Hyppää pääsisältöön

Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

Pieni piirrosprinsessa sylissään vihanneksia.
Pieni piirrosprinsessa sylissään vihanneksia. Kuva: Pixabay Tiitiäisen tarinoita

Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

Lastenkirjailija Kirsi Kunnaksen kirjoittama, vuonna 1957 ilmestynyt Tiitiäisen tarinoita on hassuilla hahmoilla ja loruilla hullutteleva satukirja, joka koostuu 15 itsenäisestä tarinasta. Teos uudisti aikansa suomalaista lastenlyriikkaa ja sai lisävauhtia Maija Karman mustavalkoisista kuvituksista. Kuutisen vuotta myöhemmin Tiitiäisen tarinoita kuultiin radioluentana, äänessä näyttelijä Aino-Maija Tikkanen.

Minä olen hiukan surullinen jänis ja olen koko elämäni odottanut, että joku löytäisi minut. Minulla ei nyt juuri sattumalta ole korvia, mutta et kai sinä siinä välitä.― Pupu Puputtaja Punni

Tomera prinsessa lähtee metsään etsimään ikiomaa Punni-pupuaan, ja vaikka kukaan ei ole Pupu Puputtaja Punnia koskaan nähnyt, niin prinsessa kyllä tietää, että Punnilla ei ole korvia ja että Punni tykkää porkkanoista.

Elämän onni ei ole olla kaunis kuin kukka ja laulaa kuin lintu, vaan olla kukka ja olla lintu.― Kuningas

Muuan prinsessa paisuttaa itsensä pyöreäksi kuin pallo ja pyöriskelee huolettomana pitkin puutarhaa. Kosintaretkellä olevat prinssit ihailevat Pallo Pyöriäistä niin paljon, että ryhtyvät suorittamaan apean kuninkaan antamia eriskummallisia tehtäviä.

Tämähän on taikakaivo ja ulottuu maapallon toiselle puolelle asti.― Lissukka kertoo puhuvalle kengälle taikakaivosta

Miksi ukko luulee kantapäidensä olevan pitkät? Entä miksi vanha kenkä haluaa olla hauki, ja mihin maahan johtaa Lissukan ja kengän löytämä taikakaivo?

Kirsi Kunnas

Kirsi Kunnas (s. 1924) on suomalainen runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja. Hänen tuotantonsa koostuu lukuisista runoteoksista, lastenkirjoista, kuvakirjoista ja aapisesta.

Kunnas on suomentanut mm. Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaassa (Alice's Adventures in Wonderland) ja Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä? (Vem ska trösta Knyttet?)

Kunnaksella on kaksi lasta, Eppu Normaali -yhtyeestä tutut Martti ja Mikko Syrjä.

Kirsi Kunnas kissa sylissään.
Kirjailija ja tämän avustaja Ylöjärvellä 1977. Kirsi Kunnas kissa sylissään. Kuva: Yle / Kalle Kultala Kirsi Kunnas
Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto