Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Huippusopraanot Anu ja Piia Komsi – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros sopraanoista Anu ja Piia Komsi.
Lassi Rajamaan piirros sopraanoista Anu ja Piia Komsi. Kuva: Lassi Rajamaa pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Tammikuun 9. päivänä syntyneet identtiset kaksoset Anu ja Piia Komsi ovat päässeet sinne, minne he pohjalaisella sisulla ovat kauan tähdänneet. He ovat korkeita sopraanoita maailman huipulla.

Anu ja Piia Komsi (9. tammikuuta 1967 Kokkola) ovat identtisiä kaksosia ja toistensa peilikuvia. Anu on vasenkätinen ja Piiaa 10 minuuttia vanhempi. Piian mielestä tästä johtuu, että hän on heistä aina kakkossopraano.

Kaksosilla on kahdeksan vuotta nuorempi viulistisisko Nuppu. Kun Anu ja Piia ovat monikko, Nuppu on yksikkö. Nuppu on kaksosten mukaan taitava välittäjä.

Anun ja Piian lapsuudenkodissa musisoitiin ahkerasti. Vanhemmat soittivat ja lauloivat kuoroissa. Äiti, jonka juuret ovat Kaustisen pelimannipitäjässä, säesti pianolla, kun kaksoset lauloivat 2-vuotiaina.

Kuuden vanhana Piia tarttui selloon ja Anu huiluun. Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa Kokkolassa oli taitavia opettajia.

Musikaalisia kaksosia kiusattiin koulussa

Kälviän ja Lapuan musiikkileireillä tytöt tutustuivat pääkaupungin nuoriin mm. viulisti Sakari Oramoon. Leirien opettajat puolestaan tutustuivat maaseudun musikaalisiin lapsiin. Piia alkoi käydä 10-vuotiaana sellotunneilla Oulussa. Pari vuotta myöhemmin hän pääsi Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle ja mm. Arto Noraksen oppilaaksi.

Pohjalaiseen tapaan Anu ja Piia tähtäsivät huipulle siinä, mihin olivat ryhtyneet. Musiikkiharrastuksen takia he olivat paljon poissa koulusta, mikä herätti luokkatovereissa kateutta. Tyttöjengi kiusasi kaksosia niin, että Anu ja Piia eivät halunneet mennä enää kouluun, vaan suorittivat yhdeksännen luokan tenttimällä. Kiusatuksi tuleminen tuotti tuskaa, mutta herätti kaksosissa myös halun näyttää kiusaajille.

Kokkolasta suureen maailmaan

Piia pääsi sellistiksi orkesteriin ja muutti 18-vuotiaana kokonaan Helsinkiin. Koska Anun ei huilistina ollut yhtä helppo päästä orkesteriin, hän vaihtoi soittimekseen viulun. Anu edistyi nopeasti, ja parin vuoden kuluttua kaksoset soittivat jo samassa orkesterissa.

Piia suoritti Sibelius-Akatemiassa sellodiplomin 1988, piti ensikonsertin 1990 ja oli vuodet 1989–2001 kiinnitettynä sellistiksi Suomen kansallisoopperan orkesteriin.

Anu pääsi aivan poikkeuksellisen nuorena, 19-vuotiaana Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle pääaineenaan laulu. Hän suoritti lauludiplomin 1992, piti ensikonsertin 1993 ja lähti tutustumaan keskieurooppalaiseen oopperakulttuuriin. Vuodet 1994-98 Anu oli kiinnitettynä Bremenin oopperaan.

Tavoitteet pohjalaiseen tapaan

Anun tehdessä uraa Saksanmaalla Piiassa kypsyi ajatus laulamisesta. Jos Anu oli ottanut viulun haltuun muutamassa vuodessa, Piia teki saman laulussa. Hän raivasi tiensä huipulle, teki sekä lauludiplomin että musiikin maisterin tutkinnon 2002 ja piti ensikonsertin laulajana 2003.

Seuraavaksi Piian oli valittava, jatkaako hän Kansallisoopperassa sellistinä vai ryhtyykö laulamaan. Hän valitsi laulun. Myöhemmin Piia on yhdistänyt sellon ja laulun tilaamalla säveltäjiltä teoksia, joissa hän sekä soittaa että laulaa.

