Hyppää pääsisältöön

80 euron vapaapäivä – paljonko palkkasi laskisi, jos tekisit nelipäiväistä työviikkoa?

Nainen paistaa makkaraa kalliolla.
Nainen paistaa makkaraa kalliolla. Kuva: Markku Toikka vapaa-aika,retkeily

Moni unelmoi siitä, että vapaa-aikaa olisi enemmän. Voiko lyhennetty työviikko nostaa elämänlaatua, vaikka palkka laskisi?

Miten lyhennetty työaika vaikuttaa nettopalkkaan?

Jos on tottunut tekemään viiden päivän työviikkoa, on tottunut myös saamaan sen mukaista palkkaa. Ensimmäinen asia, joka lyhennetyssä työviikossa kiinnostaa, onkin se, olisiko siihen ylipäänsä varaa.

Jos alkaisi tehdä viiden päivän sijaan nelipäiväistä työviikkoa, tämä tarkoittaisi 20 prosentin bruttopalkan laskua. Nettopalkasta osuus ei kuitenkaan ole näin suuri. Suomessa on progressiivinen verotus, mikä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän tienaa, sitä enemmän palkasta lähtee veroa.

Sisä-Suomen verotoimiston johtava veroasiantuntija Atso Kiuru laskee esimerkin.

Otetaan Vantaalla asuva vuonna 1985 syntynyt henkilö, joka kuuluu ev lut kirkkkoon ja jonka bruttotulot ovat 3 000 euroa kuussa. Perjantaivapaiden vuoksi ne putoavat viidenneksen, eli 2 400 euroon kuussa.

(Suomessa kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 3 001 euroa kuukaudessa.)

Kolmen tonnin palkalla vuositulo on lomarahoineen 12,5 x 3.000 = 37 500 euroa. 2400 euron vuositulolla taas 12,5 x 2 400 = 30 000 euroa.

Kun 37.500 vuositulosta otetaan 19 % ennakonpidätystä ja 8,5 % oheiskuluja, pidätys on yhteensä 27,5 % ja netoksi jää 72,5 %. Jos kuukausipalkka on 3 000, käteen jää siis 2 175 euroa.

Kun 30 000 vuositulosta otetaan 14,5 % on ennakonpidätystä ja 8,5 % oheiskuluja eli pidätys on yhteensä 23 % ja netoksi jää 77 %. Jos kuukausipalkka on siis 2 400, käteen jää 1 848 euroa.

Erotus on laskennan jälkeen kuukauden nettotuloissa noin 327 euroa.

3000 euron bruttopalkka putoaa neljän päivän työviikolle siirtyessä 600 euroa mutta nettopalkka vain 327 euroa.

Kun 327 euroa jaetaan kuukauden neljällä vapaapäivällä, yhden vapaapäivän hinnaksi tulee nettona 81,75 euroa.

Eri suuruiset palkat reagoivat verotuksen progressiivisuuden takia kuitenkin eri tavoin.

– Mitä suurempi palkka on, sitä isompi on verojen ja maksujen suhteellinen osuus. Pienipalkkaisella palkan alenema kohdentuu voimakkaammin palkansaajaan itseensä, koska verojen osuus on jo valmiiksi suhteellisesti pienempi, Kiuru sanoo.

Vastaavasti, jos pientä palkkaa saavalla on mahdollisuus lisätä ansiotaan, hän voi saada palkan kasvusta suuremman osan itselleen kuin suuripalkkainen, joka saisi euromääräisesti samansuuruisen palkanlisän.

Oman palkan pienentymisen tai kasvun vaikutuksen voi laskea kätevästi verottajan sivuilla olevalla laskurilla. Antamalla laskurille vanhat tiedot ja toisena vaihtoehtona uudet tiedot, saa aika osuvan arvion siitä, mikä on veroprosentin muutos.

Ennen tehtiin kuuden päivän työviikkoa

Suomessa on totuttu siihen, että kokoaikaisena palkansaajana töitä tehdään työehtosopimuksen mukaisesti 37,5 tai 38 tuntia viikossa, eli noin 7,5 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Määrä ei kuitenkaan ole mikään taivaasta tipahtanut totuus. Esimerkiksi vielä 1960-luvulla töitä tehtiin myös lauantaisin, kunnes työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään lyhyemmästä työviikosta ja laki työajan muuttamisesta säädettiin.

