Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

Hehkulamppu
Hehkulamppu hehkulamput

"Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo".

Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu.

"Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille.

Mitä kertovat nämä kaksi kirjaa luovuudesta? Nämä kaksi kirjaa, joiden ilmestymisen välillä aikaa on kulunut 60 vuotta. Miten luovuuteen suhtaudutaan? Mitä sen ajatellaan olevan?

Eliot Dole Hutchinson kirjoittaa oivalluksesta, siitä joka tulee jopa yrityksestä luopumisen tai perääntymisen vaiheessa, yleensä odottamattomalla hetkellä. Hän sanoo sen olevan "luovan työn tehoisuuden hetki".

Hän kirjoittaa ajatuksia virtaavan mieleen usein niin valtavasti, että henkilö hämmästyy niiden paljoutta, säpsähtää niiden eloisuutta ja helppoa ilmaantumista. Ajatuksia tulee niin paljon, että henkilön on jopa vaikea tavoittaa niitä kaikkia, toteaa Hutchinson, ja jatkaa, että aikaisemmin satunnainen ja häilyvä tarkkaavaisuus on nyt keskitettävä mieleen tulviviin ideoihin.

Hutchinson sanoo, että kyky saada nämä ajatukset ilmiselviksi tietoisuudessa on harvinainen, ja että siitä syystä nerous on harvinaista.

"Keskittyminen yksilöön on kapea näkökulma luovuuteen", kirjoittaa Kari Uusikylä, ja sanoo näkökulman kaventuvan entisestään, jos keskitytään luoviin hulluihin. Hän sanoo, että pääpainon tulee olla sanalla "luova", ei sanalla "hullu", ja toteaa, että hiljainen ajattelija voi olla aivan yhtä luova kuin kaiken kyseenalaistaja.

"Luovuuteen on kautta historian yhdistetty mystisiä piirteitä", kirjoittaa Kari Uusikylä. Hän sanoo, että tuskin kannattaa kiistellä siitä, olivatko sellaiset luovat jättiläiset kuin Mozart, Beethoven, Leonardo da Vinci, Isaac Newton tai Albert Einstein luovia yksilöitä. Hän huomauttaa, että silti on turha etsiä luovuudelle yhtä ainoaa selitystä ja pysytellä vain geeneissä, psykologisissa tai historiallisissa näkemyksissä.

Näiden ajatusten myötä Avaruusromua katsahtaan taaksepäin, vuoteen 2018 ja sen suomalaiseen tarjontaan, jotta ei totuus ja jatkuva luovuus unohtuisi.

Vuonna 2018 meillä Suomessa tehtiin paljon uutta ja kiinnostavaa musiikkia, myös näin Avaruusromun näkökulmasta. Tässä muutamia muistumia:

Heti alkuvuodesta nousi esiin unohdettu suomalainen suurmies. Elokuvaohjaajat Martti Kaartinen ja Niklas Kullström reissasivat tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä Gustav John Ramstedtin jalanjäljillä Mongoliassa, Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Ja näin syntyi elokuva nimeltä G.J. Ramstedtin maailma, englanninkieliseltä nimeltään Eastern Memories.

Ja musiikin tuohon elokuvaan teki säveltäjä, tuottaja ja muusikko Rasmus Hedlund. Hänen musiikkinsa pohjana ovat elokuvan kuvausmatkoilla tehdyt äänitykset. Rasmus Hedlund poimi materiaalista ääniä ja sulatti ne osaksi elektronista musiikkiaan. Ääniä kaupungeista. luostareista, teollisuudesta, eläinten, ihmisten ja maisemien ääniä.

Koko elokuva Yle Areenassa 18.4.2019 asti:

Timo Kaukolampi ja Tuomo Puranen tekivät myös elokuvamusiikkia. Miesten yhteistä musiikkia kuultiin Teemu Nikin sekä meillä että muualla palkitusta elokuvasta Armomurhaaja.

Elokuvan musiikki julkaistiin albumilla Euthanizer – Original Soundtrack.

Koan on zen-buddhalainen käsite. Se on usein paradoksaalinen tarina, dialogi, kysymys tai toteamus, jonka tarkoituksena on osoittaa loogisen ja dualistisen ajattelun rajallisuus, ikään kuin irrottaa ihminen omien ajatustensa staattisista kahleista.

Johanna Sulkunen on Kööpenhaminassa asuva ja työskentelevä vokalisti ja säveltäjä. Hän on mukana lauluyhtyeessä nimeltä Iki ja tehnyt monenlaista yhteistyötä kokeellisen vokaalimusiikin ja jazzin ympyröissä. Koan-albumi on tehty nimellä Johanna Sulkunen Sonority, eli kyseessä on hänen soolomusiikkiprojektinsa.

Kun taputat käsiäsi yhteen, syntyy taputuksen ääni. Koanissa saatetaan kysyä, millainen on ääni, joka syntyy kun taputat yhdellä kädellä?

Pianisti ja säveltäjä Mari Sainio on säveltänyt musiikkia lyhytelokuviin, animaatioihin, näytelmiin ja installaatioihin, kuten myös konserttimusiikkia kuorolle, orkesterille ja kamarimusiikkikokoonpanoille. Ja hän tekee myös soolomusiikkia. Kaunista pianismia ja ambienttia tunnelmaa. Present albumilta Minus 25:

Loppukesällä J.Koho oli loppukesän tunnelmissa c-kasettijulkaisulla Vuosi 104. Esitys oli nimeltään tietysti Loppukesä 1.

Pianisti ja säveltäjä Nikita Rafaelov kirjoittaa albuminsa Spirit of Gaia kannessa musiikkinsa inspiraatiosta. Elämän kiertokulku ja luonto ovat hänen lähtökohtiaan, kuten myös jatkuva liike. Kaikki virtaa. Maailma liikkuu.

Soft Knees on kaksikko, joka lähti seikkailemaan erämaahan EP-julkaisullaan Through The Dust. Musiikin tunnelmat pohjaavat todellisiin erämaakokemuksiin, sekä Etelä- että Pohjois-Amerikassa. Päällisin puolin erämaassa ei ole mitään, se on autiomaata. Ja jokainen erämaa on autio omalla laillaan, omalla tavallaan, kirjoittaa Soft Knees. Ja tuossa autiudessa pienet yksityiskohdat alkavat nousta esiin ja merkitä yhä enemmän.

Ozone Player eli pitkän linjan tekijä Otso Pakarinen julkaisi menneenä vuonna sooloalbumin nimeltä The Mind Gap, ja siihen liittyy myös arvoitus: koetapa arvata, kuka tässä soittaa sopraanosaksofonia?

Tommi Lindell on ollut eräs konemusiikin uranuurtajista meillä. Säveltäjä, sovittaja, muusikko ja tuottaja, joka on albumillaan Elektronische Wanderlust löytänyt sekä vanhoja että uusia asioita. Tämä LNDL-nimellä tehty julkaisu on ainakin minun nähdäkseni ikään kuin kunnianosoitusta elektronisen musiikin maineikkaalle menneisyydelle, analogisen ajan tienraivaajien saavutuksille, jotka edelleen kuuluvat elektronisessa musiikissa.

Planeetat ovat aina kiehtoneet säveltäjiä, onhan jokaisella planeetalla roolinsa ja hahmonsa esimerkiksi astrologiassa ja muinaisen Kreikan mytologiassa. Planeetat ruokkivat mielikuvitusta, avaruus inspiroi. Ja tuo kaikki on mitä parasta innoitusta nimenomaan elektronisen musiikin tekemiseen. Tämän tietää myös Mika Toivanen. Vuonna 2018 ilmestynyt albumi on nimeltään Planets. Ja avaruudessa mennään, alan parhaiden perinteiden mukaisesti.

AVARUUSROMUA 13.1.2019 - OHJELMAN MUSIIKKI:
RASMUS HEDLUND: Everything as it should be - osa - (Eastern Memories)
RASMUS HEDLUND: Part of the Human Soul (Eastern Memories)
RASMUS HEDLUND: Drawing the Future (Eastern Memories)
KAUKOLAMPI - PURANEN: Mietintää (Euthanizer Soundtrack)
KAUKOLAMPI - PURANEN: Viimeiset sanat (Euthanizer Soundtrack)
JOHANNA SULKUNEN SONORITY: Abide (Koan)
MARI SAINIO Present (Minus 25)
J.KOHO: Loppukesä 1 (Vuosi 104)
NIKITA RAFAELOV: Gnaw (Spirit of Gaia)
SOFT KNEES: Out Into Uncharted (Through the Dust)
OZONE PLAYER (feat. Eero Koivistoinen) : Little Things Matter (The Mind Gap)
LNDL: Wanderlust II (Elektronische Wanderlust)
TOIVANEN: Venus (Planets)
TOIVANEN: Neptune - osa - (Planets)

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.