Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Varietee- ja oopperalaulaja Jenny Spennert – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Jenny Spennertistä.
Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Jenny Spennertistä. Kuva: Lassi Rajamaa pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Tammikuun 9. päivänä syntynyt varieteetähti Jenny Spennert joutui juoksemaan miehiä karkuun 1900-luvun vaihteen Helsingissä. Naiset olivat vielä pahempia, he pitivät häntä huonona naisena. Jenny sai tarpeekseen varietee-näyttelijän elämästä, hän matkusti jatkamaan musiikkiopintojaan Pariisiin ja loi uran kansainvälisenä oopperalaulajana.

Sopraano Jenny Spennert (9.1.1879 Helsinki – 26.7.1950 Helsinki) oli vauraan porvarisperheen nuorimmainen. Hänen isänsä oli satulaseppämestari ja tehtailija Erik Spennert ja äitinsä oululainen Anna Heikkinen.

Jenny sai varakkaan perheen tyttärenä fennomaanisen kasvatuksen. Hänet laitettiin ruotsinkielisenä suomenkieliseen tyttökouluun.

Isän kuoltua perhe köyhtyi ja Jenny, joka oli nuorena harrastanut tanssia, pianonsoittoa, kitaransoittoa ja laulua, pääsi Helsingin Ruotsalaiseen teatteriin näyttelijäksi.

Teatterissa kaikki miehet panivat merkille viehättävän nuoren tytön ja istuttivat häntä polvellaan. Jennyllä oli muutoinkin paljon ihailijoita ja elämäkerrassaan vuodelta 1945 hän saa tämän päivän #metoo -ilmiön näyttämään lastenleikiltä.

Avioliiton jälkeen varieteetähdeksi

Parin teatterivuoden jälkeen Jenny meni naimisiin helsinkiläisen kauppiaan William Göhlen kanssa, mutta avioliito ei ollut onnellinen, Jenny menetti vastasyntyneen lapsensa ja pian tämän jälkeen pariskunta erosi.

Naimisissa ollessaan Jenny ei esiintynyt, kuten ajan tapoihin kuului, mutta erottuaan hän tarvitsi rahaa ja aloitti jälleen esiintymiset Seurahuoneella.

Vaikka Jenny toistaalta nautti varieteetähtenä herättämästään huomiosta, ei eronneella rouvalla ollut tuon ajan Helsingissä helppoa. Jennystä juoruttiin, ja jopa hänen omat sukulaisensa pysyttelivät hänestä erossa.

Sopraano Jenny Spennert Fazerin konserttitoimiston laulajattarena.
Oopperalaulaja Jenny Spennert 28-vuotiaana. Sopraano Jenny Spennert Fazerin konserttitoimiston laulajattarena. Kuva: Museovirasto, Fazerin konserttitoimiston kokoelma, Atelier Universal Jenny Spennert

Miehet suhtautuivat häneen kuin yleiseen naiseen, ja hän joutui välillä suorastaan juoksemaan heitä karkuun. Naiset puolestaan pitivät häntä huonomaineisena.

Muistelmissaan vuodelta 1945 Jenny Spennert palasi aikaan varietee-tähtenä ja kertoi totuudenmukaisesti elämästään. Hän kertoo vihanneensa varietee-laulajan ammattia, koska siinä sai aina varoa miehiä, ja naiset olivat vieläkin julmempia.

Varieteesta oopperaan

Laulajana, tanssijana ja esiintyjänä Jenny Spennert oli etevä ja menestyvä. Kerättyään tarpeeksi rahaa hän matkusti jatkamaan musiikkiopintojaan Pariisin. Samalla hän pakeni ikävää tunnelmaa, huhuja ja panetteluja, jotka Helsingissä olivat pyörineet hänen ympärillään.

Pariisissa Jenny sai koe-esiintymisen jälkeen paikan koko kaudeksi hienoon Marigny-teatterin varieteehen. Hän lauloi siellä mm. suomalaisia kansanlauluja ja säesti itseään kitaralla. Mainoksissa häntä kutsuttiin suomalaiseksi laulukaskaaksi.

Jenny elätti itsensä varietee-tähtenä ja opiskeli laulua. Pariisin jälkeen hän jatkoi opintojaan myös Berliinissä ja Lontoossa.

Ulkomaanmatkoillaan Jenny valmisti ensikonserttinsa ohjelman. Hän piti konserttinsa Helsingissä tammikuun 7. päivänä 1907 Oskar Merikannon toimiessa säestäjänä.

Ensikonsertin arvostelut olivat niin hyvät, ja konsertti uusittiin Palokunnantalossa. Ensimmäiseen konserttiin ei ollut tullut juurikaan yleisöä, koska ajateltiin Jennyn esittävän tilaisuudessa varietee-ohjelmistoa.

Oopperaelämää ja lellittelyä Rivieralla

Konserttien jälkeen Jenny palasi Pariisiin ja ryhtyi rakentamaan laulajanuraansa Pariisin suuren oopperan entisen johtajan ja legendaarisen basson Pierre “Pedro” Gailhardin johdolla.

Hän sai kiinnityksen Monte Carlon oopperaan, missä lauloi muiden huippulaulajien ohella myös toinen suomalainen sopraano Aino Ackté.

Jenny lauloi mm. Camille Sain-Saënsin oopperassa Helene Venuksen roolin ja Charles Gounod’n Faustissa Margaretan roolin.

Hänet huomattiin pian taitavaksi laulajaksi, joka oppi nopeasti roolit ja hänelle tarjottiin sopimusta New Yorkin Metropolitaniin. Sopimus allekirjoitettiin, mutta Jennyn ranskalainen rakastettu Henry, ei sallinut hänen matkustaa Yhdysvaltoihin. Niin Jenny purki sopimuksen Metropolitanin kanssa lääkärintodistukseen vedoten.

Henry hemmotteli Jennyä, mutta myös valitti, jos tämä oli paljon poissa ja karkotti Jennyn ympäriltä kaikki tärkeät kontaktit. Pariskunta erosi ennen kuin Jenny palasi Suomeen.

Ennen paluutaan Suomeen Jenny kokeili uran luomista vielä Saksassa ja saikin Musettan roolin Giacomo Puccinin Boheemielämässä Berliinin Komische Operissa. Berliini oli Jennyn mielestä kuitenkin tylsä kaupunki ja niinpä hän matkusti takaisin Helsinkiin.

Oopperalaulaja Jenny Spennert André Gailhardin oopperassa La fille du soleil.
Sopraano Jenny Spennert on Lycian asussa André Gailhardin oopperasta "La fille du soleil" vuonna 1911. Omien sanojensa mukaan tämän oli hänen elämänsä parasta aikaa. Oopperalaulaja Jenny Spennert André Gailhardin oopperassa La fille du soleil. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Jenny Spennert

Juhlittu tähti Suomessa

Vuonna 1911 Jenny Spennert piti konsertin Helsingin yliopiston juhlasalissa. Hän sai hyvät arvostelut, ja yleisö oli haltioissaan. Jennystä tuli oman aikansa supertähti. Seurasi sarja konsertteja, joihin jonotettiin lippuja jo kuudelta aamulla.

Hufvudstadsbladetin musiikkiarvostelija K. F. Wasenius ei säästellyt ylisanoja vaan hän puhui "taiteellisesta täydellisyydestä" ja lopultakin Suomi on saanut "todella suuren laulajan".

Helsingissä ollessaan Jenny lauloi tutun Margaretan roolin Kotimaisen oopperaan Gounod’n Faustissa helmikuussa 1912.

Siitä matka jatkui Tukholmaan, jossa hänet kiinnitettiin Tukholman Kuninkaalliseen Teatteriin, ja hän esiintyi Jules Massenet’n Thaïsin nimiosassa. Tukholmassa vastaanotto oli hieman varautunut.

Ura päättyi - vaan lopussa pieni yllätys

Tähän päättyi Jenny Spennertin kansanvälinen ura. Sven Hirn toteaa artikkelissaan, että laulajalla oli vaikeuksia sovittaa yksityiselämänsä ja uran kovat vaatimukset yhteen. Tämän lisäksi maailmansota vaikeutti matkustamista ja yhteydenpitoa ulkomaailmaan.

Hieman arvoitukseksi jää kuitenkin, miksi hän vaikeni muutaman Helsingin konsertin jälkeen ja vetäytyi viettämään yksityiselämää.

Arvostelut Jennyn viimeisistä konserteista vuoden 1918 alussa olivat melko tylyjä. Itse hän puhui vetäytyneensä ilkeiden puheiden ja juorujen takia.

Jenny asettui asumaan Uudenmaankadulle vaatimattomaan asuntoon kissojensa kanssa ja syötteli kyyhkysiä.

Omien sanojensa mukaan hän olisi mielellään ollut myös lasten kanssa, mutta “heillä on äitinsä, jotka mulkoilevat kiukkuisesti, jos uskaltaa ilmeelläänkään näyttää ihastustaan.”

Laulajatar Jenny Spennert 1940-luvun lopulla.
Jenny Spennert 1940-luvun lopulla. Uuden menestyksen myötä hän tunsi saaneensa iloisesti "kostetuksi" ilkeämielisille ihmisille. Laulajatar Jenny Spennert 1940-luvun lopulla. Kuva: Museovirasto, Valokuvaamo Tenhovaara Jenny Spennert

Jenny Spennert yritti aloittaa uransa vielä kerran uudelleen vuonna 1925 ja teki kymmenen esityksen sopimuksen operetista Madame Blixt, joka oli määrä esittää Turun ruotsalaisessa teatterissa.

Jo neljän esityksen jälkeen tehtiin uudet roolivalinnat. Ristiriidat produktiossa päätyivät julkisuuteen ja epäedulliseksi erityisesti Jennylle.

Jenny Spennert yllätti vielä kerran vanhoilla päivillään, 69-vuotiaana! Hän ryhtyi pitämään konsertteja Helsingin Ruotsalaisessa Teatterissa George de Godzinskyn johtaman orkesterin kanssa.

Konsertit olivat loppuunmyytyjä. Ooppera-aarioita ei silloin enää kuultu, vaan operettia, varietee-lauluja ja laulelmia.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Pulkkinen, Maire (toim.): Suomalaisia musiikin taitajia, Laatupaino 1958.
af Hällström, Raoul (toim.): Jenny Spennert - Elämäni ja taiteilijaurani, Mecatorin Kirjapaino 1945.
Hirn, Sven: Spennert, Jenny - Varieté- och operasångerska, 2007.
Nuorivaara, Johanna: Jenny Spennert: Fåfäng onskan. Artikkeli ja audio. Ylen Elävä arkisto 2006.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.