Kuka vain voi yrittää neuvotella itselleen lyhyempää työaikaa, mutta työnantajan ei tarvitse suostua tähän, paitsi yleensä silloin, kun työntekijä haluaa lyhyempää työaikaa osittaisen hoitovapaan vuoksi. Osa-aikaisuus voi tulla työnantajalle kalliimmaksi, mikäli hän joutuu palkkaamaan yritykselle useamman työntekijän. Osa-aikaiselle täytyy tarjota samat edut kuin kokoaikaiselle, kuten esimerkiksi lounas- tai liikuntasetelit ja työterveyshuolto.

– Toisaalta monilla aloilla osa-aikatyön käytöllä työpanosta pystytään tarkemmin kohdentamaan työvoimaan tarpeen vaihtelun mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vähittäiskauppa ja hotelli- ja ravintola-ala, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen.

Tällöin osa-aikaiset työntekijät ovat työnantajalle kätevämpiä kuin kokoaikaiset.

Välillä kuulee sanottavan, että Suomessa tehdään lyhyttä työviikkoa.

– Kuitenkin jos verrataan muihin vauraisiin länsimaihin, niin olemme aika lailla samassa veneessä. Köyhemmissä maissa tehdään tavallisemmin pidempää viikkoa, Kauhanen sanoo.

Vuosikymmenten aikana teknologinen kehitys on nostanut työn tuottavuutta, mikä on nostanut palkkoja ja mahdollistanut työajan lyhentämisen myös Suomessa.

Naiset tekevät eniten osa-aikaisia töitä

Suurempi ongelma kuin se, ettei työnantaja suostu osa-aikaiseen on se, ettei kokopäiväistä työtä riitä kaikille. Kun työvoimatutkimuksessa kysyttiin, miksi henkilö tekee osa-aikatyötä, yleisin syy vuonna 2017 oli se, ettei kokoaikatyötä ollut saatavilla: näin vastasi 31,3 prosenttia osa-aikaisista palkansaajista.

– Tämä on suoraan yhteydessä ihmisten toimeentuloon, Kauhanen sanoo.

Osa-aikainen työ heijastuu paitsi nykyhetken palkkaan, myös ansiosidonnaisiin etuihin ja tulevaan eläkkeeseen.

Nyrkkisääntö on, että kaikesta tienatusta palkasta kertyy 1,5 % eläkettä vuodessa. Mikäli palkka on kuussa 600 euroa pienempi, tulevaa kuukausieläkettä kertyy vuodessa yhdeksän euroa vähemmän (600 e x 0,015 = 9). Jos nelipäiväistä tekee vaikka 10 vuotta, kuukausieläke on 90 euroa pienempi kuin jos tekisi viisipäiväistä viikkoa tämän ajan. Tosin tällä hetkellä yli 53-vuotiaille eläkettä kertyy tuloista hieman enemmän kuin tätä nuoremmille.

On myös huomionarvoista, että suurin osa osa-aikatyöntekijöistä on naisia. Suomessa 15,5 prosenttia palkansaajista teki osa-aikaista työtä vuonna 2017. Heistä yli kaksi kolmasosaa on oli naisia.

Muita syitä osa-aikaisuuteen on se, että ihminen opiskelee, tekee osa-aikatyötä terveydellisistä tai hoitaa lapsia tai muita omaisia. Lisäksi osa-aikatyön syynä voivat olla muut syyt, joita ei tilastoissa eritellä.

Kuuntele podcast-jakso vapaaehtoisesti lyhennetystä työviikosta

Viestintäalalla työskentelevä Laura Tähkävuori on neuvotellut työnantajansa kanssa neljän päivän työviikon – ilman sen suurempaa ulkopuolista syytä, kuten lasta tai opintoja.

– Minä olen sellainen ihminen, joka tarvitsee paljon aikaa omille ajatuksilleni, Tähkävuori sanoo.
Hänen tulonsa ovat keskimääräistä pienemmät – mutta se ei haittaa Tähkävuorta, sillä hän ei ole missään vaiheessa tottunut erityisen korkeaan elintasoon. Saatu aika korvaa menetetyn ajan.

Kuuntele Melkein kaikki rahasta -podcastin jakso, jossa toimittaja Julia Thurén juttelee Tähkävuoren kanssa siitä, miten nelipäiväinen työviikko vaikuttaa elämään.

Ylen rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Podcastia voit kuunnella Areenasta tai tilata sen Spotifysta.

Keskustele