsevan talon yläkerrassa.

Sakari Hägg, man med skägg och vit skjorta.
Sakari Hägg avasi Häggin preparatorion ovet Egenlandille huhtikuussa 2018. Sakari Hägg, man med skägg och vit skjorta. Kuva: Eva Pursiainen / Yle henkilökuvat

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

Yli satavuotiaan puutalon hirsiateljee on valoisa. Eläinten täyttäminen on tarkkaa puuhaa ja vaatii hyvän valaistuksen, joten korkeita ikkunoita on sijoitettu rakennuksen kolmelle sivustalle auringon kierron mukaisesti.

Nykyisin preparatoriossa ei enää keitetä hirvenkalloista lihoja irti eikä poisteta päästäisiltä sisäelimiä. Sakari Hägg valitsi toisenlaisen uran, eikä jatkanut isänsä, isoisänsä ja isoisänsä isän jalanjälijissä.

Sen sijaan siellä on esillä Häggin suvun täyttämiä eläimiä, samoin kuin eläintäyttämisen työvaiheita ja Suomen vanhimpaan eläintäyttämöön liittyviä dokumentteja ja kirjeenvaihtoa.

Preparaattoreita kolmessa polvessa

Sakari Häggin preparaattorisukulaiset:

Isoisoisä Leopold Gustaf Alexis Hägg, syntyi 4.8.1885 Oulussa, kuoli 18.1.1974 Asikkalassa

Isoisä Pertti Pellervo Hägg, syntyi 12.9.1916 Asikkalassa, kuoli 15.9.1983 Asikkalassa

Isä Vilho Olavi, syntyi 30.4.1938 Asikkalassa, kuoli 25.2.2011 Asikkalassa

Setä Markku Hägg, syntynyt 1941 ja jatkaa eloaan Lahdessa.

Eläintäyttämön ateljee oli vielä muutama vuosi sitten "täynnä roinaa" – nyt Sakari ja Päivi Hägg ovat siistineet tilat ja asetelleet esille esimerkkejä töistä, joita eläintäyttämön preparatoriossa monenkymmentä vuotta tehtiin.

‘Olette taiteilija ja alallanne ehdottomasti etevin.’― Opettaja, Puumala, 24 pv heinäk. 1926.

Koulujen täytetyt eläimet tulivat suurimmaksi osaksi Häggin eläintäyttämöltä

Korpinpohjan tila sijaitsee Asikkalan Urajärvellä, mutkaisen tien varressa, kuoppaisen kärrypolun päässä Ruotsalainen-nimisen järven rannalla.

Vuonna 1915 Leopold Hägg tuli Oulusta Karunan kautta tänne, ja jos tänä päivänä paikka tuntuu syrjäiseltä, sitä se totisesti oli myös sata vuotta sitten.

Leopold Hägg oli jo pikkupoikana innokas luontoharrastaja. Perhetuttu, vanha metsänhoitaja Östring, harrasti eläinten täyttämistä ja opasti Leopoldia 12-vuotiaasta alkaen eläintäytön saloihin.

Tärkeästä harrastuksesta kehkeytyi hänelle ammatti, ja rakkaus luontoon toi hänet tänne, metsän keskelle.

Vaikka yritys sijaitsi kaukana kaikesta, toiminta oli hyvin aktiivista. Suomalainen koululaitos laajeni ja tarvitsi oppimateriaalia. Leopold Häggin täytetyt eläimet olivat laadukkaita, ja sana kiiri nopeasti.

Tilauskirjat olivat monena vuonna täynnä jonoksi saakka.

Mustavalkoinen kuva: valkoiseen takkiin pukeutunut mies työstää täytettyä karhua.
Leopold G. Hägg työssään. Mustavalkoinen kuva: valkoiseen takkiin pukeutunut mies työstää täytettyä karhua. Kuva: Sakari Hägg / privat henkilökuvat
Mustavalkoinen kuva: mies nojailee talon edustalla pilariin. Seinällä kirjaimet, jotka muodostavat sanan PREPARATORIO.
Leopold Hägg preparatorion portailla Mustavalkoinen kuva: mies nojailee talon edustalla pilariin. Seinällä kirjaimet, jotka muodostavat sanan PREPARATORIO. Kuva: Sakari Hägg / privat henkilökuvat
Mustavalkoinen kuva: nainen kuokkii kasvimaalla, seuranaan täytetty kurki.
Alma Hägg, seuranaan täytetty kurki. Mustavalkoinen kuva: nainen kuokkii kasvimaalla, seuranaan täytetty kurki. Kuva: Sakari Hägg / privat eläinten täyttäminen,henkilökuvat,mustavalkoinen valokuvaus
Mustavalkoinen kuva: valkoiseen takkiin pukeutunut nainen ja kaksi poikaa täyttävät suurta eläintä, luultavasti karhua.
Alma Hägg, Pertti Hägg ja Sulo Päivärinta 1920-luvun lopulla. Mustavalkoinen kuva: valkoiseen takkiin pukeutunut nainen ja kaksi poikaa täyttävät suurta eläintä, luultavasti karhua. Kuva: Sakari Hägg / privat eläinten täyttäminen

Täältä lähti lintuja, jyrsijöitä ja muita metsäneläviä täytettyinä useaan suomalaiskouluun 1900-luvun alkupuoliskolla.

– Kirjeenvaihdossa valitellaan koulujen määrärahojen niukkuutta. Mutta silti koulujen luonnontiedon opettajat ja rehtorit olivat sitä mieltä, että on äärimmäisen tärkeää saada tällaisia ensiluokkaisia luonnon mestariteoksia näytille.

Etenkin juuri Häggin eläintäyttämön teoksia. Vanhoista mainoksista voi lukea asiantuntijoiden arvioita Häggin työn jäljestä:

Arv. kirjeestänne huomaan tilauksen tulleen Teille. Olen siitä iloinen, koska silloin tiedän saavamme täysin pätevää tavaraa koulullemme. Juuri Helsingissä käydessäni O.y. Valistuksen varastopäällikkö, hra H, antoi Teistä kovin kiittävän lausunnon: ‘Olette taiteilija ja alallanne ehdottomasti etevin.’ Opettaja, Puumala, 24 pv heinäk. 1926.“

Sakari Hägg muistaa kansa- ja oppikouluajoiltaan, että kaikki hyllyissä olleet eläimet olivat hänen sukunsa eläintäyttämön tekemiä.

– Olin ehkä osan nähnyt valmistuvan kotona.

Kaikki täällä täytetyt, tai nyt esillä olevat eläimet, eivät suinkaan ole kuolleet ihmisen ampumiin luoteihin tai hauleihin. Monta kertaa eläintäyttämöön tuotiin vaikkapa auton alle jäänyt eläin, tai luonnollisen kuoleman kokenut lintu, jonka löytäjä toivoi täytettävän.

Korkeat ikkunat takaavat hyvän valaistuksen. Ulkoseinän maalausta varten seinästä on poistettu kirjaimet, joista muodostuu sana "preparatorio"

Ilmoitan, että voin jälleen toimittaa kouluille täytettyjä eläimiä y.m. preparaatteja.//Samalla tahdon huomauttaa, että liikkeeni on nyt vanhin liike alallaan maassamme. Tahtonette ystävällisesti tiedustella hintojamme. Kunnioittaen,― LEOP.G.HÄGG, preparaattori (Lähde: Mainosteksti, Häggin eläintäyttämön museo)

Taksidermia: herraskaista kodin koristelua ja kansanvalistusta

Eläinten täyttämistä eli taksidermiaa on harjoitettu pitkään, aktiivisesti 1800-luvulta saakka. Olennaista on säilyttää eläimen luonnonmukainen ulkomuoto. Eläimestä tehdään esine.

Käytännössä kuollut eläin nyljetään, nahka irrotetaan ja parkitaan ja sisäelimet ja luut poistetaan. Aikoinaan täytteenä käytettiin savea, mutta sittemmin siirryttiin kevyempiin materiaaleihin, kuten kipsiin, lastuvillaan, heiniin ja vielä myöhemmin polyuretaaniin.

Vanha, mustavalkoinen valokuva täytetyistä eläimistä.
Stereoskopia tunnetun amerikkalaisen taksidermistin, Martha Maxwellin teoksesta maailman ensimmäisestä maailmannäyttelystä Philadelphiassa 1876. Vanha, mustavalkoinen valokuva täytetyistä eläimistä. Kuva: Centennial Photographic Co., fotograf: Centennial Photographic Company, 999. Mrs. Maxwell’s Rocky Mountain Series, albumen print stereograph, 1876., Public Domain eläinten täyttäminen,Martha Maxwell

1800-luvulla eläinten täyttäminen oli hyvin suosittua. Täytetyistä eläimistä tuli etenkin Isossa-Britanniassa viktoriaanisen aikakauden keskiluokkaisten kotien tyypillinen kaunistus, ja vielä 1900-luvun Suomessa tietyissä piireissä yksityishenkilöt tilasivat täytettyjä eläimiä olohuoneisiinsa.

– Siihen aikaan oli hyvin herraskaista ja hienoa pitää täytettyjä eläimiä esillä, Sakari Hägg kertoo.

Isossa-Britanniassa taksidermiaa taiteena kehitettiin eteenpäin, ja yksi sen alalajeista on antropomorfinen taksidermia: siinä täytetyt eläimet puetaan ihmishahmoiksi tekemään ihmisen toimintoja.

Tunnetuin tämän taiteenlajin harjoittaja oli britti Walter Potter, jonka töistä moni saattaa muistaa nähneensä kanien koululuokan tai kissanpentujen teekutsut. Tällä Facebook-sivullavoi ihastella Walter Potterin antropomorfisia eläinhahmoja.

Toissa vuosisadalla eläinten ihastelu oli harvojen hupia, eikä eläintarhoja vielä ollut. Siksi moneen kaupunkiin perustettiin luonnontieteellinen museo, jossa täytettyjä eläimiä pääsi katsomaan.

Opetus ja valistus ovat kuitenkin olleet eläinten täyttämisen tärkeimmät syyt. Ja vaikka täytetty eläin olisikin haluttu kodin koristeeksi, rakkaus luontoon on ollut tilauksen taustalla.

– Käsitykseni perustuu lukuisiin kirjeisiin ja aihetta sivuaviin ja ylistäviin lehtikirjoituksiin kyseiseltä ajalta, sanoo Sakari Hägg.

Vaikka tänä päivänä voidaan kyseenalaistaa eläinten metsästäminen täyttämistä varten, lähemmäs sata vuotta sitten ajatusmaailma oli erilainen.

Vanha dokumentti, lupapäätös suojeltuen eläinten ja lintujen pyydystämiseen täyttämistä varten.
"Suomessa on aina ollut erittäin hyvin toimiva lainsäädäntö, joka muun muassa velvoitti eläintentäyttäjiä raportoimaan tekemisistään – ja tietenkin metsästäjien edesottamuksia on aina valvottu huolellisesti", Sakari Hägg sanoo. Vanha dokumentti, lupapäätös suojeltuen eläinten ja lintujen pyydystämiseen täyttämistä varten. Kuva: Sakari Hägg / privat state
Tiedotus oppi- ja kansakouluille. Tarvittaessanne täytettyjä eläimiä ynnä muita preparaatteja, kuten luurankovalmisteita pyydän Teitä edelleenkin luottamuksella kääntymään puoleeni, sillä varastoni käsittää tällä haavaa yli puolen tuhatta yksilöä ja uusia valmistuu säännöllisesti.― Kunnioittaen, Leop. G. Hägg, Os. Vesivehmaa (Lähde: Mainosteksti, Häggin eläintäyttämön museo)

Lasisilmien tullausluvat kunnossa – varaosia Stockmannilta ja maailmalta

Sakari Hägg pyyhkii pöllöstä ja minkistä pölyjä mustalla korpin sulalla. Sitten hän siirtyy järjestelemään pöydällä esillä olevaa tilauskirjapinoa. Eläintäyttämön museossa voi tutustua paitsi eläinten täyttämiseen, myös yrityshistoriaan.

Valkopaitainen, parrakas mies tomuttaa täytettyä lokkia isolla sulalla.
Sakari Hägg perheineen on Häggin eläintäyttämön omistaja, mutta nykyään täällä ei enää tehdä preparaattorin töitä. Valkopaitainen, parrakas mies tomuttaa täytettyä lokkia isolla sulalla. Kuva: Eva Pursiainen / Yle eläinten täyttäminen,henkilökuvat

Eläinten täyttäminen oli kansainvälistä toimintaa: materiaaleja, kuten lasisilmiä ja linnunkynsiä ja muita alan varaosia tilattiin ulkomailta. Ja millaisen vaivan takana onkaan ollut siirrättää isojakin töitä Asikkalasta toiselle puolelle Suomea sata vuotta sitten, Sakari Hägg pohtii.

