Hyppää pääsisältöön

Lähihoitajaopiskelijat korostavat oman motivaation tärkeyttä: “Kaikista kouluista löytyy niitä, jotka opiskelevat rimaa hipoen”

Kseniya Popov, Sara Kinnunen ja Eldar Jandahanov istuvat hoitoluokassa hoitosängyn päällä ja hymyilevät kameralle.
Kseniya Popov, Sara Kinnunen ja Eldar Jandarhanov ovat tulevia lähihoitajia. Kseniya Popov, Sara Kinnunen ja Eldar Jandahanov istuvat hoitoluokassa hoitosängyn päällä ja hymyilevät kameralle. Kuva: Iiris Arjanne / Yle lähihoitajat,ammattikoulutus,opiskelu,sosiaaliala

Soveltuvuuskokeiden puute ei huoleta lähihoitajaopiskelijoita Eldaria, Kseniyaa ja Saraa. Alalle ei hakeuduta rahan perässä, joten kiinnostus ja motivaatio ovat heille itsestäänselvyys.

– 16-vuotiaana minulla ei ollut aavistustakaan, että tulen joskus opiskelemaan lähihoitajaksi.

Näin sanoo 32-vuotias Eldar Jandarhanov hymyillen. Hänen vieressään koulun käytävän sohvalla istuu 16-vuotias Sara Kinnunen, joka on aloittanut omat opintonsa viime syksynä. Seurueen kolmas lähihoitajaopiskelija on 28-vuotias Kseniya Popov.

Jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, Eldar ja Kseniya valmistuvat lähihoitajiksi Suomen Diakoniaopistosta tänä keväänä. Sarallakin on jännittävä kevät, sillä hän menee helmikuussa ensimmäiseen työharjoitteluunsa.

Kuka soveltuu alalle?

Ammattikouluista poistettiin pääsykokeiden yhteydessä olleet soveltuvuuskokeet vuonna 2016. Tai jos tarkkoja ollaan, kokeita ei varsinaisesti poistettu, vaan niiden vaikutus. Testejä voidaan yhä järjestää, mutta oppilaalta ei voida evätä opiskelupaikkaa koetulosten perusteella, vaikka pisteitä tulisi nolla.

Jos siis hakijamäärät ovat koulun aloituspaikkoihin nähden vähäiset, myös alalle soveltumattomat opiskelijat pääsevät helposti kouluun sisään ja voivat valmistua ammattiin. Muutos ja sen seuraukset ovat puhuttaneet viime kuukausina laajalti. Opiskelijan soveltumattomuuteen voidaan kuitenkin puuttua SORA-lain avulla.

Eldar, Kseniya ja Sara ovat kaikki aloittaneet uudistuksen jälkeen, joten kukaan heistä ei ole käynyt virallisissa soveltuvuuskokeissa, haastattelussa kylläkin. Toinenkin asia heitä yhdistää: motivaatio. Se ei ole itsestäänselvyys.

– Kaikista kouluista löytyy niitä, jotka opiskelevat rimaa hipoen, toteaa Sara.

Peruskoulusta ammattiin

16-vuotias Sara haki lähihoitajaopintoihin viime kevään yhteishaussa. Monen ysiluokkalaisen urasuunnitelmat ovat aika kaukana siitä, mitä todellisuus tuo myöhemmin tullessaan – jos mitään suunnitelmia edes on. Saralle valinta oli kuitenkin tarkan harkinnan tulos.

Vaakakupin toisella puolella painoi lukio, mutta alan tuntemus auttoi hakupaperin täytössä. Saralla on nimittäin nuoresta iästään huolimatta työkokemusta lähihoitajan ammatista, sillä hän työskenteli henkilökohtaisena avustajana.

Toisen asteen koulutuksen yhteishaussa voi hakea maksimissaan viiteen kouluun, mutta vain yhteen voi päästä. Hakujärjestyksellä on siis väliä, sillä vaikka pisteet riittäisivät kaikkiin hakukohteisiin, ensimmäiseen on mentävä. Lisäksi hakiessa voi taktikoida: jos hakee ammatilliseen tutkintoon, ensimmäisestä sijasta saa kaksi pistettä.

Saran kakkosvaihtoehto oli lukio, mutta koska ensimmäinen paikka tärppäsi, hän ei tiedä, olisiko tie auennut myös lukioon. Työkokemuksesta hän on myös voinut saada lisäpisteitä, mutta tästäkään hän ei tiedä tuloksia.

