Hyppää pääsisältöön

Juhlittujen murhien aikakausi – Aktivistit-draamasarja kertoo toisenlaisen tarinan 1900-luvun alun Suomesta

Aktivistit elokuvan yksi päähenkilöistä seisoo ase olallaan ja katsoo kaukaisuuteen.
Arvi Nikolainen (Elias Westerberg) johti yhtä Suomen historian tunnetuimmista terroristijärjestöistä. Aktivistit elokuvan yksi päähenkilöistä seisoo ase olallaan ja katsoo kaukaisuuteen. Kuva: Pietari Peltola / Helsinki-filmi Oy aktivistit,Elias Westerberg

Tositapahtumiin perustuva, fiktiivinen draamasarja Aktivistit esittelee 1900-luvun alun Suomen uudessa valossa. Lauri Maijalan ja Erik Söderblomin käsissä ensimmäisen sortokauden poliittiset murhat ja pommi-iskut saavat erilaisen merkityksen, kun katse käännetään niiden tekijöihin. Mitä on vapaus? Sarjan henkilöt etsivät vastausta kysymykseen, ja toimivat radikaalisti saadakseen sen.

Kolmiosainen, historiallisiin tositapahtumiin pohjautuva draamasarja Aktivistit kertoo 1900-luvun vaihteen Suomesta, jossa elettiin epävarmoja aikoja. Kenraali Nikolai Bobrikov oli nimitetty Suomen kenraalikuvernööriksi Keisari Nikolai II:n toimesta 29. elokuuta vuonna 1898. Ensimmäiseksi sortokaudeksi nimetty ajanjakso alkoi, kun Venäjän keisari Nikolai II antoi Helmikuun manifestin 15. helmikuuta vuonna 1899. Manifesti herätti kansassa suurta vastustusta, sillä sen uskottiin olevan valtiokaappaus, jonka avulla Suomen perustuslait voitaisiin syrjäyttää.

Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin saatua diktaattorin valtuudet, alkoivat rankat toimenpiteet vastarintaa harjoittaneita ihmisiä vastaan. Sanomalehtiä lakkautettiin, ihmisiä vangittiin, erotettiin viroistaan ja karkoitettiin. Aktivistit aina järjestäytyneistä ryhmistä itsenäisiin toimijoihin kävivät taistelemaan venäläistämistä ja perustuslakia loukkaavia toimia vastaan, ja Suomen itsenäistymisen puolesta.

Aktivistit on Lauri Maijalan ohjaama ja Erik Söderblomin alkuperäistarinaan pohjautuva kolmiosainen draamasarja, jossa yhdistyvät historialliset tositapahtumat ja aktivistien fiktiiviset, henkilökohtaisen elämän tunnemyrskyt.

Nikolai Bobrikovin ja muiden Suomen alennustilaan vaikuttaneiden merkkihenkilöiden murhia ja salakavalia pommi-iskuja suunnittelevat ensimmäisessä jaksossa Eugen Schauman, toisessa Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue ja kolmannessa helsinkiläisistä lyseolaisista koostuva salaseura Verikoirat. Jaksojen tapahtumat kietoutuvat toisiinsa, kun aktivistien henkilökohtaisten motiivien lisäksi paljastuu myös salajuoni, jossa omien suunnitelmiensa sokaisemat taistelijat ovatkin vain nappuloita suuremmassa pelissä.

Aktivistit-sarjan näyttelijät seisovat vieretysten ja katsovat ihmeissään huoneen toiselle puolelle.
Suomen Aktiivisen vastustuspuolueen johtaja Konni Zilliacus (Elmer Bäck) ja haavoittunut Eugen Schauman (Oskar Pöysti) tämän kunniaksi järjestetyissä sankarijuhlissa. Aktivistit-sarjan näyttelijät seisovat vieretysten ja katsovat ihmeissään huoneen toiselle puolelle. Kuva: Pietari Peltola / Helsinki-filmi Oy aktivistit,Oskar Pöysti,Elmer Bäck

Ohjaaja Maijala kertoo Aktivistien näkökulman olevan puhtaan subjektiivinen. Sarja pukee murhaajan saappaat jalkaan ja näyttää maailman sellaisena, miltä se olisi voinut tuntua ihmisestä, joka on valmis riistämään hengen toiselta ihmiseltä – ja ehkä myös itseltään.

– Aktivistit tuo nähtäväksi suomalaista tunnehistoriaa ajasta, joka on totuttu näkemään yksinkertaistettuna, pölyisenä ja historiankirjoitukseen sopivana sankaritarustona. Meidän aktivistimme eivät ole sankareita, eivätkä roistoja. He ovat ihmisiä, jotka ovat joutuneet ottamaan tahtomattaan kantaa aikana, jona oikean ja väärän, moraalin ja moraalittomuuden välinen ohut kalvo on puhjennut, eikä syvälle väkivallan kierteeseen joutunut ihminen lopulta hahmota, kummalla puolella hän on, Maijala toteaa.

Eugen Schaumaniin liittyy ikuinen kysymys siitä, oliko hän terroristi vai vapaustaistelija.― Oskar Pöysti

Sarjan ensimmäinen jakso kertoo yhden Suomen tunnetuimman aktivistin, Eugen Schaumanin, tarinan. Tosielämän Eugen Schauman oli aluksi vain osa Helmikuun manifestia vastustanutta passiivista vastarintaa. Manifestia vastaan koottiin Suuri adressi, johon kylästä kylään hiihtäneet ylioppilaat keräsivät puoli miljoonaa nimeä alle kahdessa viikossa. Merkittävästä koostaan huolimatta adressi epäonnistui tehtävässään osoittaa, ettei Suomen kansa ollut tyytyväinen Helmikuun manifestiin – Bobrikov oli kertonut ulkomaan lehdistölle kaikkien järkevien suomalaisten olevan tyytyväisiä keisarin manifestiin. Tämä sai Eugen Schaumanin toimimaan.

Passiiviseen vastarintaan petyttyään Schauman päätti ottaa aktiivisemman roolin Suomen puolustuksessa: hän aikoi murhata Nikolai Bobrikovin. Schauman ei kuulunut mihinkään aktivistijärjestöön, ja hänen suunnittelemallaan veriteolla oli merkittävä, periaatteellinen ero muihin, sillä hän oli päättänyt olla hyödyksi isänmaalleen ennen kuin hänen jatkuvasti huononeva kuulonsa tekisi hänestä täysin kyvyttömän puolustamaan Suomea.

– Eugen Schaumaniin liittyy ikuinen kysymys siitä, oliko hän terroristi vai vapaustaistelija, Schaumania näytellyt Oskar Pöysti pohtii.

Suomalaista aktivistia näyttelevä Pelle Heikkilä katsoo vastanäyttelijäänsä silmiin.
Lennart Hohenthal (Pelle Heikkilä) värväytyy ilmiantajaksi urkkiakseen tietoja kenraalikuvernöörin murhasuunnitelmaa varten. Suomalaista aktivistia näyttelevä Pelle Heikkilä katsoo vastanäyttelijäänsä silmiin. Kuva: Pietari Peltola / Helsinki-Filmi Oy aktivistit,Pelle Heikkilä,Lennart Hohenthal,Pekka Strang

Toinen jakso kuljettaa Lennart Hohenthalin tarinaa. Kutsuntoja vastustavaan adressiin tuloksettomasti nimiä kerännyt pohjalainen papinpoika Lennart Hohenthal liittyi Suomen Aktiiviseen Vastustuspuolueeseen niin ikään petyttyään passiivisen vastarinnan tehottomuuteen. Uhkarohkeasti hän värväytyi venäläisen santarmiston palvelukseen hankkiakseen tietoja vastustajastaan. Aktiivisen Vastustuspuolueen inspiroimana syntyi myös salaseuroja nuorten lyseolaisten keskuudessa. Tunnetuin niistä oli Arvi Nikolaisen johtama, radikaaleja veritekoja tehnyt Verikoirat, jonka toiminnasta sarjan kolmas jakso kertoo.

Onko näillä teemoilla ja historiallisilla tapahtumilla yhteyttä nykypäivään? Ohjaaja Lauri Maijalan mukaan Aktivistit on kertomus ajasta joka aikoinaan oli – ja joka tekee nyt paluutaan.

– Aktivistien yhteiskunta on täynnä vihaa, häikäilemätöntä oman edun tavoittelua ja tapahtumasarjoja, joita ei kukaan enää hallitse. Aktivistit on sodan ja radikalisoitumisen kuvaus. Myrskyävän yhteiskunnan aallokossa joku yrittää pitää idealismista kiinni – ja samantien toinen hyväksikäyttää idealistin viattomuutta, Maijala kertoo.

Yhtä sarjan päähenkilöistä näytellyt Oskar Pöysti kokee Eugenin Schaumanin tarinan olevan myös tarina miehuudesta, siitä kuinka tuhoavaa maskuliinisuus voi olla, kun väkivallasta tulee tapa määritellä itseään.

– Yhdellä väkivallanteolla Eugen saa piirteet, ja hänestä tuleekin kirkas kuva, joka piirtyy ihmisten alitajuntaan ja historiankirjoihin, Pöysti summaa.

Tämän hetken Suomessa Aktivistien väkivaltainen ja kahtiajakautunut maailma tuntuu sekä kaukaiselta ja uskomattomalta, että pelottavalla tavalla tunnistettavalta. Onko kaikessa kyse yksilöiden omista kamppailuista, oman elämän merkityksellisyyden etsimisestä?

– Sarjan henkilöt etsivät kuumeisesti totuutta, oikeutusta omalle elämälleen ja lopullisille teoilleen, ja vastausta kysymykseen “mitä on vapaus”, ohjaaja Lauri Maijala summaa.

Aktivistit Yle Areenassa ja TV1:ssä 3.2.2019

Lauri Maijalan ohjaaman ja käsikirjoittaman historiallisen draaman pääosissa nähdään Oskar Pöysti, Stella Laine, Pelle Heikkilä, Pekka Strang, Elias Westerberg ja Linda Manelius. Sarja pohjautuu Erik Söderblomin alkuperäistarinaan.

Ylen tilaama sarja on toteutettu yhteistyössä Suomen elokuvasäätiön, Business Finlandin, Svenska Kulturfondetin ja Svenska Literatursällskapetin kanssa.

Ylelle sarjan on tuottanut Helsinki-filmi Oy.

Kommentit