Hyppää pääsisältöön

Yle-raati auttaa kehittämään yhdenvertaista tarjontaa kaikille – “Yhdessä teemme Ylestä paremman”

Elin Westerlund on yksi Yle-raadin jäsenistä.
Elin Westerlund on yksi Yle-raadin jäsenistä. Elin Westerlund on yksi Yle-raadin jäsenistä. Kuva: Anne-Mari Rajala / Yle saavutettavuus,henkilökuvat (valokuvat)

Ylen kokoamassa raadissa on jäseninä muun muassa kuulo- ja näkövammaisia sekä ikäihmisiä. Tavoitteena on parantaa sisältöjen saavutettavuutta.

“Taustamusiikki on joissain ohjelmissa tosi kovalla. Se häiritsee ja olemme saaneet siitä paljon palautetta”, Sami Virtanen toteaa.

Hän on erityisasiantuntija Kuuloliitossa, mutta myös yksi Yle-raadin jäsenistä. Raadin tehtävänä on tuoda esiin erityisryhmien havaintoja Ylen palveluista.

“Yle-raati perustettiin, koska haluamme kehittää palvelujamme ja sisältöjä yhdessä niitä käyttävien ihmisten kanssa. Saamme runsaasti asiakaspalautetta valtaväestöltä, mutta vähemmistöryhmien äänet jäävät helposti katveeseen”, kertoo Christoffer Forssell, joka on raadin koollekutsuja sekä Ylen saavutettavuusverkoston vetäjä. Verkoston tehtävänä on auttaa yleläisiä huomioimaan saavutettavuus entistä paremmin.

Sisältöjen saavutettavuus on Ylelle tärkeää. Erityisryhmille suunnatut palvelut kuuluvat julkisen palvelun tarjontaan, jota Yle-laki ohjaa. Parempi saavutettavuus voi kuitenkin auttaa myös esimerkiksi lukivaikeuksien kanssa eläviä, uutta kieltä opettelevia tai lukemisen alkutaipaleella olevia.

Haluamme kehittää palvelujamme yhdessä niitä käyttävien ihmisten kanssa.― Christoffer Forssell, Yle

Lisää livetekstityksiä ensi vuonna

Oskari Salomaa on kuuro ja viittomakielinen. Hän seuraa aktiivisesti Ylen uutistarjontaa, mutta käyttää myös Areenaa ja katsoo ohjelmia TV:stä. Ohjelmien tekstitykset ovat hänelle ehdoton edellytys.

“Tekstitykset toimivat jo nyt hyvin. Olen kuitenkin odottanut toimivaa livetekstitystä, jotta voisin lukea jääkiekko-otteluiden selostuksia tai seurata paremmin Linnan juhlia”, raatiin kuuluva Salomaa sanoo.

Hänen toiveensa toteutuu viimeistään vuonna 2020, jolloin Ylen velvoite tekstittää suoria lähetyksiä kasvaa. Tv-tekstitysmäärät on säädetty laissa.

“Suomi ja muut pohjoismaiset kielet ovat pieniä kieliä ja siksi näiden kieliteknologiakehitys on ollut huomattavan paljon hitaampaa kuin vaikkapa englannin kielen puheentunnistuksen. Englanniksihan on voitu tekstittää suoria lähetyksiä jo useita vuosia. Suomen kielen puheentunnistus on vasta nyt kehittymässä niin, että teknologiasta alkaa olla hyötyä myös suoratekstityksessä”, Forssell toteaa.

Saavutettavuus paranee jo syksyllä Euroopassa muilla tavoin. Silloin portaittain voimaan astuva saavutettavuusdirektiivi vaatii viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettavaksi kaikille. Tavoite on edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa.

Saavutettavuusvaatimukset eivät koske Ylen tuottamia digitaalisia palveluita, mutta asiaan kiinnitetään silti erityistä huomiota.

Oskari Salomaa viittoo. Hän on yksi Yle-raadin jäsenistä.
Oskari Salomaa toivoo tekstityksiä jääkiekko-otteluihin. Oskari Salomaa viittoo. Hän on yksi Yle-raadin jäsenistä. Kuva: Anne-Mari Rajala / Yle saavutettavuus,henkilökuvat (valokuvat)

Tekstitys hyödyttää monia

Yle-raadin jäsenenä on myös ruotsalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävä Elin Westerlund. Hän on ollut syntymästään asti kuuro ja käyttää kuuloimplantteja. Svenska Ylen uutisia lukeva ja ruotsinkielisestä Arenanista ohjelmia katsova Elin toivoisi kaikkiin ohjelmiin tekstitystä.

“Näin minullakin olisi mahdollisuus seurata kaikkia sisältöjä. Tietysti toivoisin myös viittomakielelle tulkattuja ohjelmia.”

Elin antaa kiitosta Radio X3M:n tekstitetyille videoklipeille Instagramissa.

“Tekstityksen avulla voin lukea, mitä videoissa sanotaan. Lisäksi teksteistä on hyötyä niille, jotka haluavat katsoa videoita ilman ääntä esimerkiksi istuessaan bussissa.”

Muitakin parannuksia odotettavissa

Yle-raati on kokoontunut tähän mennessä kaksi kertaa. Tarkoitus on, että se tapaisi noin neljä kertaa vuodessa. Raadin kokoonpano elää ja täydentyy toimintansa aikana.

Oskari Salomaan mukaan raadissa on noussut esiin etenkin se, että on olemassa paljon erilaisia käyttäjiä, joilla on erilaisia tarpeita.

“Haluan osaltani auttaa ajamaan saavutettavuusasiat toteutukseen asti. Viimeisimmässä tapaamisessa pohdittiin, että Yle voisi brändätä itsensä saavutettavuuden eturintamalle ja olla esimerkkinä muille.”

Valtiotieteitä opiskeleva Elin Westerlund on kiinnostunut mediasta ja on siksi mukana Yle-raadissa.

“Haluan, että Yle olisi paremmin saavutettavissa kaikille. Toivon, että tästä tulee kiinnostavaa ja että teemme Ylestä yhdessä paremman!”

“Haluan osaltani auttaa ajamaan saavutettavuusasiat toteutukseen asti."― Oskari Salomaa, Yle-raadin jäsen

Raadin ehdotukset eivät jää vain ilmaan heitetyiksi toiveiksi. Osa ensimmäisellä kerralla havaituista ongelmista Yle Tunnuksen rekisteröimisessä ruudunlukuohjelman kautta on jo korjattu. Esimerkiksi lomakkeen kenttiin ja painikkeisiin on lisätty tarkemmat kuvaukset.

Myös Sami Virtasen esiin nostama taustamusiikin voimakkuus otetaan vakavasti.

“Tarkoituksena on tehdä kokeilu, jossa Areenassa tarjotaan sama ohjelma sekä normaalisti taustamusiikin kera että ilman taustamusiikkia", Christoffer Forssell lupaa.