Kaksi lähihoitajaopiskelijaa laittaa potilasnukelle nostosidettä. Toinen pitää nuken käsistä kiinni.
Hoitoluokissa harjoitellaan toimenpiteitä potilasnukeilla. Kaksi lähihoitajaopiskelijaa laittaa potilasnukelle nostosidettä. Toinen pitää nuken käsistä kiinni. Kuva: Iiris Arjanne / Yle ammattikoulutus,lähihoitajat

Hakulomakkeen mukana lähetetään peruskoulun päättö- tai viimeisin todistus, josta voi saada enintään 16 pistettä. Jos oppilaitos painottaa tiettyjä aineita, näiden arvosanoista voi saada maksimissaan kahdeksan pistettä.

Pistelasku jatkuu pääsykokeessa, jos oppilaitos sellaisen järjestää. Siitä voi saada enintään kymmenen pistettä.

- Pääsykokeet olivat aika helpot, mutta jännittävät, Sara muistelee.

Suomen Diakoniaopiston pääsykokeeseen kuuluu nykyisin infotilaisuus, jossa kerrotaan tutkinnosta, sen vaatimuksista ja työllistymisestä sekä valintarajoitteista. Infotilaisuuden lisäksi hakijoille on yksilöhaastattelu. Sillä pyritään osaltaan paikkaamaan soveltuvuuskokeiden puutetta.

– Siellä kyseltiin ainakin motivaatiosta, Sara muistelee.

Saran lisäksi viime keväänä Suomen Diakoniaopiston sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelman valitsi ensisijaiseksi hakukohteekseen 125 nuorta. Koulutusohjelma oli yhteensä 646 oppilaan yhteishakulomakkeessa jollakin viidestä sijasta. Valittuja sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmaan oli 104.

Motivoituneita hakijoita on riittänyt niin paljon, että uusia opiskelijoita on otettu viime vuoden alusta lähtien sisään ympäri vuoden.

Diakoniaopiston rehtorin Juha-Petri Niirasen ei siis tarvitse olla oman oppilaitoksensa puolesta kovin huolissaan, mitä tulee keskusteluun soveltuvuuskokeista. Sen sijaan opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa palauttaa soveltuvuuskokeet pikimmiten, ja tavoitteena on ollut saada ne takaisin vielä tämän hallituskauden aikana.

Jos Niirasen pitäisi valita, palauttaako soveltuvuuskokeet vai ei, hän sanoisi ei, sillä asia ei ole niin yksiselitteinen. Yksi olennainen kysymys on se, kuka kokeet maksaa. Moni hakija on hänen mukaansa jättänyt kokeet väliin niiden maksullisuuden vuoksi. Kuuntele haastattelu tästä:

Uusi ammatti uudessa maassa

Tallinnassa syntyneet ja kasvaneet Kseniya ja Eldar ovat ehtineet miettiä uravalintaansa pidempään. Molemmat muuttivat Suomeen vasta aikuisiällä ja työuraa on takana jo reilusti. Kseniya on lukion jälkeen muun muassa kouluttautunut hierojaksi ja työskennellyt sosiaali- ja terveysalalla.

– Saran ikäisenä minä halusin työskennellä kauneushoitolassa, sen muistan hyvin, Kseniya nauraa.

Eldar taas työskenteli peruskoulun jälkeen virolaisessa tehtaassa. Sen jälkeen hän toimi henkilökohtaisena avustajana Suomessa rampaten lahden yli neljä vuotta.

Kseniya muutti Suomeen vuonna 2009 ja Eldar muutamaa vuotta myöhemmin, mutta lähihoitajaopinnot eivät olleet kummallakaan vielä tässä vaiheessa suunnitelmissa.
Kielikurssien ja maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen jälkeen opiskelu alkoi houkuttaa.

- Minua kiinnosti kyllä ala, mutta koulutusta ei ollut. Löysin lähihoitajakoulutuksen Työvoimatoimistosta, Eldar selittää.

Työvoimatoimiston kautta koulun löysi myös Kseniya. Hakupapereita seurasi kutsu kolme viikkoa kestävään kartoitukseen, jollaista ei enää vuoden 2016 jälkeen ole järjestetty. Kolmen viikon jaksoon kuului muun muassa kielikoe, josta ei päässyt läpi alle B1-luokituksen kielitaitoa.

Jaksolle valittiin yleensä kaksinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Hakijoista puolet jatkoi opintoihin ja puolelle laadittiin jokin muu jatkosuunnitelma. Sekä Kseniya että Eldar pääsivät sisään ensimmäisellä yrittämällä.

Aina löytyy niitä, jotka haluavat päästä helpolla

Suomen Diakoniaopistossa opiskelee tällä hetkellä noin 1100 lähihoitajaopiskelijaa; 900 niin sanotussa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja 200 opiskelijaa oppisopimuksella.

Oma motivaatio on tärkeässä asemassa, sillä ryhmätöitä ja itsenäistä opiskelua on paljon.

Suomen Diakoniaopiston rehtori ja toimitusjohtaja Juha-Petri Niiranen nojaa koulun käytävän seinään.
Suomen Diakoniaopiston rehtori ja toimitusjohtaja Juha-Petri Niiranen. Suomen Diakoniaopiston rehtori ja toimitusjohtaja Juha-Petri Niiranen nojaa koulun käytävän seinään. Kuva: Iiris Arjanne / Yle ammattikoulu,ammattikoulutus

Lähiopetus ja teoria painottuvat alkuviikkoon, ja loppuviikolla tehdään ryhmätyönä esitelmät alkuviikon aiheista. Eldarin ja Kseniyan luokalla opiskelijat ovat olleet todella motivoituneita.

– Ei kukaan halua esimerkiksi helppoon paikkaan työharjoitteluun, Kseniya selittää.

– Tai ei meillä helppoja paikkoja olekaan, työ on raskasta joka paikassa, hän lisää.

Jos kurssi on käytännön taitoja, loppuviikko vietetään hoitoluokassa. Siellä opetellaan esimerkiksi katetrointia tai verenpaineen mittaamista.

– Harjoittelemme toisillamme, eli Eldar on piikittänyt minua ja toisin päin, Kseniya selittää.

– Hyvin se meni! Eldar lisää nauraen.

Sarankin luokalla opiskelijat ovat pääsääntöisesti motivoituneita. Kaikki eivät kuitenkaan ole ajoissa paikalla, ja joillakin poissaoloja kertyy liikaakin.

– Se ei kyllä minun mielestäni liity tähän alaan tai ammattikouluun. Kaikista kouluista löytyy niitä, jotka haluavat mennä sieltä, mistä aita on matalin.

Toistaiseksi myöhästelijät ja poissaolijat eivät ole häirinneet Saran opiskelua.

Matikassa ei voi olla yhtään virheitä. Se on tosi vaarallista.

– Heille on tehty sitten ihan omat ryhmät, jos on ollut ryhmätöitä.

Motivoituneesta opiskelusta huolimatta kaikki eivät ole Eldarin ja Kseniyan parivuotisen opiskelun aikana päässeet kaikista kursseista läpi. Esimerkiksi matematiikan kokeista on joillekin luokkatovereille tullut hylättyjä. Kokeita voi uusia

– Matikassa ei voi olla yhtään virheitä. Se on tosi vaarallista, sanoo Kseniya vakavana.

Saralla ei ole vielä ollut lääkelaskuja, mutta ne ovat edessä mahdollisesti jo tänä keväänä. Laskemaan Sara on silti jo päässyt, sillä matematiikkaa kuuluu pakollisiin opintoihin kolmen osaamispisteen verran.

Toistaiseksi opiskelu on ollut Saran mielestä helppoa, matematiikassa esimerkiksi yksikönmuunnoksia, kuten mikrogrammojen ja milligrammojen muunnoksia, yhteen- ja vähennyslaskuja ja painon laskemista – hyvin käytännönläheistä siis.

Kseniyan mielestä vaikeinta ovat olleet työharjoittelujaksojen kriteerit. Työharjoittelussa käyminen ei siis automaattisesti tarkoita hyväksyttyä suoritusta harjoittelujaksosta. Niitä kuuluu lähihoitajan koulutukseen viisi, kestoltaan yhteensä 5–10 viikkoa.

– Ensin kirjoitetaan suunnitelma ja harjoittelun jälkeen on näyttöviikko. Kaikista osa-alueista pitää tietää tarpeeksi. Jos ei tiedä, ei pääse läpi.

Jos hylätty tulee, suorituksen voi uusia. Uusintakerroilla ei ole ylärajaa, eli uusimassa voi käydä niin monta kertaa, kunnes suoritus on hyväksytty.

Lempiainetta kolmikko ei osaa nimetä. Kseniya ihmettelee koko kysymystä.

– Jos olet valmis työskentelemään lähihoitajana, niin kai sinä olet kiinnostunut kaikesta siihen liittyvästä!

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi