Hyppää pääsisältöön

Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

Syksyisen viilliviinin edessä otettu profiilikuva kuvataiteilija Kirsimaria E. Törösestä.
Kuvataiteilja Kirsimaria E. Törönen työhuoneensa ja galleria Studio Wäkewän ulkopuolella. Syksyisen viilliviinin edessä otettu profiilikuva kuvataiteilija Kirsimaria E. Törösestä. Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa

Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii. Kuvataiteilijan työn vaativuutta ei hänen mielestään tarpeeksi ymmärretä.

Vanhempien työn perässä Törösen perhe muutti vuonna 1979 Saudi-Arabiaan ja pari vuotta myöhemmin Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin. Kansainvälisessä koulussa Kirsimaria oppi nopeasti puhumaan englantia. Monikulttuurisessa ympäristössä niin koulun opettajat, kuin kotona vanhemmat, korostivat että kaikki on sinulle mahdollista:

– He sanoivat että olkaa kaikkea sitä mihin pystytte. Silloin ajattelin, että jos haluan saada aikaiseksi maailmassa jotain hyvää, niin minun pitää ruveta paaviksi, Kirsimaria E. Törönen muistelee lapsuuden haaveita.

Paavi oli Kirsimarian mielestä maailman vaikutusvaltaisin henkilö, vaikka hänellä olikin hieman hassu pannumyssy päässään. Mutta ammatinvalinta pohdinnoissaan Kirsimaria päätyi hieman toisenlaiseen ratkaisuun.

– Sen jälkeen kun jouduin toteamaan että ei minusta taida tulla paavia, niin mietin mikä olisi toinen tapa millä pystyisin muuttamaan maailmaa. Kolmetoistavuotiaana Saddam Husseinin Bagdadissa tulin siihen tulokseen että kyllä sen täytyy olla joku, joka katsoo asioita hieman ulkopuolelta. Lopulta päädyin että kyllä sen täytyy olla taiteilija, kuvailee Kirsimaria E. Törönen elämän valintojaan.

Litoposterin hinkkaaminen säämiskällä ja hiilellä piirtäminen on Elämää

Tie taiteilijan ammattiin alkoi ylioppilaaksi kirjoitusten jälkeen. Kirjoitettuaan Tammerkosken iltalukiosta ylioppilaaksi seitsemäntoistavuotiaana Kirsimaria E. Törönen hakeutui Helsingin yliopiston Piirustuslaitokselle.

– Porthanian yläkerrassa oli se kuuluisa kipsiluokka. Kun pääsin sinne, vaikka en ollut yliopiston opiskelija, niin tajusin, etten halua olla missään muualla kuin täällä, ja hinkata litoposteria säämiskä kädessä ja hiili toisessa. Tämä on Elämää isolla e:llä, muistelee Kirsimaria E. Törönen piirtämisen alkutaivalta.

Perheelleen ja suvulleen hän sai moneen kertaan perustella miksi ylioppilaaksi kirjoittanut nuori nainen haluaa vain piirtää, ja miettii vakavissaan taiteilijan ammattia.

Kuvataiteilijana joutuu taistelemaan

Tietoisuus omasta taiteilijuudesta on vuosien varrella syventynyt ja käsitys taiteen merkityksestä yhteiskunnassa kypsynyt. Suomessa kuvataiteilijana toimiminen on monien selvitysten ja tutkimusten mukaan taloudellisesti hyvin vaativaa. Kuvataiteilijoiden vuositulot ovat muihin taiteentekijöiden verrattuna huomattavasti huonommat. Kirsimaria E. Törönen on saanut monta kertaa kokea miten tie nousee pystyyn ja joutunut miettimään jopa alan vaihtoa.

– Mutta sitten aina päädyn, että ei kuitenkaan. Olen varoitellut nuoria taiteilijaurasta haaveilevia, sillä tämä vaatii sellaista kyllä sellaista sitkeyttä ja rankkaa tasapainoilua, että jos ihan oikeasti ei ole pakko, niin kannattaa miettiä ryhtyäkö kuvataiteilijaksi, painottaa kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen.

– Se ei riitä että olet lahjakas, tai että jotkin asiat tulevat luonnostaan. Senkin jälkeen on tehtävä suuri työ. Lahjakkuutta pitää koulia. Sen lisäksi pitää olla valmis tekemään mitä tahansa työtä, että pystyt tekemään sen taiteesi mahdolliseksi. Sitä ei ymmärretä miten paljon tämä työ vaatii, toteaa Kirsimaria E. Törönen.

Monikulttuurisuus opetti että elämä on sekä että

Lähi-itä ja arabialainen kulttuuri näkyy Kirsimaria E. Törösen taiteessa koristeellisuutena. Lähi-idässä hän myös oppi että asioilla on aina kaksi puolta ja ettei ole mitään oikeata tai väärää.

– On liian helppoa ja populistista asettaa kaksi asiaa vastakkain ja sanoa että valitaan kyllä tai ei. Totuus löytyy jostain siitä välistä, pohdiskelee Törönen. Naisen asemaa ja arabialaista kulttuuria hän on pohtinut myös paljon.

– Me ajatellaan täällä Lännessä että islaminusko tai arabialainen kulttuuri kohtelee naisia tai lapsia todella väärin. Osittain voin toki myöntää sen, mutta jo yksitoistavuotiaana en pystynyt, enkä vielä tänä päivänäkään pysty ymmärtämään, mikä ero on siinä että nainen on jalat levällään jossain miesten lehdessä lännessä, ja sitten että hänet verhotaan täysin mustaan kaapuun Lähi-idässä. Se on ihan sama asia, se näyttäytyy vaan kahtena erilaisena kuvana, pamauttaa Kirsimaria E. Törönen.

Valistunut nuori sukupolvi saa aikaan muutoksen

Vaikka Kirsimaria E. Törönen on pettynyt maailman nykyisiin johtajiin, hän näkee nuoressa sukupolvessa toivon.

– Me eletään sellaisessa maailmassa, jossa meidän johtajilta puuttuu selkärankaa, mutta toivoni on tässä nuoressa teknologiaa käyttävässä valistuneessa sukupolvessa, jonka olemme onnistuneet kasvattamaan. He muuttavat maailmaa, hän toteaa toivorikkaana.

Taide on paikka jossa hiljentyä

Idealistiksi itseään kutsuva kuvataiteilija Törönen kokee vahvasti myös sen, että taiteella on tärkeä tehtävä.

– Uskon että taiteella on yhteiskunnallinen merkitys, enkä puhu nyt jostain terveydestä tai hyvinvoinnista, vaan taide on se paikka meidän elämässä jossa me voidaan hiljentyä. Taide on se pieni hetki filosofialle, että me yhdessä mietitään, mihin me oikein tätä sirkusta viedään, pohtii Kirsimaria E. Törönen ja hetken mietittyään lisää:

– Taiteen pitäisi olla niin hyvin tehtyä, että se ei ainoastaan julista, vaan että se antaa uusia näkökulmia ja esteettisiä elämyksiä.

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

  • Keskustele huipputuloisista!

    Se suurituloisin promille

    Millaista on kaikkein suurituloisten elämä Suomessa? Eniten tienaavan promillen sisällä erottuu kolme joukkoa: perijät, ammattijohtajat ja yrittäjät. Millaista heidän elämänsä on ja mitä he ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta? Kunniansa saavat kuulla niin poliitikot, media kuin koko hyvinvointivaltiokin.

  • Keskustele metsäpolitiikasta

    Mihin suuntaan metsiemme hoitoa pitäisi viedä?

    Miten Suomen metsiä pitäisi sekä hyödyntää taloudellisesti että pitää huolta hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta? Miten siis sekä säästää että syödä kakku?

  • Keskustele huvipuistoista!

    Huvittavaa bisnestä

    Mistä huvipuistojen tuotto syntyy, ja miten investoida niin, että yleisö tulee aina uudelleen ja uudelleen? Kun vielä on kesää jäljellä huvipuistotaloudesta kertovat Lasten päivän säätiön ja Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo. Puhelimen päähän saamme Sariolan kiertävän tivolin toimitusjohtajan Ville Sariolan.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.