- Kaikki me, jotka tunnemme pohjoisen kesän, tiedämme että se on lyhyt. Jos jätämme menemättä ulos silloin kun kukat kukkivat, me menetämme ne.
Jonas Gardellin käsikirjoittamat sarjat Puoliksi kätketyt (2009) ja Älä pyyhi kyyneleitä paljain käsin (2012) ovat koskettaneet Pohjoismaissa suurta yleisöä. Tuoreessa sarjassa Päivät joina kukat kukkivat seurataan yksilöiden ja yhteiskunnan murtumakohtia kolmen eri vuosikymmenen aikana.
Sarja syntyi Gardellin halusta tutkia Ruotsin muuttumista 1970-luvulta tähän päivään. Projekti kasvoi, ja lopputuloksena oli draamasarjan lisäksi show Jonas Gardell - 30 vuotta yhdessä sekä romaani Gardellin äidistä Ingegärd Rasmussenista.
Kahden edellisen sarjan tavoin tämänkin on ohjannut Simon Kaijser ja tuottajana on ollut Maria Nordenberg. Yhteistyö on sujunut hyvin, toteaa Gardell.
- On mahtavaa saada kaikki projektimme kymmenen vuoden ajalta solmittua yhteen.
Harmaa arki
Sarjassa seurataan kolmen perheen elämää 1970-luvulta alkaen. Munksåsit, Törnbladit ja Elofssonit asustavat rivitalonaapureina esikaupunkialueella. Arkeen kuuluu lapsia, aamiaisia, koulu, tv:n katselua, Volvo ja Saab, musiikkia ja juhlimista.
Kotien sisustus on perhealbumeista tuttu: ruskeaa, vihreää ja keltaista samettia. Sankka tupakansavu leijuu kaikkialla.
Tarina kertoo menettämisestä. Ja selviytymisestä. Menetykset kohtaavat henkilöitä mykistävällä voimalla.
- Nainen käsittää kesken lauleskelun ja joulukuusen koristeiden riisumisen, että koko hänen elämänsä on sortunut. Hänen puolisollaan on suhde toisen naisen kanssa.
Gardell liittää mielellään arjen pienet asiat elämän suurimpiin kysymyksiin.
- Tätä sarjaa kirjoittaessa oli valtavan hauska voida törmäyttää arkipäiväisiä tapahtumia suurten eksistentiaalisten aiheiden kanssa, sanoo Gardell.
Me luulemme että elämä on ikuista, ja että se on meidän hallinnassamme. Mutta se ei ole. Inhimillinen elämä on hyvin hauras.
- Elämän hauraudesta syntyy sen kauneus, hän lisää.
Draama vuorottelee 1970-luvun lopun, 1990-luvun alun ja nykypäivän välillä. Juoni vaeltaa ajassa vapaasti eteen- ja taaksepäin, ja katsoja pystyy kerralla näkemään kokonaisuuden: mitä tapahtuu, mitä sen jälkeen seuraa, ja mihin kaikki lopulta johtaa.
Yhden perheen henkilöhahmo on juutalainen mies, joka on nuoruudessaan 1930-luvulla muuttanut Ruotsiin opiskelemaan. Stalin, Hitler ja toinen maailmansota sotkivat hänen suunnitelmansa. Miehen perhe Virossa on kadonnut, ja ainoastaan hän on jäänyt jäljelle rakentamaan uutta elämää.
Lapsenlapsi Erikistä tulee sukunsa viimeinen lenkki, ja perheen olemassaolo säilyy tai katoaa hänen myötään.
- Jos Erik ei saa lapsia, tulevat kadonneet perheenjäsenet häviämään lopullisesti. Holokaustin kokemus, juutalaisten tuhoaminen, on yksi tärkeä osa sarjaa, selittää Jonas Gardell.
Ruotsalainen unelma
Gardell halusi alunperin tarttua 1970-lukuun, koska se oli niin ainutlaatuinen ajanjakso. Silloin elettiin todeksi unelmaa ruotsalaisesta kansankodista, jossa yhteisten asioiden äärelle kokoonnuttiin.
- Kun Ingemar Stenmark laski, koko Ruotsi pysähtyi. Niin todellakin kävi!, kertoo Gardell.
1970-lukulainen yhteisöllisyys oli myös vaikeaa.
- Silloin poikkeavuudet piti piilottaa, murteet tasoittaa, eikä antaa perheiden ongelmien näkyä ulospäin.
Uusi aika
Neljässä vuosikymmenessä on tapahtunut paljon. Sen Gardell haluaa tuoda esille.
- Kansankoti kukoisti 1970-luvulla. Sen jälkeen tuli öljykriisi, Palmen murha ja Estonian haaksirikko, jotka murensivat ruotsalaista minäkuvaa. Ruotsi liittyi EU:hun, ja tänään me elämme yksilöllisyyden aikaa, jossa kaikki haluavat tulla kuulluksi ja korostaa erilaisuuttaan. On jännittävää yrittää kuvata kuinka tämä kehitys on tapahtunut, Gardell tuumii.
Omakohtainen esikaupunkilaiselämä
Kokonaisuudessaan sarja ei ole mikään omaelämänkerrallinen kertomus, sanoo Gardell.
- Se on ennen kaikkea minun sukupolveni tarina, jossa ainoastaan yksittäiset vuorosanat ovat todellisuudesta lainattuja. Mutta esikaupunkilaismiljöö noudattaa kyllä lapsuuteni ympäristöä.
Kolmiosainen sarja on valmis, mutta Gardellin toiveissa on saada tehdä sille jatkoa.
- Toivon että SVT tilaisi lisää jaksoja, niin että tästä sarjasta tulisi eri perheitä käsittelevän trilogian ensimmäinen osa.
Haavat paranevat
Mitä Jonas Gardell voi kertoa menettämisestä - joko yksilöllisissä katastrofeissa tai koko sukupolveen vaikuttaneista traumoissa? Mikä voi parantaa haavat?
- Yksi tapa selviytyä on ymmärtää, että meidän aikamme on rajallinen. Meillä on vain nämä päivät, eikä yhtään enempää. Silloin täytyy elää ja antaa toisten elää elämäänsä huolellisesti ja kunnioituksella, osoittaa eräänlaista herkkyyttä näiden lyhyiden päivien edessä, jotka meille on annettu.
- Meidän pitää käsittää, ettei elämä ole hallittavissamme. Tulee hetkiä, jolloin lähes kaikki romahtaa, ja päiviä jolloin luulemme, että kaikki on lopussa. Mutta se ei ole niin. Syvällä lumen sisällä kevätkukat odottavat kärsivällisesti, ja me tiedämme, että vähitellen ne puhkeavat. Siinä on lohdutus, Gardell sanoo.
Päivät joina kukat kukkivat - Osat 1 - 3 Areenassa. TV1 perjantaisin 8. - 22.2.2019 klo 23.20. Sarja on esitetty Yle Fem -kanavalla tammikuussa 2019.
Päärooleissa mm. Rasmus Luthander, Eva Röse, Anja Lundqvist, Johan Rheborg, Ulf Friberg, Rebecka Hemse, Jacob Ericksson, Magnus Krepper ja Torkel Petersson.
Käsikirjoittaja: Jonas Gardell. Ohjaaja: Simon Kaijser.
Ulrica Cecilia Fagerströmin artikkelista suomentanut Tina Lundán.
