Hyppää pääsisältöön

Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

Syksyisen viilliviinin edessä otettu profiilikuva kuvataiteilija Kirsimaria E. Törösestä.
Kuvataiteilja Kirsimaria E. Törönen työhuoneensa ja galleria Studio Wäkewän ulkopuolella. Syksyisen viilliviinin edessä otettu profiilikuva kuvataiteilija Kirsimaria E. Törösestä. Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa

Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii. Kuvataiteilijan työn vaativuutta ei hänen mielestään tarpeeksi ymmärretä.

Vanhempien työn perässä Törösen perhe muutti vuonna 1979 Saudi-Arabiaan ja pari vuotta myöhemmin Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin. Kansainvälisessä koulussa Kirsimaria oppi nopeasti puhumaan englantia. Monikulttuurisessa ympäristössä niin koulun opettajat, kuin kotona vanhemmat, korostivat että kaikki on sinulle mahdollista:

– He sanoivat että olkaa kaikkea sitä mihin pystytte. Silloin ajattelin, että jos haluan saada aikaiseksi maailmassa jotain hyvää, niin minun pitää ruveta paaviksi, Kirsimaria E. Törönen muistelee lapsuuden haaveita.

Paavi oli Kirsimarian mielestä maailman vaikutusvaltaisin henkilö, vaikka hänellä olikin hieman hassu pannumyssy päässään. Mutta ammatinvalinta pohdinnoissaan Kirsimaria päätyi hieman toisenlaiseen ratkaisuun.

– Sen jälkeen kun jouduin toteamaan että ei minusta taida tulla paavia, niin mietin mikä olisi toinen tapa millä pystyisin muuttamaan maailmaa. Kolmetoistavuotiaana Saddam Husseinin Bagdadissa tulin siihen tulokseen että kyllä sen täytyy olla joku, joka katsoo asioita hieman ulkopuolelta. Lopulta päädyin että kyllä sen täytyy olla taiteilija, kuvailee Kirsimaria E. Törönen elämän valintojaan.

Litoposterin hinkkaaminen säämiskällä ja hiilellä piirtäminen on Elämää

Tie taiteilijan ammattiin alkoi ylioppilaaksi kirjoitusten jälkeen. Kirjoitettuaan Tammerkosken iltalukiosta ylioppilaaksi seitsemäntoistavuotiaana Kirsimaria E. Törönen hakeutui Helsingin yliopiston Piirustuslaitokselle.

– Porthanian yläkerrassa oli se kuuluisa kipsiluokka. Kun pääsin sinne, vaikka en ollut yliopiston opiskelija, niin tajusin, etten halua olla missään muualla kuin täällä, ja hinkata litoposteria säämiskä kädessä ja hiili toisessa. Tämä on Elämää isolla e:llä, muistelee Kirsimaria E. Törönen piirtämisen alkutaivalta.

Perheelleen ja suvulleen hän sai moneen kertaan perustella miksi ylioppilaaksi kirjoittanut nuori nainen haluaa vain piirtää, ja miettii vakavissaan taiteilijan ammattia.

Kuvataiteilijana joutuu taistelemaan

Tietoisuus omasta taiteilijuudesta on vuosien varrella syventynyt ja käsitys taiteen merkityksestä yhteiskunnassa kypsynyt. Suomessa kuvataiteilijana toimiminen on monien selvitysten ja tutkimusten mukaan taloudellisesti hyvin vaativaa. Kuvataiteilijoiden vuositulot ovat muihin taiteentekijöiden verrattuna huomattavasti huonommat. Kirsimaria E. Törönen on saanut monta kertaa kokea miten tie nousee pystyyn ja joutunut miettimään jopa alan vaihtoa.

– Mutta sitten aina päädyn, että ei kuitenkaan. Olen varoitellut nuoria taiteilijaurasta haaveilevia, sillä tämä vaatii sellaista kyllä sellaista sitkeyttä ja rankkaa tasapainoilua, että jos ihan oikeasti ei ole pakko, niin kannattaa miettiä ryhtyäkö kuvataiteilijaksi, painottaa kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen.

