TV1 torstaina 24.1.2019 klo 19.00 - 20.00, Areenassa
Toukokuussa 2016 Mary Kibwana laskeutui Nairobin lentokentälle kotimaahansa Keniaan. Vielä kymmenen kuukautta aikaisemmin nainen oli terve, nyt hän istui pyörätuolissa ja teki kuolemaa. Mary kärsi hengenvaarallisista palovammoista.
35-vuotias, neljän lapsen äiti oli lähtenyt Jordaniaan löytääkseen töitä. Mary on yksi 2,8 miljoonasta naisesta, jotka työskentelevät kotiapulaisina Lähi-idän maissa kuten Jordania, Saudi-Arabia ja Libanon.
Tanskalainen dokumentti Orjuus nyt: Lähi-idän kotiorjat (12) paljastaa, miten kotiapulaiset joutuvat työskentelemään vuosia ilman palkkaa. Työpäivä kestää 18 tuntia ja monelle heistä väkivalta ja raiskaukset ovat arkea. Persianlahden maissa sovellettavan kafala-järjestelmän vuoksi he ovat täysin työnantajansa armoilla.
Jordaniaan kotiapulaiseksi päätynyt Mary Kibwana joutui kokemaan työnantajansa perheessä kaltoinkohtelua. Eräänä päivänä keittiössä räjähti kaasupullo ja naisen vaatteet sekä vartalo syttyivät tuleen. Mary oli sairaalassa 41 päivää.
Työnantaja otti yhteyttä Maryn aviomieheen vasta vaimon kotiin paluuta edeltävänä päivänä. Perheelle ilmoitettiin, että nainen on kunnossa ja pystyy puhumaan ja kävelemään. Todellisuudessa nuoren naisen toipuminen näytti epätodennäköiseltä, ja hänet lähetettiin takaisin Keniaan kuolemaan. Mary menehtyi vammoihinsa pari kuukautta kotiinpaluun jälkeen.
"Ei maailmassa ole mitään ihmisoikeuksia"
Persianlahden maiden kafala-järjestelmää pidetään nykyajan orjatyönä. Työntekijä kuuluu työnantajalle, Hän ei voi vaihtaa työpaikkaa eikä poistua maasta ilman lupaa. Työntekijöiltä otetaan passi pois jo lentokentällä. Puhelimet takavarikoidaan.
Dokumentissa tavataan kotiapulaisten välittäjä Maher Doumit. Mies on välittänyt kotiapulaisia Libanoniin jo 12 vuoden ajan. Useiden maiden asettamista kielloista huolimatta Maher ja äitinsä Hasna Doumitit tuovat maahan 200 kotiapulaista vuodessa. He perivät työnantajilta tuhannen dollarin palkkion. Maher välittää tyttöjä myös viiteen firmaan Jordaniassa.
”Joidenkin mielestä tämä on väärin. Ei maailmassa ole mitään ihmisoikeuksia. Ehkä Euroopassa on, mutta Lähi-idässä ei ole. Aion jatkaa tätä toimintaa, koska tällä tavoin autan itseäni ja muitakin”, Maher tuumaa.
"Se on liiketoimintaa ihan kuin huumekauppa"
Kenian senaatin jäsen Emma Mbura on tehnyt töitä lastenhoitajana Arabiemiraateissa. Hän näki, miten kotiapulaisia kohdeltiin. Naiset tekivät töitä vuosia ilman palkkaa. Heitä ei päästetty käymään kotona. Heitä käytettiin seksuaalisesti hyväksi, jotkut raiskattiin.
”Kun minusta tuli senaattori, aloin taistella kotiapulaisten puolesta”, Mbura sanoo. Hänen mielestään Kenian hallitus ei ole ottanut asiaa tarpeeksi vakavasti.
”Välittäjien kohteena ovat köyhät perheet, lukutaidottomat tytöt. Työhön ei ole mitään pätevyysvaatimuksia. Riittää, että tytöllä on passi. He eivät edes saa muunlaisia töitä.”
Kaltoin kohtelun vuoksi Kenia kielsi naisilta työskentelyn Lähi-idän maissa vuonna 2012. Taloudellisten intressien vuoksi maa aloitti neuvottelut asiasta Saudi-Arabian kanssa. Joulukuussa 2017 Kenia poisti kiellon työskennellä Saudi-Arabiassa. Myös Jordanian ja Libanonin kanssa on solmittu uudet sopimukset.
Libanonissa kotiapulaisten kuolemista 67 prosentissa syynä oli itsemurha tai putoaminen rakennuksesta. Vuonna 2016 kotimaahan palautettiin 110 kotiapulaisen ruumista. Kaksi ruumista viikossa.
”Ketään ei kiinnosta, vaikka naisia kuolee, vaikka joku tappaa tai vammauttaa heidät. Kyse on kartellista. Kaikki tietävät mitä tapahtuu. Se on liiketoimintaa ihan kuin huumekauppa”, senaattori Emma Mbura sanoo.
Why Slavery, Maid in Hell. Ojaus: Søren Klovborg. Tuotanto: Tanska, 2018.
