Hyppää pääsisältöön

Ylistettyä Kiva koulu -ohjelmaa käytetään jopa vahingollisella tavalla: ”Jättää aikamoisia traumoja kiusatulle”

Kuvituskuva
Kuvituskuva Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,koulukiusaaminen,KiVa koulu,jouni munukka

Paljon kehuttu Kiva koulu -ohjelma on koulukiusatuilta tulevan palautteen mukaan tehoton ja sitä käytetään jopa haitallisella tavalla, kertoo kiusaamisen vastaisen työn asiantuntija. Kiva koulun kehittäjän mukaan vika ei ole ohjelmassa, vaan siinä, että jotkut koulut käyttävät sitä väärin.

Koulukiusaamisen vastainen Kiva koulu -ohjelma on tehoton ja osa kouluista käyttää sitä tavalla, joka voi olla kiusatulle oppilaalle jopa vahingollinen ja lisätä kiusaamista.

Tämä on viesti, joka tulee koulukiusatuilta ja heidän vanhemmiltaan, kertoo kiusaamisen vastaista työtä valtakunnallisesti tekevän neuvontakeskus Valopilkun koordinaattori ja perustajajäsen Tina Holmberg-Kalenius.

Kiusaamisen vastaisen työn ammattilaisen mukaan kiusaamisen uhreilta tuleva palaute Kiva koulusta on pääosin hyvin kriittistä.

– Aikuiset täyttelevät papereita. Kun kiusaamistilannetta jäädään seuraamaan, niin se on passiivista odottamista, jonka aikana kiusaaminen usein yltyy tai alkaa muuttua pinnan alla kyteväksi, Holmberg-Kalenius sanoo.

Hän kertoo koululaisista, joille Kiva koulun nimissä pidetty keskustelu kiusatun tai kiusaajien välillä on ollut jopa traumaattinen kokemus.

Sitaatti: "Aika usein kiusaajat ovat saaneet tulla tilanteeseen yhdessä ja kiusattu on yksin heitä vastaan. Kiusattu ei uskalla kertoa totuutta. Sitten paiskataan kättä ja se on siinä."
Sitaatti: "Aika usein kiusaajat ovat saaneet tulla tilanteeseen yhdessä ja kiusattu on yksin heitä vastaan. Kiusattu ei uskalla kertoa totuutta. Sitten paiskataan kättä ja se on siinä." MOT,koulukiusaaminen,jouni munukka

Kehuttu vientituote

Kiva koulu on Turun yliopistossa vuonna 2007 kehitetty tutkimustietoon perustuva hanke, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää koulukiusaamista. Ohjelma laajeni valtakunnalliseksi lukuvuonna 2009–2010, jolloin siihen liittyi noin 90 prosenttia Suomen peruskouluista.

Kiva koulu otti käyttöön lisenssimaksut vuonna 2016, jonka jälkeen moni koulu lopetti ohjelmassa. Lisenssimaksut ovat kouluille melko edulliset. Nyt mukana on hieman alle puolet peruskouluista.

Kiva koulu on kehuttu ja paljon tutkittu ohjelma. Siitä on tehty suomalainen vientituote, jota myydään kouluihin ympäri maailmaa.

Kiva koulun tehoa on selvitetty vertailututkimuksella, jossa tarkasteltiin kiusaamista Kiva kouluissa ja ohjelmaan kuulumattomissa kouluissa.

Kivan perustajan, psykologian professorin Christina Salmivallin mukaan tutkimuksen tulos oli se, että 4–6. luokkalaisten parissa kiusaaminen ja kiusatuksi joutuminen väheni Kiva kouluissa 30–40 prosentilla jo ensimmäisen vuoden aikana.

Useita vuosia Kivassa mukana olleissa kouluissa kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden määrä on vähentynyt noin 50 prosentilla, Salmivalli sanoo.

Tutkimus on lähes kymmenen vuotta vanha, eikä sen jälkeen ole tehty vertailua Kiva koulujen ja ohjelmaan kuulumattomien koulujen välillä.

Vuonna 2011 silloinen opetusministeri Henna Virkkunen hehkutti, että peräti 98 prosenttia Kiva kouluun kuuluvaan selvittelykeskusteluun osallistuneista oppilaista kertoi saaneensa siitä apua kiusaamistilanteessa.

Salmivallin mukaan luku perustuu Turun yliopistossa tehtyyn, kansainvälisesti julkaistuun väitöskirjatutkimukseen.

– Tutkittavia tapauksia oli noin 340. Vain yksi oppilas sanoi, että kiusaaminen oli lisääntynyt entisestään Kiva-tiimin käsittelyn jälkeen.

”Kiusatulle jää trauma”

Koulukiusattujen ja heidän vanhempiensa kanssa viimeiset 10 vuotta työskennelleen Tina Holmberg-Kaleniuksen mukaan kentältä tuleva viesti Kivan tehosta on hyvin erilainen.

Yksi Kiva koulun keinoista vähentää kiusaamista on niin sanottu selvittelykeskustelu, jossa kiusaamista on tarkoitus setviä kuulemalla erikseen sekä kiusattua oppilasta että kiusaajia.

Holmberg-Kaleniuksen mukaan käytännössä tilanne menee kuitenkin kouluissa usein niin, että kiusaaja ja kiusattu istutetaan saman pöydän ääreen osana Kiva-selvittelyä.

– Ne ovat tilanteita, jotka jättävät aikamoisia traumoja kiusatulle. Aika usein kiusaajat ovat saaneet tulla tilanteeseen yhdessä ja kiusattu on yksin heitä vastaan. Kiusattu ei uskalla kertoa totuutta. Sitten paiskataan kättä ja se on siinä: Kiusaaminen jatkuu yleensä tosi pahana. Näitä kokemuksia on paljon, Holmberg-Kalenius sanoo.

Kuvituskuva
Kuvituskuva MOT,koulukiusaaminen,jouni munukka

Kiusattu joutunut pyytämään kiusaajiltaan anteeksi

Koululaiset myös kokevat, että kiusaaminen kääntyy selvittelykeskustelussa helposti kiusatun omaksi syyksi.

He kertovat tilanteista, jossa kiusaajat ovat punoneet keskustelua varten yhteisen tarinan ja kiusattu joutuu alakynteen keskustelua vetävän opettajan silmissä.

– Se mitä kiusattu sanoo, väännetään niin, että oletkohan ymmärtänyt väärin tai oletkohan sä vähän liian herkkä, kun loukkaannuit. On jopa kiusattuja, jotka ovat joutuneet pyytämään anteeksi kiusaajiltaan. Ne ovat niin rankkoja tilanteita ja vaikuttavat oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden tunteeseen. Kiusaaminen on yksi väkivallan muoto, ja sen vähättely on vakava asia.

"Emme pysty kontrolloimaan, mitä koulut tekevät"

Kivan kehittäjä Christina Salmivalli sanoo, että kiusaajan ja kiusatun kohtaaminen ei kuulu Kivan keinovalikoimaan, vaan kyse on siitä, että jotkut koulut käyttävät Kivaa väärällä tavalla.

Hänen mukaansa kouluille jaetuissa oppaissa on selkeästi kerrottu, että yhteinen tapaaminen voidaan järjestää vain silloin, kun myös kiusattu sitä haluaa.

Jos Kivaa-ohjelmaa tästä huolimatta käytetään kouluissa jopa vahingollisesti, niin mitä tilanteelle pitää tehdä?

Salmivallin mukaan on haaste ja ongelma, että koulut toteuttavat ohjelmaa niin monilla tavoilla. Viestiä tutkimukseen perustuvasta kiusaamiseen puuttumisesta on yritetty saada kouluille läpi muun muassa koulutusvideolla ja mobiilisovelluksella.

– Annamme tutkimukseen perustuvia suosituksia siitä, miten olisi järkevää toimia. Mutta emme tietenkään pysty kontrolloimaan sitä, mitä koulut tekevät. Joskus vanhemmat pyytävät, että voimmeko puuttua jonkun koulun tekemisiin, mutta ei meillä ole valvovaa roolia.

Oppilaiden kokemuksia

Yläasteikäinen poika:

"Kolme luokkalaistani poikaa, jotka muutenkin dissasivat mua, hakkasivat minut koulumatkalla metsikössä koulun takana. Sen jälkeen olin pari päivää poissa koulusta koska en halunnut mennä sinne.

Kun tulin takaisin, joku oli kertonut hakkaamisesta ja jouduin Kiva-tiimin puhutteluun yhdessä kiusaajien kanssa. Lopulta jouduin paiskaamaan kättä kiusaajien kanssa ja asia oli sillä selvä.