– Se ei riitä että olet lahjakas, tai että jotkin asiat tulevat luonnostaan. Senkin jälkeen on tehtävä suuri työ. Lahjakkuutta pitää koulia. Sen lisäksi pitää olla valmis tekemään mitä tahansa työtä, että pystyt tekemään sen taiteesi mahdolliseksi. Sitä ei ymmärretä miten paljon tämä työ vaatii, toteaa Kirsimaria E. Törönen.

Monikulttuurisuus opetti että elämä on sekä että

Lähi-itä ja arabialainen kulttuuri näkyy Kirsimaria E. Törösen taiteessa koristeellisuutena. Lähi-idässä hän myös oppi että asioilla on aina kaksi puolta ja ettei ole mitään oikeata tai väärää.

– On liian helppoa ja populistista asettaa kaksi asiaa vastakkain ja sanoa että valitaan kyllä tai ei. Totuus löytyy jostain siitä välistä, pohdiskelee Törönen. Naisen asemaa ja arabialaista kulttuuria hän on pohtinut myös paljon.

– Me ajatellaan täällä Lännessä että islaminusko tai arabialainen kulttuuri kohtelee naisia tai lapsia todella väärin. Osittain voin toki myöntää sen, mutta jo yksitoistavuotiaana en pystynyt, enkä vielä tänä päivänäkään pysty ymmärtämään, mikä ero on siinä että nainen on jalat levällään jossain miesten lehdessä lännessä, ja sitten että hänet verhotaan täysin mustaan kaapuun Lähi-idässä. Se on ihan sama asia, se näyttäytyy vaan kahtena erilaisena kuvana, pamauttaa Kirsimaria E. Törönen.

Valistunut nuori sukupolvi saa aikaan muutoksen

Vaikka Kirsimaria E. Törönen on pettynyt maailman nykyisiin johtajiin, hän näkee nuoressa sukupolvessa toivon.

– Me eletään sellaisessa maailmassa, jossa meidän johtajilta puuttuu selkärankaa, mutta toivoni on tässä nuoressa teknologiaa käyttävässä valistuneessa sukupolvessa, jonka olemme onnistuneet kasvattamaan. He muuttavat maailmaa, hän toteaa toivorikkaana.

Taide on paikka jossa hiljentyä

Idealistiksi itseään kutsuva kuvataiteilija Törönen kokee vahvasti myös sen, että taiteella on tärkeä tehtävä.

– Uskon että taiteella on yhteiskunnallinen merkitys, enkä puhu nyt jostain terveydestä tai hyvinvoinnista, vaan taide on se paikka meidän elämässä jossa me voidaan hiljentyä. Taide on se pieni hetki filosofialle, että me yhdessä mietitään, mihin me oikein tätä sirkusta viedään, pohtii Kirsimaria E. Törönen ja hetken mietittyään lisää:

– Taiteen pitäisi olla niin hyvin tehtyä, että se ei ainoastaan julista, vaan että se antaa uusia näkökulmia ja esteettisiä elämyksiä.

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta

    Tutkija Johanna Vuorelma on kasvanut eurooppalaisuuteen.

    Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta

    Tutkija Johanna Vuorelma on kasvanut eurooppalaisuuteen.

    Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin.

  • Keskustele täällä päivän aiheesta!

    Lestadiolaisten taloudelliset verkostot

    Suomessa on noin 100-tuhatta vanhoillislestadiolaista. Tämä Suviseuroistaan tunnettu joukko on tiivisti verkostoitunut. Monet vanhoillislestadiolaiset toimivat yrittäjinä mm. talonrakennusalalla. Millaisia ovat heidän taloudelliset verkostonsa ja miten ne toimivat?. Vieraana on aihetta tutkinut Lapin yliopiston lehtori Aini Linjakumpu.

  • Keskustele täällä Afrikan taloudesta

    Afrikan tähdet

    Afrikassa on 54 valtiota ja yli miljardi ihmistä. Väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Millainen on Afrikan taloudellinen potentiaali ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se tarjoaa suomalaisille yrityksille? Vieraina Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola ulkoministeriöstä sekä tietokirjailija Esa Salminen.

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.