Maailman huipulle asetetut tavoitteet ovat saaneet Komsin kaksoset tekemään ihmeitä. Vuorotahtia he ovat edenneet urillaan, kun toisella on ollut suvantovaihe, toinen on painanut päälle ankarasti.

Palattuaan Suomeen Anu suoritti Sibelius-Akatemiassa musiikin maisterin tutkinnon 2000 ja perusti seuraavaksi - Piian innostamana – Kokkolan oopperan eli West Coast Kokkola Opera'n vuonna 2004.

Ura ja puutarha

Kun Anu ja Piia olivat lapsia, heitä ei puettu samanlaisiin vaatteisiin – ei ainakaan samanvärisiin. Vanhemmat ymmärsivät, että identtiset kaksoset olivat omia yksilöllisiä persoonallisuuksiaan.

Vaikka tyttöjä varsinkin pieninä oli vaikea erottaa ulkonäöltä toisistaan, luonteeltaan he ovat erilaisia. Kun Anu on voimakas tunneihminen, ulospäin suuntautunut, välittömästi reagoiva ja impulsiivinen, Piia on pidättyvämpi, hiljaisempi ja omissa oloissaan viihtyvä.

Piia on ylpeä Anusta, siitä miten kokonaisvaltaisesti sisar on omistautunut työlleen. Piialle itselleen ura on toissijaisempi asia vaikkapa puutarhanhoidon rinnalla. Anu puolestaan on ihmetellyt, miten Piia on voinut sanoa ei Wagner-roolille, jos sitä on tarjottu parhaaseen sadonkorjuuaikaan.

Ei ystäviä vaan jotain enemmän

Anu ja Piia eivät ole ystäviä, heidän suhteensa on jotain enemmän. Vaikka he eivät tapaa, heidän välillään on yhteys.

Se että Anu ja Piia ymmärtävät vaistonvaraisesti toisiaan, on sekä hyvä että vaikea asia. Heidän ei tarvitse riidellä, pelkkä ilme riittää. Kun he katsovat toisiaan, on kuin he katsoisivat peiliin.

Välillä he jopa toivovat, että toista ei olisi. Mutta he eivät pääse irti toisistaan, vaan päätyvät aina yhteen, halusivat tai eivät.

Sopraanoina Anu ja Piia pystyvät laulamaan täydellisesti yhteen. Samalla he ovat toistensa pahimmat kilpailijat. Kumpikin on omasta mielestään oikeassa ja väittää, ettei toinen kuuntele hänen neuvojaan - ainakaan heti.

Anulla ja Piialla on yhteinen huumorintaju, mikä pelastaa monet tilanteet. Välillä he saavat sellaisia kikatuskohtauksia, että herättävät ulkopuolisissa ihmetystä.

Hengenvaarassa

Kumpikin Komsin kaksosista on käynyt lähellä kuolemaa.

Anu joutui parikymppisenä auto-onnettomuuteen ja loukkaantui niin vakavasti, että hänen pelättiin menehtyvän. Piian mukaan Anu selvisi loukkaantumisesta oman sisunsa avulla.

Esiintyessään Münchenin oopperassa Piia sai elimistöönsä vaarallisen immuunijärjestelmää tuhoavan bakteerin. Toipuminen vei häneltä vuosia.

Muusikkomies ja kaksi lasta

Sekä Anu että Piia ovat perheellisiä, molemmilla muusikkomies ja kaksi lasta. Raskaana he olivat samaan aikaan.

Miehistä Komsin kaksoset eivät ole joutuneet taistelemaan. Anun mukaan heillä on erilainen miesmaku, lasten isät ovat hyvin erilaisia.

Anun aviomies Sakari Oramo on kansainvälinen kapellimestari. Anun ja Sakarin esikoispoika Taavi Oramo on myös muusikko, klarinetisti, laulaja ja uraa luova nuori kapellimestari.

Piian aviomies on Sibelius-Akatemian sellonmusiikin professori Martti Rousi.

Huippusopraanot

Anu ja Piia Komsi ovat päässeet sinne, minne he pohjalaisella sisulla, riskejä kaihtamatta ja keskinkertaisuutta vihaamalla ovat tähdänneet. Korkeina sopraanoina he ovat maailman huippuja.

Komsin kaksoset ovat esiintyneet monilla kansainvälisillä oopperalavoilla, lukuisten konserttien solisteina maailmankuulujen sinfoniaorkesterien ja kapellimestarien kanssa. He ovat saaneet ylistäviä arvioita erityisesti modernin musiikin esittäjinä.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Anu Komsi. Anu Komsin kotisivut.
Piia Komsi. Piia Komsin kotisivut.
Dahlgren, Taina: Suomalaiset oopperalaulajat menevät konserttijärjestäjiltä välillä sekaisin. Aamulehti 8.1.2017.
Holopainen, Riikka: Piia Komsi ja Martti Rousi rakastavat musiikkia ja teetä. Yle klassisen verkkoartikkeli 17.11.2014.
Kaartamo, Outi: Minä ja minä. Muusikot Anu ja Piia Komsi ovat identtisiä kaksosia ja toistensa peilikuvia luomia myöten. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite 1.6.2013.
Piia Komsi.
Wikipedia: Anu Komsi.
Wikipedia: Piia Komsi.

Katso ja kuuntele
Lindberg, Magnus: Accused. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu, sol. Anu Komsi. Helsingin Musiikkitalo 6.12.2016. Yle Areena.

Meyerbeer, Giacomo - Scribe, Eugéne: Pohjantähti, ooppera. West Coast Kokkola Opera Musiikkitalossa 11.11.2017. Musiikin johto Sakari Oramo. Ohjaus Maria Sid. Roolissa mm. Anu Komsi. Yle Areena.

Trobojevic, Jovanka: Sky Shopping - Hommage á Brahms. Piia Komsi, koloratuurisopraano ja sello. Tulkinnanvaraista-festivaali 8.10.2012. Youtube.

Zimmermann, Berndt Alois: Die Soldaten, vokaalisinfonia. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu, sol. Anu Komsi, Jeni Packalen, Hilary Summers, Juha Uusitalo, Peter Tantsits ja Ville Rusanen. Helsingin Musiikkitalo 14.9.2018. Yle Areena.

  • Traumatisoitunut kuoronjohtaja Heikki Klemetti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 14. helmikuuta.

    Kuoronjohtaja Heikki Klemetillä oli tapana ärjyä laulajilleen tukka pörrössä ja silmät kiiluen. Ääri-isänmaallinen Klemetti innostui 1930-luvulla lapuanliikkeestä ja IKL:stä. Hän julkaisi monet muistelmat, mutta vaikeni visusti nuoruutensa traumaattisista tapahtumista, jotka selittävät hänen hillitöntä käytöstään ja poliittisia mielipiteitään.

  • Sopraano Soile Isokosken Tuhkimo-tarina – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 14. helmikuuta!

    Helmikuun 14. päivänä syntyneelle sopraano Soile Isokoskelle laulajaksi ryhtyminen ei ollut mitenkään itsestään selvää. Soile haaveili tuomarin urasta, valmistui merkonomiksi ja sai töitä postista. Laulunopettaja toisensa perään kannusti häntä kuitenkin lauluopintoihin. Lappeenrannan laulukilpailuissa 1987 laulajatar singahti täydestä tuntemattomuudesta kirkkaaksi tähdeksi laulutaivaalle - ja loppu onkin historiaa.

  • Laulajatar Betty Boijen liian lyhyt elämä – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 14. helmikuuta.

    Ruotsista Suomeen muuttanut Boijen aatelisperhe oli musikaalinen. Perheen nuorin tytär Betty alkoi luoda laulajan uraa Suomessa, siirtyi Ruotsiin ja lähti valloittamaan Amerikkaa ruotsalaisen opettaja-aviomiehensä kanssa. Sairaus kuitenkin keskeytti Bettyn matkan ja Pohjolaan palattuaan hän kuoli Tukholmassa vain 32-vuotiaana.