Paitsi että mulle se ei ole vieläkään selvä. En pysty antamaan niille anteeksi. Mutta tiesin, että mun on pakko esittää, että oon unohtanut koko asian, jotta saan olla rauhassa. Vihaan niitä tyyppejä."

Yläkoulun päättänyt poika:

"Olihan se Kiva-tiimissä aina välillä, muttei se johtanut mihinkään. Kiusaaminen jatkui koko peruskoulun loppuun."

Yläasteikäinen tyttö:

"Asiaa käsiteltiin Kiva-tiimissä ja ne kiusaajat väitti ettei ne ole tehneet mitään, vaan että mä itse asiassa kiusaan niitä.

Sitte ne kerto juttuja, mitkä ei oo totta. Jouduin pyytämään niiltä anteeksi sellaista, mitä en oo tehnyt! Kiva-keskustelun jälkeen ne tytöt uhkaili mua, että mulle käy huonosti jos vielä kerron kiusaamisesta.

Ei se kiusaaminen ole vieläkään loppunut, en tiedä mitä ne tytöt on sanonut muille, mutta kukaan ei enää haluu olla mun kanssa tai tehdä ryhmätöitä mun kanssa."

Peruskoulun juuri lopettanut mies:

"Kouluni oli Kiva koulu, mua kiusattiin siellä neljän vuoden ajan. Opettaja katseli vierestä ja kanteli tilanteista eteenpäin, muttei ikinä puuttunut niihin.

Lapset sai selvitellä niitä keskenään tai sitten oli palavereja joiden jälkeen "seurattiin tilannetta."

Holmberg-Kalenius kertoo myös oppilaista, joille Kivasta on ollut apua ja pitää ohjelmaa todellisena yrityksenä puuttua kiusaamiseen. Yleiskuva ohjelman tehosta on kuitenkin karu.

– Moni kiusaamisen vastaista työtä tekevä yhteistyökumppanimme päivittelee koko Kivaa, emme ole ainoita. Pääsääntöisesti monella kiusaamisen vastaista työtä tekevällä ammattilaisella on kuva, että se ei toimi.

Kiva käytössä korkeimpien kiusaamislukujen kouluissa

Ylen MOT tutki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn koulukohtaisia tuloksia kiusaamisesta vuodelta 2017. Jutun voit lukea tästä.

Tulos on pysäyttävä: joissain kouluissa jopa kolmasosa kyselyyn vastanneista oppilaista kokee kiusaamista vähintään kerran viikossa, eikä sitä saada loppumaan, vaikka oppilas kertoo tilanteesta koulun aikuiselle. MOT soitti yhdeksän sellaisen koulun rehtorille, jossa esiintyy erityisen paljon kiusaamista.

Kiva on käytössä useissa niissä kouluissa, joissa kiusaamisluvut ovat THL:n tutkimuksessa kaikkein korkeimpia.

– Tosi vaikeaa sanoa yksittäisen koulun osalta, että mikä siinä voi olla. Asiaan vaikuttavat monet asiat, kuten koulun alue ja oppilasaines. Tiedämme myös, että koulukohtaiset tulokset saattavat sahata vuosittain ylös alas, professori Salmivalli vastaa kysymykseen ristiriidasta.

Tehoton vakavissa kiusaamistapauksissa?

Yhdeksän haastatellun rehtorin kokemus on kaksijakoinen. Konsensus vaikuttaa olevan se, että Kiva-ohjelmaa pidetään monin tavoin hyödyllisenä lievempien kiusaamistapausten ratkomiseen.

– Arkipäiväiset, yksittäiset ja ehkä tasavertaiset nahistelut saadaan aika hyvin rajoitettua ja loppumaan. Mutta jos kiusaamisella on muunlaista taustaa, niin ei se pure. Silloin tarvitaan isompia ja järeämpiä keinoja, Hangon keskuskoulun rehtori Vilma Heliövaara-Lietzén tiivistää.

Koulukiusaamiseen perehtynyt THL:n erikoistutkija Nina Halme ei ota kantaa suoraan Kiva kouluun, mutta sanoo, että nimenomaan vakavampien kiusaamistapausten ratkomiseen Suomessa ei ole tarpeeksi keinoja.

Hyytyykö Kivan teho, kun kyse on vakavammasta koulukiusaamisesta?

– Se on varmaan totta. Meillä on alkanut koulutus haastavista kiusaamistapauksista. Kiusaamistilanteen selvittelyssä saatetaan huomata, että yksittäisellä oppilaalla on monenlaista oireilua ja huolta. Silloin tarvitaan muuta yksilöllistä tukea, eikä kiusaamiseen puuttumisen tehostaminen pelkästään auta, Christina Salmivalli sanoo.

Sitaatti: "Tavoitteena on saada keskimääräinen [kiusaamisen] taso laskemaan."
Sitaatti: "Tavoitteena on saada keskimääräinen [kiusaamisen] taso laskemaan." MOT,koulukiusaaminen,jouni munukka

Miljoonia tukirahaa – nyt pitäisi pärjätä markkinoilla

Kun Kiva koulua käynnistettiin vuosina 2006–2011, ohjelma sai 4,6 miljoonaa euroa tukea opetusministeriön kautta. Lisäksi rahallista tukea tuli Tekesiltä eli nykyiseltä Business Finlandilta ja Turun yliopistolta.

Nyt Kivan pitäisi pärjätä omillaan, kaupallisena tuotteena.

Ohjelma saa rahaa sitä käyttäviltä suomalaisilta kouluilta lisenssimaksuina. Lisäksi Kivasta on tehty vientituote, jonka lisenssejä on myyty myös ulkomaisiin kouluihin muun muassa Espanjassa ja Uudessa-Seelannissa.

Suomalaiskouluista Kiva saa vuosittain noin 150 000 euron tulot ja ulkomaille myydyistä lisensseistä toisen samanmoisen summan. Työntekijöitä on yksi kokopäiväinen ja yksi puolipäiväinen. Lisäksi Salmivalli ja muut Kivan kehittäjät auttavat omalla panoksellaan.

Riittääkö muutama satatuhatta euroa ja pari työntekijää pitämään Kivan pystyssä ja ajan tasalla? Ja kouluttamaan opettajia niin, että Kivaa ei käytetä haitallisesti?

– Olemme pystyneet uudistumaan ja päivittämään kouluille jaettavia materiaaleja. Yllättävän pienillä resursseilla tässä on kuitenkin sitten toimittu. Toki kouluissa tehdään paljon muutakin, kuten normaali oppilashuoltotyö. Kiva on yksi työkalupakki, Salmivalli sanoo.

Kiusaamisluvut keskimäärin laskussa

Kivan kehittäjän mielestä ohjelmaa kohtaan on luotu osin epärealistisia odotuksia.

– Joskus asiaan suhtaudutaan niin, että miten vieläkin on kiusaamista. Että eikö Kivan pitänyt poistaa se suurin piirtein kokonaan? Alun positiivinen uutisointi loi sen kaltaisia odotuksia. Se ei ole realistista, tavoitteena on saada keskimääräinen taso vähitellen laskemaan.

Kiva koulu laajeni valtakunnalliseen käyttöön lukuvuonna 2009–2010. THL:n tilaston mukaan koulukiusaaminen on vähentynyt yläkouluikäisillä viimeisten kymmenen vuoden aikana 8,4 prosentista 5,8 prosenttiin. Alakouluikäisistä vastaavaa tilastoa ei ole.

Onko kiusaaminen vähentynyt Kivan ansiosta vai muista syistä? Kysymykseen on Salmivallin mukaan tarkoitus etsiä vastausta yhdessä THL:n tutkijoiden kanssa ja tuloksia on mahdollisesti luvassa ensi keväänä.

Sitaatti: "On hirveän tavallista, että oppilaat naureskelevat ohjelmalle."
Sitaatti: "On hirveän tavallista, että oppilaat naureskelevat ohjelmalle." MOT,koulukiusaaminen,jouni munukka

”Yleisin vastaus on, että ei se toimi”

Valopilkun Tina Holmberg-Kaleniuksen mukaan tukikeskus haluaa tuoda esiin kiusaamisen uhrien kokemuksia sellaisista käytännöistä, jotka eivät todellisuudessa auta.

– Kysymme kiusatuilta, menikö asia Kiva-tiimille. Yleisin vastaus on, että ei se auttanut mitään. Että ei se toimi. On hirveän tavallista, että oppilaat naureskelevat ohjelmalle, Holmberg-Kalenius sanoo.

Koulutus

Kommentit