Hyppää pääsisältöön

Nuori aktivisti jalosti ilmastoahdistuksen toiminnaksi – Laura Kolehmainen ja tuhannet muut vaativat päättäjiltä pikaista ryhtiliikettä

kuvassa ilmastoaktivisti Laura Kolehmainen
Ilmastokampanjan arkkitehti Laura Kolehmainen ja perheen Nelli-koira vantaalaisessa metsässä. kuvassa ilmastoaktivisti Laura Kolehmainen Kuva: Tiina Salumäki / Yle ilmastonmuutos

Viime lokakuussa 24-vuotiaan Laura Kolehmaisen elämä muuttui. Hän tajusi, että yksi asia maailmassa on tärkeämpää kuin mikään muu. Kolehmainen päätti, että opinnot ja muu elämä saisivat nyt odottaa. Hän antaisi kaikkensa ilmastonmuutokselle.

IPCC:n merkittävä ilmastoraportti oli julkaistu ja se tarjoili karua luettavaa: Maapallon lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen tai muuten ei hyvä seuraa.

Kolehmainen on ympäristöasioissa valveutunut mutta raportti laittoi hänetkin miettimään, mitä asialle voisi tehdä. Tyytyminen, lamaantuminen ja passiivisuus eivät olleet mahdollisia vaihtoehtoja.

Mutta voisiko yksin aloittaa ilmastokampanjan? Innostuisivatko ihmiset siihen mukaan? Kolehmainen koki, että juuri nyt aika on oikea ja hän ideoi Ilmastoveivi2019 -nimisen kampanjan.

– Kampanjalla on ihan selkeä yksi kärki ja se kärki on se, että kun Suomella on nyt kerran paikka vaikuttaa johtaen kokonaista maanosaa, niin se pitää kyllä käyttää.

Kolehmainen viittaa johtoasemalla siihen, kun Suomen EU-puheenjohtajuus alkaa heinäkuussa.

Käytännössä tavoitteena on kerätä puoli miljoonaa allekirjoitusta vetoomukseen, joka luovutetaan Suomen uudelle pääministerille keväällä 2019. Puolen miljoonan tavoite on kova, etenkin koska rahaa kampanjan pyörittämiseen ei ole ja kaikki tapahtuu sosiaalisessa mediassa.

Tarvitaan paljon näkyvyyttä sekä yhteistyökumppaneita. Tähän mennessä tukijoiksi on jo ilmoittautunut tunnettuja ihmisiä kuten esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luoma, muusikot Ismo Alanko ja Anssi Kela sekä meteorologi Pekka Pouta. Lisäksi mukaan ovat lähteneet muun muassa Helsingin kaupunki, ammattiliitto TEK ja Suomen Partiolaiset. Kolehmainen toivoo, että myös esimerkiksi tubettajat kiinnostuisivat ilmastonmuutoksesta ja innostuisivat mukaan.

Vetoomuksessa vaaditaan, että Suomi ottaa johtoaseman ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja päättäjiltä rohkeutta tehdä merkittäviä poliittisia ratkaisuja. Kampanjan vaatimuksiin on kirjattu, että Suomi on hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä.

– Kampanja lähti ihan uskomattoman hyvin liikkeelle. Musta tuntui siltä, että sen raportin jälkeen keskustelu Suomessa muuttui, niksahti uudelle tolalle ja varsinkin nuoret ihmiset rupesi ajattelemaan, että nyt pitäisi tehdä jotain. Mä vähän huudahdin mun henkilökohtaisella Facebook-seinällä, että alan ystävät tekemään kampanjaa, tulkaa mukaan ja siitä se sitten lähti.

Kampanja julkistettiin joulukuussa Helsingissä. Kolehmainen toivoo kampanjan antavan ihmisille tunteen siitä, että asioille voi vielä tehdä jotain

– Uskon todellakin, että tällä kampanjalla on onnistumisen mahdollisuudet. Ei muuten olisi edes järkeä tehdä tällaista.

Vetoomuksen on tällä hetkellä allekirjoittanut noin 9 000 ihmistä. Kampanja on poliittisesti sitoutumaton ja se pyörii vapaaehtoisvoimin. Tavoitteena on, että kampanjan myötä olisi mahdollisuus päästä tärkeisiin pöytiin puhumaan ilmastonmuutoksesta.

kultainennoutaja
Kolehmaisen perheen kultainenoutaja on 10-vuotias mutta edelleen innokas lenkkeilijä. kultainennoutaja Kuva: Tiina Salumäki / Yle koira

"Vaanivan vaaran tuntua"

Kolehmainen kuvailee itseään tomeraksi. Hän ei pelkää tarttua asioihin, jotka koskettavat. Kolehmainen opiskelee sekä oikeustieteellisessä että valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tosin nyt ilmastokampanjoinnin takia opinnot ovat toistaiseksi jäissä.

Kolehmaisesta huomaa, että ilmastonmuutosta vastaan taistelu tuo positiivista energiaa. Nuori nainen on yhtä hymyä koko ajan.

Yleisesti ottaen nuoret ihmiset ovat entistä tiedostavampia ilmastonmuutoksesta. Nuorisobarometrin mukaan kymmenen vuotta sitten noin 40 prosenttia nuorista oli melko tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Viime vuonna lukumäärä nousi liki 70 prosenttiin.

– Luku kertoo siitä, että tässä ollaan koko elämä eletty sellaisessa vaanivan vaaran tunnussa. Ilmastonmuutos on koko ajan tiedostettu isona uhkana, mutta siihen ei olla kuitenkaan millään uskottavalla tavalla tartuttu. Ilmiö on nyt akutisoitunut ja onhan tässä viime vuosien sisällä näkynyt seuraukset ihan suoraan kuten metsäpalot ja Suomen kuuma kesä. Ilmastonmuutos on tullut koko ajan lähemmäs.

Kolehmainen näkee, että ilmastonmuutos torppaa nuorten ihmisten kohdalla kaiken mielekkään tulevaisuuden suunnittelemisen.

IPCC:n ilmastoraportin mukaan lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen vaatisi nopeita ja ennätyksellisiä päästöleikkauksia. Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä toimia.

– Kaikki tulee muuttumaan joko niin, että me ei tehdä asioille mitään ja muutos on katastrofaalista tai sitten me itse muutetaan yhteiskuntaa. Muutoksen takia epävarmuus on suuri ja se myös huolestuttaa ihmisiä sekä myös kokemus siitä, että ei voi itse tehdä asialle mitään. Päätöksiä tekevät ihmiset ovat keskimäärin aika monta kymmentä vuotta meitä vanhempia eivätkä ole osoittaneet mitään uskottavia toimenpiteitä tähänkään mennessä ja tämäkin on sellainen asia, joka varmaan tuottaa ahdistuneisuutta ja huolestuneisuutta.

Monelle nuorelle ja nuorelle aikuiselle ilmastoahdistus voi olla arkipäiväinen tunne, ja esimerkiksi Aalto-yliopisto on tarjonnut opiskelijoille keskusteluryhmää, jossa käsitellään ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita.

Kolehmainen kertoo myös kokeneensa jonkinasteista ilmastoahdistusta, koska kestää huonosti tilannetta, jota hallitsee voimattomuuden kokemus. Toisaalta tunne kääntyy hänellä nopeasti toiminnaksi, joka sitten myös poistaa ahdistusta.

– Uskomatonta kyllä, niin mua ei tällä hetkellä ahdista ilmastoasiat. Se johtuu siitä kokemuksesta, että on toivoa ja toimintaa. Muhun vetoaa joukkuvoima, jossa ihmiset yhdessä tekevät ja näyttävät, mitä mieltä he ovat asioista.

"Mässäily on vääryys"

Kolehmainen ottaa arkielämässään ympäristön huomioon. Hän ostaa vaatteet kirpputorilta ja on ollut jo pitkään kasvissyöjä. Valinnat ovat tuntuneet oikeilta tavoilta elää.

– Yksilöiden valintojen vaikutuksia ympäristöön pitää ajatella tosi kokonaisvaltaisena elämäntapana, että minkälaiset perusedellytykset meidän yhteiskunnassamme on elää ympäristön kannalta kestävästi. Olen ollut siinä asemassa, että mun on ollut mahdollista alkaa kasvissyöjäksi vajaa kymmenen vuotta sitten. Kuluttaminen kuluttamisen vuoksi ja jatkuvan kasvun ideologiat ovat tuntuneet mulle vierailta jo kauan.

kuvassa ilmastoaktivisti Laura Kolehmainen
Laura ja Nelli-koira käyvät säännöllisesti leikkimässä metsässä. kuvassa ilmastoaktivisti Laura Kolehmainen Kuva: Tiina Salumäki / Yle koira

Ylenmääräinen mässäily ja seurauksista sekä muista ihmisistä piittamattomuus tuntuvat Kolehmaisesta vääryyksiltä. Hän peräänkuuluttaa realistista politiikkaa esimerkiksi energia-asioissa.

– Turha vaatia, että ihmiset vaikka jossain Pohjois-Suomessa lopettavat talojen lämmittämisen. Arkipäivän olosuhteita pitää muokata sellaisiksi, että ihmiset voivat siirtyä kestävään elintapaan ilman, että se on heidän henkilökohtaisista ja hirveistä moraalisista ponnistuksista kiinni.

Kolehmainen sanoo, ettei hän kuvittele yksin pelastavansa maailmaa kampanjoinnillaan. Mukaan tarvitaan paljon muitakin ihmisiä.Kampanja ei ole mikään suljettu sisäpiiri, vaan mukaan voi ilmoittautua kuka tahansa.

– Joku jännä kutina mulla oli, että tähän lähtee ihmiset nyt mukaan. Lähipiirini on puhunut ilmastonmuutoksesta uhkaavana tulevaisuuden ilmiönä jo kauan. Oli fiilis, että nyt on oikea aika. Itsellä oli tapahtunut niin sanottu ilmastoherääminen raportin jälkeen ja oli olo, että ihan joka tuutista tulee tätä ilmastoasiaa. Siitä sitten tuli ennakkoaavistus, että tämä kampanja voisi koskettaa ja innostaa ihmisiä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto