Hyppää pääsisältöön

Kun yksinhuoltajaäiti sai kielteisen turvapaikkapäätöksen, vuokra tuplaantui – pimeillä asuntomarkkinoilla maahanmuuttajia käytetään härskisti hyväksi

Perhe piileksii varjoissa oven takana
Ameenah on yrittänyt löytää asuntoa itselleen ja kolmelle lapselleen pimeiltä asuntomarkkinoilta. Toistaiseksi sopivaa kotia ei ole löytynyt. Perhe piileksii varjoissa oven takana Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT

Pääkaupunkiseudulle on syntynyt maahanmuuttajia hyväksikäyttävät pimeät asuntomarkkinat. Vuokralaisilta on esimerkiksi vaadittu lainvastaisia lisävuokrasopimuksia. Ahtaisiin oloihin majoitetaan useita ihmisiä. Patjapaikan lisäksi heille myydään virallinen osoite muualta.

Ameenahin poskille putoaa pulleita kyyneleitä. Ääni murtuu, kun hän kertoo yrityksistään löytää itselleen ja kolmelle lapselleen koti Helsingistä.

Ensimmäisen asunnon hän sai Facebookin kautta. Perhe ilmoitti vuokraavansa kodistaan yhden huoneen 350 eurolla. Vuokralaiselta edellytettiin hiljaisuutta. Perhettä ei saanut häiritä, eivätkä Ameenahin lapset saaneet meluta.

Ameenahin piti viettää lasten kanssa päivät ulkona.

– Vasta illalla myöhään uskalsin palata kotiin, vain nukkumaan. Kodin lähellä oli puistoja. Siellä lapset leikkivät, kunnes oli aika lähteä yöpuulle. Se oli minulle rankkaa. Lapsetkin kärsivät henkisesti. Mutta kun ei ollut muutakaan paikkaa minne mennä, Ameenah kertoo arabiaksi.

Sitten irakilainen Ameenah sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Vuokranantaja halusi Ameenahin muuttavan pois.

– Minne menisin? Se paikka oli lähellä päiväkotia. Lupasin maksaa, jos saisin jäädä. Ennen kielteistä päätöstä maksoin 350 kuukaudessa. Sen jälkeen aloin maksaa 650 euroa.

Sitaatti: "Maksaisin kyllä, kun löytyisi joku laitonkin paikka. Mutta vuokrat ovat kauhean kalliita. Pari-kolmesataa... Ei sellaista löydy." – Ameenah
Sitaatti: "Maksaisin kyllä, kun löytyisi joku laitonkin paikka. Mutta vuokrat ovat kauhean kalliita. Pari-kolmesataa... Ei sellaista löydy." – Ameenah MOT,kati pehkonen

Lapsenkasvoinen Ameenah on pukeutunut villapaitaan, pitkään hameeseen ja hiukset peittävään mustaan huiviin. Hän ei halua tulla kuvatuksi. Ameenahin nimi on muutettu. Haastattelussa on mukana Ameenahin tukihenkilö, joka on perehtynyt perheen paperihin.

– Maksaisin kyllä, kun löytyisi joku laitonkin paikka. Mutta vuokrat ovat kauhean kalliita. 200–300 euron asuntoa ei löydy, Ameenah kertoo.

Ameenahin kanssa vastaavissa tilanteissa on muitakin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n mukaan vuonna 2017 asunnottomista perheistä hieman alle 65 prosenttia oli maahanmuuttajia. Yksin elävistä asunnottomista puolestaan maahanmuuttajia oli noin 26 prosenttia.

Asiantuntijoiden mukaan Suomeen on muodostunut pimeät asuntomarkkinat, joissa maahanmuuttajia käytetään hyväksi.

Firma lakkasi olemasta, kun rahat oli saatu

Kiinteistönvälitysyrityksen nettisivut näyttävät pikaisesti silmäillessä kunnollisilta. Aloituskuva on komea ilmakuva Helsingistä, muissa kuvissa on valkoisia huonekaluja uutuuttaan kiiltävissä huoneissa.

Yritys kertoo sivuilla, että se auttaa vuosittain satoja asunnottomia: työssäkäyviä suomalaisia, kodittomia ja pakolaisperheitä. Firma tarjoaa kiinteistöjen välityksen sijaan vuokralaisten välitystä. Toimeksiantosopimuksen solmimisen jälkeen yritys alkaa etsiä hakijalle sopivia asuntoja ja hoitaa yhteydenpidon potentiaalisiin vuokranantajiin.

Tarkemmin katsottuna sivuilla on epäilyttäviä yksityiskohtia. Suomen kieli on ontuvaa – verkkosivujen alalaidassa lukee esimerkiksi ”otta yhteyttä”. Yksi mainoskuvista on kuvapankista, eikä se ole selvästikään Suomesta. Ikkunasta näkyy palmuja. Yrityksen toimiston osoitetta Hakaniemessä ei ole olemassakaan. Yrityksen numeroon ei enää saa yhteyttä.

Sivusto tuli Vuokralaiset VKL -yhdistyksen tietoon sosiaalitoimen kautta. Yhdistyksen järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski kertoo, että yritys oli ottanut sosiaalitoimen asiakkaalta takuuvuokran helsinkiläisestä asunnosta. Sen jälkeen asiakkaan puheluihin ei vastattu.

Vuokralaiset VKL ei ole viranomainen, eikä se voi tehdä muuta kuin varoittaa huijauksesta.

– Firma lakkasi olemasta siinä vaiheessa kun oli saatu rahat. Sivun kohderyhmä oli selvästi katsottu sellaiseksi, että saadaan huijattua rahaa, kertoo Lohikoski.

Sitaatti: "Firma lakkasi olemasta siinä vaiheessa kun oli saatu rahat. Sivun kohderyhmä oli selvästi katsottu sellaiseksi, että saadaan huijattua rahaa."
Sitaatti: "Firma lakkasi olemasta siinä vaiheessa kun oli saatu rahat. Sivun kohderyhmä oli selvästi katsottu sellaiseksi, että saadaan huijattua rahaa." MOT,kati pehkonen

Vuokranantajat etsivät heikossa asemassa olevia maahanmuuttajia

Länsi-Helsingin aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Johanna Moll kertoo tietävänsä, että Helsingissä toimii yksityisiä vuokranantajia, jotka hakevat vuokralaisiksi nimenomaan heikossa asemassa olevia maahanmuuttajia.

– Näitä tilanteita yhdistää asuntojen erittäin heikko kunto ja vuokranantajan velvoitteiden siirtäminen oikeuksistaan tietämättömälle asukkaalle. Meillä on tullut esiin esimerkiksi tilanteita, joissa vuokralaista on laskutettu vesivahingoista, jotka ovat syntyneet vuotavista pattereista, Moll kertoo sähköpostitse.

Sosiaalitoimen tiedossa on myös yksityishenkilöitä, jotka ovat perineet välityspalkkiota olemattomien asuntojen välittämisestä. Jotkut laillistetut kiinteistönvälittäjät ovat perineet takuuvuokran omaan taskuunsa.

Myös Helsingin poliisille tulee ilmoituksia ulkomaalaisiin kohdistuvista asuntohuijauksista. Rikostarkastaja Ismo Siltamäen mukaan poliisille on ilmoitettu esimerkiksi epävirallisista asunnonvälittäjistä, jotka toimivat asunnon vuokraajan ja vuokralaisen välikätenä. Jälkeenpäin vuokralainen on kokenut tulleensa huijatuksi maksamaan välitystoiminnasta, joka ei olisi ollut välttämätöntä.

Kuva vuokrasopimuksen lisäsopimuksesta.
Tällainen laiton lisävuokrasopimus annettiin vuokralaiselle. Kuva vuokrasopimuksen lisäsopimuksesta. Kuva: Yle MOT MOT,kati pehkonen

Jokaisesta uudesta asukkaasta 100 euroa lisää vuokraa

Turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevä vapaaehtoinen oli kuullut itähelsinkiläisen välitysliikkeen toimista maahanmuuttajien kanssa. Vuokrasopimuksista oli ilmoittajan mukaan vaikea päästä eroon ja asiakkailta veloitettiin tuplavuokria. Asuntojen välityspalkkioita oli hänen mukaansa peritty asukkaiden kotiovelta puolen vuoden välein.

Hän ilmoitti asiasta välitysliikkeitä valvovaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, joka selvitti asiaa vuonna 2018.

Välitysliike kiisti ilmoittajan väitteet. Ilmoittaja ei toimittanut aluehallintovirastolle tapauksiin liittyviä asiakirjoja, joten asia jäi siihen.

Aluehallintovirasto kuitenkin huomautti välitysliikettä vuokralaisen edun vastaisista ehdoista vuokrasopimuspohjissa. Muutettaviin ehtoihin kuului maininta siitä, että vuokralainen on vastuussa esimerkiksi rikki menneestä astianpesukoneesta. Sopimuksessa luki, että vuokranantaja saa käydä vuokrasopimuksen viimeisen voimassaolokuukauden aikana esittelemässä asuntoa milloin vain.

Asuntoon ei olisi saanut majoittaa ketään muuta ilman vuokranantajan kirjallista lupaa. Vuokraa korotettaisiin jokaisesta uudesta asukkaasta 100 euroa kuussa.

Välitysliike kertoo korjanneensa sopimuspohjat aluehallintoviraston huomautuksen jälkeen. Yritys pitää ilmoitusta kiusantekona. Yrityksen edustaja sanoo itse asiassa auttaneensa useita asunto-ongelmiin joutuneita maahanmuuttajia.

Lasten piirroksia Kotimajoitusverkoston seinällä.
Kotimajoitusverkoston mukaan asuntomarkkinat ovat nyt myllerryksessä. Niin moni etsii kotia. Lasten piirroksia Kotimajoitusverkoston seinällä. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,kotimajoitusverkosto
Kotimajoitusverkoston viestintäasiantuntija Sanna Valtonen.
Kotimajoitusverkoston viestintäasiantuntija Sanna Valtonen. Kotimajoitusverkoston viestintäasiantuntija Sanna Valtonen. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,kotimajoitusverkosto

Seitsemän irakilaista yhdessä yksiössä

Ongelmat kulminoituvat Helsinkiin. Moni haluaa muuttaa pääkaupunkiseudulle. Kotimajoitusverkoston viestintäasiantuntijan Sanna Valtosen mukaan Helsinkiin houkuttelevat palvelut, apua ja harrastustoimintaa tarjoavat yhdistykset, muut maahanmuuttajat. Paperittomat voivat piiloutua.

– Täällä he pystyvät sulautumaan joukkoon. Heitä ei tunnista katukuvasta. Pääkaupunkiseudulla on paljon ihmisiä, jotka pystyvät oleskelemaan paperittomana.

Kotimajoitusverkosto tarjoaa turvapaikanhakijoille mahdollisuuden saada yhteyden suomalaisiin, jotka haluavat majoittaa heidät kotiinsa. Turvapaikanhakijoiden asunto-ongelmista tulee verkostolle yhteydenottoja jatkuvasti.

Valtosen mukaan yhdessä yksiössä voi Helsingissä asua kuusi tai seitsemän irakilaista miestä.

– Ne ovat usein yksiöitä tuolla idässä. Esimerkiksi Myllypuron suunnalla markkinavuokra pyörii 700 euron korvilla. Jos siellä asuu seitsemän irakilaista ja kaikki maksavat 150 euroa, vuokranantaja tai asunnon omistaja saa huikeasti yli markkinahinnan.

”Virallisen osoitteen” voi ostaa satasella

Valtosen mukaan Suomeen on syntynyt osoitemarkkinat. Koska viranomaiset eivät hyväksy seitsemän ihmisen asumista yhdessä yksiössä, on virallinen osoite ostettava jostain muualta. Maahanmuuttaja maksaa siis siitä, että hän saa kertoa asunnon osoitteekseen ja saada sinne postia. Todellisuudessa hän asuu jossain muualla. Yhteensä osoite ja patjapaikka maksavat vähemmän kuin vaikkapa yksiön vuokra Helsingissä.

– Sata euroa on käypä hinta tällä hetkellä osoitteesta. Se maksaa melkein saman verran kuin patjapaikka, sanoo Valtonen.

Ympäristöministeriön vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan asunnottomiksi joutuvat maahanmuuttajat voivat joutua olosuhteisiin, jotka altistavat hyväksikäytölle. Valtosen tietoon on tullut tilanteita, joissa turvapaikanhakijoille on ehdotettu vuokranalennusta seksiä vastaan.

– Hinta alenee 200 euroa kuussa, jos suostuu johonkin, kertoo Valtonen.

Kuva vuokrasopimuksen lisäsopimuksesta.
Lisävuokrasopimus on laiton. Laki tuntee vain vuokrasopimuksen. Kuva vuokrasopimuksen lisäsopimuksesta. Kuva: Yle MOT MOT,kati pehkonen

Maahanmuuttajille laittomia lisävuokrasopimuksia

Tietämättömiä on helppo huijata. Maahanmuuttajalla ei välttämättä ole käsitystä siitä, millainen on kohtuullinen vesimaksu tai sopiva hinta laajakaistasta.

Vuokralaiset VKL ry:n tietoon on tullut, että maahanmuuttajataustaisille on tehty laittomia lisävuokrasopimuksia. Niissä markkinavuokran päälle pyydetään vielä esimerkiksi 100 euroa kuussa. Sopimukset näyttävät virallisilta. Sosiaalitoimelle käsketään toimittamaan virallinen vuokrasopimus asumistukea varten. Lisävuokrasopimus salataan. MOT sai laittomia sopimuksia nähtäväksi Vuokralaiset VKL ry:ltä.

– Lisävuokrasopimuksen allekirjoittanut ei ole välttämättä lainkaan tiennyt, että sopimus on laiton. Laki lähtee siitä, että tehdään vuokrasopimus. Se ei tunne tällaista lisävuokrasopimusta, sanoo Vuokralaiset VKL ry:n Lohikoski.

Ilmiö on käynyt myös Vuokranantajat ry:lle tutuksi.

– Hyväksikäyttäjät pyrkivät iskemään siinä vaiheessa, kun ensimmäistä asuntoa ollaan etsimässä. Asuntoja vuokrataan korkeammalla vuokralla tai välityspalkkio on huomattavan iso, kertoo toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Kaikki maahanmuuttajille tarjotut asunnot eivät välttämättä ole todellisuudessa asuntoja ollenkaan. Asia selviää, kun asumiseen hakee tukea Kelalta.

– Asunnon pitää olla käyttötarkoitukseltaan vakinaiseen asumiseen tarkoitettu. Mihinkään mökille tai erilaisiin varastotiloihin tukea ei voida myöntää. Vuokralaiselle on voitu sanoa, että tähän asuntoon voit saada tukea, mutta kun asiakas tukea hakee, oikeutta ei olekaan tästä syystä, kertoo etuuspäällikkö Anna Mäki-Jokela Kelasta.

Asumisesta tietoa maahanmuuttajille levittää esimerkiksi Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:n Katto-hanke. Sen sivuilla hämäristä toimijoista välitetään tietoa suomeksi, turkiksi, englanniksi, arabiaksi ja somaliaksi.

Kotimajoitusverkoston ulko-ovi, jossa teksti: "Meille saa tulla".
Kotimajoitusverkostoon tulee paljon yhteydenottoja asumisasioista. Kotimajoitusverkoston ulko-ovi, jossa teksti: "Meille saa tulla". Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,kati pehkonen

”Teinkö väärin lapsia kohtaan, kun valitsin Suomen?”

Ameenah on valittanut saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Hän muutti joulukuun alussa pois hiljaisuutta vaativan vuokranantajansa luota. Hän asuu lasten kanssa nyt vapaaehtoisen tukihenkilön luona. Kyseessä on väliaikainen ratkaisu.

Hänen pitäisi löytää perheelleen koti.

– Olen käynyt kyselemässä paikkaa, jonka saisi pimeästi. Löysinkin asunnon Vuosaaresta. Alkuun olisi pitänyt maksaa 1200 euroa, siis 600 euroa vuokraa ja 600 euroa vakuutta. Olisin pystynyt antamaan 900.

Ameenah ei halua muuttaa takaisin vastaanottokeskukseen syrjäiselle paikkakunnalle. Se tarkoittaisi lasten ottamista pois tutusta päiväkodista nyt, kun lapset ovat oppineet suomea.

Kertoessaan tilanteestaan Ameenahia alkaa taas itkettää.

– Teinköhän väärin lapsia kohtaan, kun valitsin Suomen? Raukat eivät kestä tällaista. He eivät jaksa tällaista henkisesti.

Korjattu 11.1. kello 10.30, että Katto-hanke on Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:n.

Kommentit