Täyttämistä varten Häggin eläintäyttämöön on tilattu kemikaaleja ja erikoistuotteita esimerkiksi Stockmannin tavaratalosta. Vaikean tien takana sijannutta preparatoriota kohdeltiin tavarantoimittajien puolelta asiallisesti ja logistiikkakin pelasi.

– Laivarahti oli silloin 1920-luvulla se tärkein tapa saada tänne isoja tavaraeriä, ja se oli merkittävää siihen aikaan. On mielenkiintoista mennä niihin vuosikymmeniin ja miettiä sitä kehitystä, mitä yhteiskunnassa on tapahtunut.

Vanha lupakirja, jonka mukaan Häggin eläinpreparatoriolla on lupa tuoda Saksasta lasisilmiä.
Lasisilmien tuontilupa piti olla voimassa. Vanha lupakirja, jonka mukaan Häggin eläinpreparatoriolla on lupa tuoda Saksasta lasisilmiä. Kuva: Sakari Hägg / privat asiakirjat
Eri kokoisista ja värisistä koostuva lasisilmien kokoelma.
Eri kokoisista ja värisistä koostuva lasisilmien kokoelma. Kuva: Eva Pursiainen / Yle Lasisilmä
Vanha katalogi jossa turkisnäytteitä.
Vanha katalogi jossa turkisnäytteitä. Katalog

Täytettyjen lumikoiden ja haukkojen sijaan Sakari Häggin päämielenkiinnon kohde onkin se ajankuva, joka vanhoja papereita tutkiessa piirtyy.

Joka kesä Päivi ja Sakari Hägg pystyttävät uuden näyttelyn vanhaan ateljeehen, ja uusi teema löytyy melkeinpä itsestään, kun he syventyvät paperipinoihin ja tilauskirjoihin.

– Mietin silloin sitä, millainen yhteiskunnallinen tilanne on ollut Suomessa tuolloin, ja ihailen lainsäädännön täsmällisyyttä heti meidän itsenäisyytemme jälkeen: kuinka asiat ovat olleet järjestyksessä alusta saakka ja kuinka ne ovat järjestyneet virallisia teitä.

Kirjeenvaihtoa selatessa huomion vievät myös erittäin kohteliaat sanamuodot. Ja kaunis käsiala.

– Suomen kielen käyttö on ollut siihen aikaan sellaista, että voisi sanoa että nykyään kateeksi käy. Tai ruotsin kielen, täällä myös on aina ymmärretty vähän useampia kieliä.

Häggit ovatkin halunneet omaksua aikakauden kielen eläintäyttömuseota koskevissa esittelylehtisissä ja nettisivuilla – "arvoisasti toivotamme Teidät tervetulleeksi Häggin eläintäyttämön museoon" ja vastaavat muotoilut johdattelevat vieraat preparatorion tunnelmaan.

Ranskankielinen kirje
Ranskaakin piti osata eläintäyttöalalla. Samoin englantia ja saksaa, siitäkin on kirjallisia todisteita. Ranskankielinen kirje Kuva: Eva Pursiainen / Yle kirjeet,ranskan kieli

Tämä villisian porsas oli vastasyntynyt. Sen emä oli jäänyt auton alle, ja asiakas toi sen Häggin eläintäyttämöön jossa Olavi Hägg preparoi porsaan.

Huterat kanat ja kissannahkainen pingviini

Kuulas kevätaurinko siirtyy paistamaan takaseinän korkeiden ikkunoiden läpi. Täytyy vetää takkia ylle: taloa ei lämmitetä talvisin, ja nyt huhtikuussa 2018 on hyvin viileää.

Hyllyjen ja vitriinien liikkumattomat asukit pärjäävät hyvin viileässä, tomutus on ainoa tarpeellinen huoltotoimenpide.

Kauempaa näyttää, kuin yhdessä nurkassa olisi soidintanssilla haikaran näköisiä lintuja. Lähempänä huomaa, että haikarat ovatkin puupalikoiden varassa taiteilevia kanoja.

Näyttely, jossa täytettyjä lintuja hyllyissä ja eläinten nahkoja sekä työkaluja seinillä.
Haikaroita? Näyttely, jossa täytettyjä lintuja hyllyissä ja eläinten nahkoja sekä työkaluja seinillä. Kuva: Eva Pursiainen / Yle näyttelyt,eläinten täyttäminen
Täytettyjä lintuja; valkoisia kanoja, joille on laitettu pitkät punaiset nokat ja pitkät koivet.
No ei, vaan kanoja. Täytettyjä lintuja; valkoisia kanoja, joille on laitettu pitkät punaiset nokat ja pitkät koivet. Kuva: Eva Pursiainen / Yle eläinten täyttäminen,Stork

Toisella hyllyllä istuu hiukan vinon oloinen pingviini. Sekin on yksi eläintäyttämön pienistä outouksista:

– Siitä löytyy useampaa eri nahkaa, voi olla kania ja voi olla kissaa, tarina ei ihan kaikkea kerro.

Eläintäyttöhuumoria? Kenties.

Eläintäyttämön museo: aivan tietynlainen museo

Sakari Häggin isoisä Pertti jatkoi yritystä, ja viestikapulan ottivat sittemmin itselleen Sakarin setä Markku sekä isä Olavi Hägg, joka siirtyi tekemään työtään viereisen järven saareen.

Mies seisoo nurmikolla sylissään täytetty mäyrä.
Sakarin isoisä Pertti Hägg. Mies seisoo nurmikolla sylissään täytetty mäyrä. Kuva: Sakari Hägg / privat henkilökuvat
Mies seisoo kumisaappaisillaan talon portailla, sylissään täytetty mäyrä.
Sakarin isä Olavi Hägg. Mies seisoo kumisaappaisillaan talon portailla, sylissään täytetty mäyrä. Kuva: Sakari Hägg / privat henkilökuvat

Olavin täyttämät eläimet olivat lähinnä yksityishenkilöiden metsästysaarteita, jotka siirtyivät preparatoriosta koteihin, eivätkä niinkään enää kouluihin tai julkisiin tiloihin.

– Nykyisin ei oikein helpolla voi kuvitella täytettyä hirvenpäätä kotinsa koristeeksi, mutta 1970-1990 luvuilla isäni Olavi Häggin täyttämien hirvenpäiden lukumäärä on todella merkittävä, Sakari Hägg kertoo.

Vilkkaimpina vuosina oli preparatorion kalliolla komea röykkiö hirvenkalloja odottamassa keittämistä ja puhdistusta. Enimmillään hirviä täytettiin jopa 140 vuodessa, vaikka keskimäärä pysytteli noin 50 hirven vuosivauhdissa.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

Eläinten täyttämisen perinne päättyi vuonna 2011 Sakari Häggin isän menehdyttyä. Mutta muutama vuosi sitten Sakari ja hänen vaimonsa Päivi päättivät avata eläintäyttämön ovet yleisölle.
Parrakas, valkoiseen kauluspaitaan pukeutunut mies hymyilee kukallisessa mekossa vierellä seisovalle naiselle, ympärillä täytettyjä eläimiä.
"Olemme kumpikin tykänneet kulttuurista ja kulttuurin tuottamisesta, joten ajattelimme että ryhdymme pitämään tätä paikkaa museona", Päivi Hägg kertoo. Parrakas, valkoiseen kauluspaitaan pukeutunut mies hymyilee kukallisessa mekossa vierellä seisovalle naiselle, ympärillä täytettyjä eläimiä. Kuva: Eva Pursiainen / Yle henkilökuvat

– Häggin eläintäyttämön museo ei ole verrattavissa eläintieteelliseen museoon, eikä se ole täytettyjen eläinten näyttely, vaan täällä voi tutustua eläintäyttämisen prosessiin, Sakari Hägg täsmentää.

