Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Uusi vuosi ja vanhat radiodraamajulkaisut jatkuvat! Tammikuussa vielä lohikäärmeitä ja Uppo-Nallea

Lohikäärmeitä on ihmetelty Yleisradion kuunelmien aiheena aina 1950-luvulta lähtien.
Lohikäärmeitä on ihmetelty Yleisradion kuunnelmissa moneen otteeseen ja jo aika kauan sitten. Nyt niitäkin on julkaistu kuultaviksi. Lohikäärmeitä on ihmetelty Yleisradion kuunelmien aiheena aina 1950-luvulta lähtien. Kuva: Yle lohikäärmeet,Yle Elävä arkisto

Tammikuussa 2019 höristellään muun muassa aina 1960-luvulta lähtien lasten mielikuvitusta kiihottaneita lohikäärmeitä. Ysäri-lapsia aikanaan viihdyttänyt iki-ihana Uppo-Nalle palaa myös korvataajuksille loruilemaan. Tekijäpuolelta pääosassa on käsikirjoittaja Asko Martinheimo, jonka tuotannosta julkaistaan runsas valikoima kuunnelmia.

Kaikki radion arkistodraamat tammikuussa 2019

2.1. Knalli ja sateenvarjo: Joka toiselle kuoppaa kaivaa... vuodelta 1982 ja Uuden vuosituhannen airut vuodelta 2000. (Kuunneltavissa 1.1.2020 asti).
2.1. Yksityisetsivä Liidun seikkailut: Liitu ja huvipuisto, Liitu ja saasteet sekä Liitu ja Superkettu. (Kuunneltavissa 1.1.2020 asti).
4.1. Taikavuori
9.1. Tiitiäisen tarinoita
9.1. Tapahtui Singaporessa
9.1. Kammottavia naapureita
16.1. Lohikäärmeitä Ylen kuunnelmissa: Gundar ja lohikäärme (1960), Viimeinen lohikäärme (1961), Lohikäärme (1965), Hyvän ilman lohikäärme (1989), Olipa kerran lohikäärme, joka pelkäsi lentämistä (2000). Muista myös Mummi ja lohikäärme (1988).
23.1. Asko Martinheimon kuunnelmia
30.1. Radiomafian Uppo-Nalle

Lohikäärmeistä on moneen kuunnelmaan. Anna mielikuvituksesi lentää!
Anna mielikuvituksesi lentää lohikäärmeiden mukana! Lohikäärmeistä on moneen kuunnelmaan. Anna mielikuvituksesi lentää! Kuva: Yle lohikäärmeet,Yle Elävä arkisto

Lohikäärmeet, lohikäärmeet, lohikäärmeet! Näiden tarunhohtoisten tulensyöksijöiden tekemisistä on tarinoitu vuosituhansien ajan. Länsimaisessa mytologiassa lohikäärme on tyypillisesti kuvattu liskomaisena ja tulta syöksevänä aarrerosvona. Idässä lohikäärmeiden ylle on usein sovitettu viisaiden jumalhahmojen viittaa. Väillä lohikäärmeet ovat ilkikurisia sekä hurjia, välillä herkkiä ja haavoittuvaisia. Varsin ihmismäisiä luonteenpiirteitä siis.

Yhtä kaikki, näiden ikuisuusotusten innoittamia tarinoita on esitetty vuosien varrella Ylen radiontaajuuksilla runsaasti. Oli siis jo korkea aika kurkistaa tähänkin kuunnelmaluolaan!

Gundar ja lohikäärme on kertomus yhden kunnon sankarin kiusauksista, epäilyksistä ja surkeasta lankeemuksesta. Lastenkuunnelma on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 1960 ja se on julkaistu pysyvästi Areenaan.

Hellyttävässä satukertomuksessa Viimeinen lohikäärme (1961) tapaamme kaukaisen valtakunnan viimeisen lohikäärmeen. Tuo suomukylki on vanha, väsynyt ja ennen kaikkea yksinäinen. Lohikäärme ei ole koskaan nähnyt niittyjä tai järviä. Tuulen viemänä lohikäärme päättää jättää tehtävänsä valtakunnan puolustajana ja ampaisee uusien kokemuksien äärelle.

Ytimekkäästi nimetty kuunnelma Lohikäärme (1965) kertoo Tuli Tuppura Tappurasta. Ja hän onkin vielä aivan nuori lohikäärme. Lohikäärmeiden kansainvälisen kansakoulun vastikään aloittanut Tuppura on tässä tarinassa palannut koti-ikävän siivittämänä takaisin Afrikasta lomansa ajaksi. On vain luonnollista, että Tuppura hakeutuu juuri ihmislasten seuraan. Ja hyvä niin! Paraikaa vietetään nimittäin lohikäärmeiden liekki- ja leikkijuhlaa.

Hieman erilainen lohikäärmekokemus kuullaan tarinassa Hyvän ilman lohikäärme (1989). Kiinalainen lohikäärmemaljakko on seissyt jo jonkin aikaa neiti Krysanteemin pöydän kunniapaikalla. Vaikka kaunis, on maljakko maalattuine lohikäärmeineen myös hieman pelottavan näköinen. Eikä tämä olekaan mikään tuiki tavallinen koriste-esine: maalattu lohikäärme herää nimittäin henkiin! Kuunnelma on vuoden ajan Areenassa kuultavissa.

Tuorein lohikäärmetarinamme on luenta Olipa kerran lohikäärme, joka pelkäsi lentämistä (2000). Eero Koistisen sadussa lohikäärme uskaltautuu luolastaan kylään ja nappaa samalla hiirulaisia vangikseen. Nopeasti kotiutuville siimahännille lohikäärme lukee satuja ja esittelee aarteitaan. Mutta missä menee vieraanvaraisuuden raja? Lastensatu on vuoden ajan kuunneltavissa Areenassa.

Aikaisemmin Areenaan on julkaistu lohikäärmeiden maailmasta kuunnelmasarja Mummi ja lohikäärme (1988). Tässä tarinassa maalaismummi kyläilee lastenlasten luona ja roskakatoksesta löytyy sankoja rouskutteleva kolmipäinen lohikäärme.

Nämä julkaistaan radiodraaman arkistoista vielä tammikuussa

Kirjailija ja käsikirjoittaja Asko Martinheimo vuonna 1971.
Kirjailija ja käsikirjoittaja Asko Martinheimo vuonna 1971. Kirjailija ja käsikirjoittaja Asko Martinheimo vuonna 1971. Kuva: Yle Yle Elävä arkisto,Asko Martinheimo

Asko Martinheimo (1934–2002) oli siviiliammatiltaan äidinkielenopettaja. Martinheimo oli tuottelias nuortenkirjailija, jonka moni teos sai alkunsa ensin radiodraamana.

Asko Martinheimon kuunnelmia:
Pysyvästi kuunneltavissa Villahousupakko (1974), Ville Valdemar ja viimeinen apaschi (1979), Neljä fasaanilautasta (1980), Myllylammen taru (1981), Mahtimiehen poika (1982).
Vuoden ajan kuunneltavissa Mustajärven oudot linnut (1985) Valkea kuulas (1986), Pala kuumaa rautaa (1987), Vanhaa Arabian posliinia (1993).

Kati Outinen ja Taisto Oksanen Uppo-Nallen vieressä.
Kati Outinen ja Taisto Oksanen kertoivat Uppo-Nallen eläväksi. Kati Outinen ja Taisto Oksanen Uppo-Nallen vieressä. Kuva: Yle Yle Elävä arkisto,Kati Outinen,Taisto Oksanen,Uppo-Nalle

Elina Karjalaisen luomaa satukarhu Uppo-Nallea kuultiin luentana ensimmäisen kerran Ylen radiotaajuksilla jo 1970-luvulla. Nyt tammikuussa julkaistaan vuonna 1998 ensilähetetty versio loruilevan pehmonallen seikkailuista. Kertojina Kati Outinen ja Taisto Oksanen.

Uppo-Nalle julkaistaan Areenaan 30.1.2019 ja se on kuunneltavissa palvelussa vuoden ajan.

Kommentit