Mutta myös erään yrityksen ja suvun historiaan sekä yhteen ajanjaksoon suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kyllä Leopoldin joka aamu herätessään on täytynyt tykätä siitä hommasta― Sakari Hägg

Tiedusteluihin vastataan auliisti ja lähetetään varastoluettelo hinnoituksineen pyydettäessä.― Kunnioittaen, Leop. G. Hägg, Os. Vesivehmaa (Lähde: Mainosteksti, Häggin eläintäyttämön museo)

Marsu ja karhu, samankokoisetko?

Korkean ikkunan ääressä on preparaattorin työpöytä. Pienet laatikot ovat täynnä erikokoisia lasisilmiä, rautalangan pätkiä ja sulkia.

Mieleen tulee, että työmäärä on varmasti ollut valtava. Yrityksen parhaimpina vuosina tässä ateljeessa on valmistunut noin tuhat työtä vuodessa. Sen on täytynyt merkitä ympäripyöreitä päiviä.

– Kun homma on laitettu alulle tuossa 1920-luvun alussa, se on ollut alusta asti ammattimaista. Kyllä Leopoldin joka aamu herätessään on täytynyt tykätä siitä hommasta, Sakari pohtii.

Vanha kulunut työpäivä täynnä työkaluja ja varaosia täytettyjen eläimien valmistamiseen.
Häggin eläintäyttämön museossa on esillä vanha preparaattorin työpöytä. Vanha kulunut työpäivä täynnä työkaluja ja varaosia täytettyjen eläimien valmistamiseen. Kuva: Eva Pursiainen / Yle työpöydät

Puoliksi täytetty näätäeläin.
Mitä täytetty eläin sisältää? Preparaattorin työn salat paljastuvat täällä. Puoliksi täytetty näätäeläin. Kuva: Eva Pursiainen / Yle eläinten täyttäminen

Siitä ei ole kauaa, kun koululaiset ovat Häggin eläintäyttämössä täytettyä nisäkästä tai lintua tarkastelemalla saaneet käsityksen siitä, millaisia eläimet ovat. Nykyään koulujen täytetyt eläimet unohtuvat komeroiden perälle pölyyntymään. On olemassa Googlen kuvahaku ja luontoelokuvat.

– Pitäisin tärkeänä, että lapset ja nuoret näkevät mittasuhteita, että ovatko marsu ja karhu samankokoisia oikeasti vai ei.

Ja täällä sitä pääsee tarkastelemaan vähän eri kuvakulmista, että onko linnun katsominen sieltä nokan suunnasta vai niskan takaa se hauskin puoli.

Täytetty kärppä, pulmunen ja tilhi.
Kärppä, pulmunen ja tilhi. Täytetty kärppä, pulmunen ja tilhi. Kuva: Eva Pursiainen / Yle kärppä,Pulmunen,Tilhi
Kyltit, joissa tekstit HÄGG ja Häggin Eläintäyttämön museo.
Häggin eläintäyttämö on auki kesäviikonloppuisin, samoin kuin alakerran kesäkahvila Mummola. Kesäisin Häggit järjestävät pihalla tapahtumia, joista merkittävin on jo perinteeksi muodostunut "Ooppera kylässä". Kyltit, joissa tekstit HÄGG ja Häggin Eläintäyttämön museo. Kuva: Eva Pursiainen / Yle kyltit

Hyllyillä on useita taiten täytettyjä eläimiä, kauniisti aseteltuja siipisulkia ja hyvin todellisen oloisia jyrsijöitä rivissä. Mikä näistä sitten on Sakari Häggin lempieläin?

Tietysti se kauhtunut poro, jolla hän pikkupoikana tapasi ratsastaa.

Nykyaikaista huonesisustusta. Preparaattori Leop.G.Hägg, Vesivehmaa. (Tallentakaa osoite)― Mainosteksti, Häggin eläintäyttämön museo
Suomen kartta, alalaidassa oranssi piste, jonka vieressä lukee Asikkala.
Kuvaa klikkaamalla pääset karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Suomen kartta, alalaidassa oranssi piste, jonka vieressä lukee Asikkala. Kuva: Yle kartat

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 1400 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!

Lähteitä ja lisälukemista:

Häggin Eläintäyttämön museo
Methods in the Art of Taxidermy, Oliver Davie (1900)
Exotic, Extinct, and On Display: Robert Clark’s Take on Taxidermy, National Geographic
11 Things You Probably Didn't Know About Taxidermy, MentalFloss

Kommentit