Hyppää pääsisältöön

Näin työttömillä tienataan: käsikirjoitus

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.
Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus. MOT,käsikirjoitukset

MOT: Minkälaista hyötyä siitä kurssista oli sulle ja sun työllistymiselle?

Johanna Laakso: No eipä siitä mun työllistymiselle oikeen tainnu mitään hyötyä olla.

MOT perehtyi työttömien uravalmennuskurssin materiaaliin, jossa työttömille tarjoillaan yleisiä elämänohjeita, kuten muistutetaan hyvälaatuisen unen tärkeydestä ja kerrotaan, että auton vaihdon lykkäämisellä voi säästää rahaa.

Vartiainen: ”Kyllä minä ainakin mieluummin hakkaisin halkoja ja pesisin ikkunoita, kun kuuntelisin tommosia ohjeita, joita omassa iässä on jo saanut kuunnella ihan riittävästi.”

Näin työttömillä tienataan

Kertoja: Onnittelut, olet tehnyt hienon päätöksen tullessasi valmennukseen. Tämä kirja on tehty auttamaan sinua löytämään oma valtava potentiaalisi. Vain sinä päätät, oletko valmis muutokseen.

Kun kansalainen kävelee työvoimatoimiston ovesta sisään, hän ei välttämättä tajua, että vastassa voi olla valmennusfirman työntekijä eikä te-toimiston virkailija. Yksityiset yritykset ovat nopeasti vallanneet ison osan työvoimapalvelujen tuotannosta. Työttömistä on tullut hyvä bisnes.

Työvoimahallinnon alasajo alkoi Suomessa reilut kymmenen vuotta sitten Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen lanseeraaman tuottavuusohjelman myötä. Sittemmin työ- ja elinkeinotoimistojen määrärahoja ja henkilökuntaa on vähennetty useaan otteeseen.

MOT päätti selvittää, kuinka tehokkaita yksityisiltä palveluntuottajilta ostetut valmennukset ovat ja mitä ne pitävät sisällään.

Valtion ELY-keskukset käyttivät valmennuspalveluihin vuonna 2018 yli 26 miljoonaa euroa.

Suurimmat valmennuspalveluiden tuottajat 2018:

  • Spring House Oy 5,9 miljoonaa €
  • Cimson Koulutuspalvelut Oy 3,0 miljoonaa €
  • KK Valmennuskeskus Oy 2,6 miljoonaa €
  • Aamos Group Oy 2,0 miljoonaa €
  • Arffman Finland Oy 1,5 miljoonaa €

Yhteensä 26,1 miljoonaa €

Suurimman potin keräsi Staffpoint-konserniin kuuluva valmennusyritys Spring House. Yhtiön vuoden 2017 liikevaihto oli yli 10 miljoonaa euroa, ja liiketoiminnan tulos lähes kaksi miljoonaa euroa.

Springhousen toimitusjohtaja Nora Kari: No tietysti osakeyhtiölakikin sanoo, että voiton tuottaminenhan on meidän, meidän primääri tavoitteemme, mutta ehkä työntekijöille kuitenkin tärkeintä on se, että me etsitään ihmisille urapolkuja, joko töitä tai sitten työelämässä uusia vaihtoehtoja.

MOT: Kenelle Spring Housen uravalmennukset on suunnattu?

Nora Kari: Uralla seuraavaa steppiä etsiville henkilöille. Elikkä on paljon toimialoja, jotka on suuressa myllerryksessä ja silloin täytyy osaajille löytää se seuraava polku ja ratkaisuja just kyseisen henkilön tilanteeseen.

MOT: Minkälaisia asioita näillä uravalmennuskursseilla opetetaan?

Kari: Mun täytyy sanoa, että mä olen sen verran tuore toimitusjohtaja tässä yhtiössä, että ihan noin yksityiskohtaista tieto en ehkä uskaltaisi mennä sanomaan.

Uravalmennus on yksi kolmesta työttömille suunnatusta valmennuspalvelusta.

Tässä ohjelmassa näyttelijä Terhi Panula (kertoja) lukee suoria lainauksia Spring Housen uravalmennuskurssilla käytettävästä oppikirjasta.

Kertoja: Hankintojen siirtämisellä myöhempään ajankohtaan, kuten auton vaihtamisen lykkäämisellä, voi säästää yllättäviäkin summia. Menoistaan voi karsia jättämällä lehden tilaamatta tai kartoittamalla käytettyjen tavaroiden markkinat ennen uusien hankintaa.

Kokkolalainen Johanna Laakso jäi työttömäksi marraskuussa 2017. Tapaamme Laakson hänen entisellä työpaikallaan Kokkotyösäätiössä, jossa Laakso toimi työttömien työvalmentajana määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen asti.

Laakso on hakenut töitä Kokkolan seudulta aina Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle asti. Vajaa vuosi sitten hän osallistui Spring Housen järjestämälle neljän viikon uravalmennuskurssille täyttääkseen aktiivimallin ehdot.

Laakso: No mulla oli tietysti pieni semmonen toive olemassa, että jos siinä sattuis jotain niin ku hyötyäkin olemaan. Ett tuota niin kyllhän se ny niin ku tiesi ettei siitä nyt varmaan mitään niin ku työpaikkaa ilmesty mistään semmosta, että että sen kurssin takia nyt pääsisin johonkin töihin.

MOT: Minkälaisia osallistujia siellä kurssilla oli?

Laakso: Niin siellä oli aika laidasta laitaan, ett oli ihan nuoria vastavalmistuneita ja sitte oli ihan ihan kuuskymppisiä, jotka oli lähellä eläkeikää.

Laakso: Mun mielestä siinä pitäs yleensäkin se porukka ketä sinne tulee niin vähän rajata tarkemmin, että ku eihän samaa kurssia voi vetää semmosille ihmisille, joka ei oo ollu työelämäss koskaan, sellaselle, joka on kolme-neljäkymmentä vuotta ollu työelämässä.

MOT: Mitä teille sitten opetettiin siellä kurssilla?

Laakso: Tehtiin semmosia tehtäviä, mitkä liittyy työelämään ja ja tuota niin sitte harjoteltiin nii ku työhaastattelutilanteita. Ja tuota niin sitte me harjoteltiin tekemään työhakemuksia ja tuota niin CV:tä katottiin, että onko kaikilla CV:t kunnossa ja ja tuota niin. Kateltiin netistä sitten etittiin avoimia työpaikkoja, että mitä vois ihan oikeestikin hakee.

Suurin osa viime vuonna valmennuksen suorittaneista oli kolme kuukautta palvelun päättymisen jälkeen edelleen työttömänä. Valmennukset eivät siis keskipitkällä aikavälillä juurikaan kohenna valmentautujien työllistymismahdollisuuksia.

Työssä yleisillä työmarkkinoilla 3 kk valmennuksen päättymisen jälkeen:

  • Työnhakuvalmennus 12,6 %
  • Uravalmennus 9,0%
  • Työhönvalmennus 6,1 %.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö: Työnvälitystilasto

Kurssien tehokkuutta on kritisoitu myös hallituspuolueiden sisältä. Yksi kriitikoista on kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

Vartiainen: Tätä on pohjoismaissa tutkittu 90-luvulta lähtien ja kyllä valitettavasti aika yleinen tutkimustulos on pikkusen murheellinen, eli keskimäärin työllisyyskurssien vaikutus on aika vähäinen. Sillon kun ollaan kursseilla, niin sillon ei yleensä voida kovin aktiivisesti hakea työtä tai tehdä työtä, sekin on niiden huono puoli. Yks tapa olis tietysti pyrkiä siihen et ihmiset sais itse valita millaseen koulutukseen ne mene ja heillä olis siihen taloudellinen kannustin.

MOT: Ketä sitten hyödyttää se, että jos työtön esim. aktiivimallin pelossa käy istumassa tämmösellä kurssilla sen 18 tuntia?

Vartiainen: Jos siit kurssista ei oo mitään hyötyä niin ei kai se sillon hyödytä ketään. Mutta sittenhän me tiedetään aika laajasta joukosta pohjoismaisia tutkimuksia et tällaiset erilaiset aktivoitumisvelvotteet ja kurssit nostaa työttömän työllistymistodennäköisyyttä jo ennen kun ne alkaakaan. Ihmiset hakee vähän hanakammin töitä sillon kun on tämmösiä aktiivisuusvelvoitteita koska he haluaa välttää ne velvoitteet ja se on tavallaan tietysti hyvä tulos vaikka siitä onkin politiikassa vähän vaikea puhua.

Kertoja: Joustavuus on yleinen työpaikan toive. Siihen ei liity ainoastaan ajankäytölliset asiat vaan myös asenne oman työn piiriin kuuluvien tehtävien määrittelyssä.

MOT: Onko sillä sitten mitään väliä mitä siellä kursseilla opetetaan?

Vartiainen: No jos se olis vaan siinä pelotevaikutuksessa että ihmiset työllistyy välttääkseen tällaset kurssit niin sillonhan sillä sisällölllä ei olis edes paljon väliä. Mutta eihän me niinkään voida ajatella että me voitais sitten tehdä ihan mitä vaan, panna ihmiset kaivamaan kuoppaa ja täyttämään sitä uudelleen et onhan se aina parasta et tehdään jotain mielekästä. Ja sen takia mun mielestä tän aktiivimallin toinen tapa eli että tekee jonkin työsuorituksen, niin sehän on kuitenkin erittäin hyvä tapa koska se tekee työttömyydestä pikkusen rasittavampaa kun täytyy se työvelvoite täyttää, mutta työntekohan on aina mielekästä, jos se työkeikka on naapurin ikkunan peseminen tai halkojen hakkaaminen, siitä syntyy arvonlisää ja siitä syntyy tuloja ja kyllä aktiivimallin päätarkoitus on että tehtäis näitä työkeikkoja ja ehkä vähän niiden pelossa mentäis ihan täyspäivätyöhön, ja kurssit on tässä musta toissijainen asia.

MOT: Sanoit tuossa, et on mielekkäämpää vaikka pestä sitä naapurin ikkunaa, uskotko ihan oikeasti niin?

Vartiainen: Sehän on mielekästä sekä naapurille että ihmiselle joka saa siitä tuloja. Onhan se paljon kivempi tehdä jotain oikeaa työtä kuin olla kurssilla josta tiedetään että sen keskimääräinen vaikutus työllistymiseen on alhainen. Sä luettelit tossa tän yhden kurssin sisältöä, joka näyttää olevan yleisiä elämänohjeita. Kyllä minä ainakin mieluummin hakkaisin halkoja ja pesisin ikkunoita kun kuuntelisin tommosia ohjeita joita omassa iässä on jo saanut kuunnella ihan riittävästi.

Työvoimapalveluista on viime kädessä vastuussa työ- ja elinkeinoministeriö.

MOT: Mulla on esimerkki uravalmennuskurssilla käytettävästä kirjasta. Tässä työttömille neuvotaan näin: ”Huolehdi itsestäsi…

Kertoja: ...Muista, että riittävä lepo ja virkistäytyminen ovat avaimet tehokkaaseen työskentelyyn. Toimistolla ajan tuhlaamisesta ei ole hyötyä kenellekään.

Panosta itseesi, syö monipuolisesti ja järjestä aikaa kuntoiluun. Älä unohdu hautomaan negatiivisia tuntemuksiasi.

MOT: Miltä nämä ohjeet teistä kuulostaa?

Lindström: Aika yleispäteviltä elämänohjeilta, mitä itse asiassa meidän kaikkien pitäs varmaan itsestään selvästi noudattaa. Toisaalta mä en noita rupea ampumaan alas myöskään sen takia että me tiedetään että varsinkin pitkäaikaistyöttömissä on paljon ihmisiä joilla on monenlaisia haasteita sen työttömyyden lisäksi, jolloin silloin tullaan elämänhallintaan ja tällasiin asioihin.

Laakso: Sehän on tärkeä asia kaikille varmaan, että pitää muistaa levätä, mutta ei se nyt välttämättä mun mun uralle oo mikään kovin niin ku tärkee juttu tää, ett täss vaiheess, että pitäs opetella.

MOT: Sanoit, että nää uravalmennukset on suunnattu seuraavaa steppiä etsiville osaajille. Tässä kirjassa kerrotaan esimerkiksi, että auton vaihtamisen lykkäämisellä voi säästää rahaa. Minkälaiselle ihmiselle ajattelet, että tämä on uutta tietoa tuottava vinkki?

Kari: Olen itse rahoitusalalta tullut ja on välillä hämmästyttävää, miten ihmisillä on heikot perustiedot talouden, talouden ylläpitämisestä ja miten siihen voidaan parannuksia hakea.

Tätä ohjelmaa varten on haastateltu lukuisia eri valmennusyrityksissä työskenteleviä ja työskennelleitä ihmisiä. Suurin osa heistä ei uskalla kertoa kokemuksistaan omalla nimellään.

Eräs MOT:n haastattelemista henkilöistä on työskennellyt useissa merkittävissä asiantuntijatehtävissä koulutus- ja valmennuskentällä vuosien ajan. Hän kertoo, miten valmennusyritykset taktikoivat tarjouskilpailuissa mahdollisimman suuria pistemääriä.

Tekstiviestit:

– Sanoit, että näissä kilpailutuksissa on aina enemmän tai vähemmän kyse sellaisen myymisestä, mitä ei ole olemassa. Mitä tarkoitit?

– Niissä luvataan tulevaa. Asioita, joita ei kenellekään ole valmiina tai ei ainakaan edellytetä tai tarkasteta olevan. Tiloja, henkilöitä, toteutussuunnitelmia, henkilöosaamista…
Lähteen mukaan tarjouksissa esimerkiksi esitetään kurssien järjestäjiksi henkilöitä, jotka eivät todellisuudessa tule niitä vetämään tai ole edes työsuhteessa tarjoajaan.

Lindström: Aina kun tulee tämmönen tilanne missä joku voi haistaa bisneksenteon mahdollisuuden niin joku pyrkii käyttämään näitä väärin, ja sillä meidän tehtävä on sitten puuttua, muuttaa tarvittaessa jopa lakia, jotta nää pystytään nää tämmöset mahdollisuudet estämään.

MOT: Niin miten tarkkaan sitä valvotaan esim. että ne asiat toteutuu mitä siellä kilpailutusvaiheessa on luvattu? Et siel on esim. samat resurssit ja samat henkilöt kun mitä on kerrottu että on?

Lindström: Se on ihan selvää että siinä vaiheessa kun se kilpailutus tehdään ja ne tiedot luovutetaan ni ne pitää olla oikeita, jos siinä kohtaa on huijattu, kerrottu väärin, niin sehän on selvä asia että silloin tälläsiin tapauksiin, jos ne meidänkin tietoon tulee, se kiinnostaa meitä.

MOT: Niin saatteko, miks te ette saa tietoonne niitä jos näin tapahtuu?

Lindström: En tiedä.

Kari: Työ- ja elinkeinohallinto määrittelee hyvin tarkkaan ne kriteerit, miten tuleva koulutus tullaan järjestämään. Siellä on ihan vastuuopettajien pätevyydet hyvin tarkkaan ilmoitettu. Ei voi antaa tarjousta, millä olisi mitään menestymisen mahdollisuutta, ellei näitä kriteerejä ole ihan tarkkaan noudatettu.

MOT: Eli teillä ne henkilöt ei vaihdu sen jälkeen, kun mitä on luvattu siinä tarjousvaiheessa?

Kari: No lähtökohtaisesti ei vaihdu, mutta kyllähän, kun ihmisistä on kyse, niin tulee muutoksia väkisinkin.

Lindström: Meil on tämmönen keinovalikoima puuttua siihen et jos ei tuloksia ala tulemaan tai siel ei oikeesti tapahdu mitään sellaista mitä me halutaan, ni viimeinen keino on tietysti et pannaan ne rahahanat kiinni eli niinku sanoin, tuloksesta maksetaan.

MOT: Niin keneltä te laitatte rahahanat kiinni?

Lindström: Toimijoilta, nythän on niin että tietysti hallitus päättää täältä tai ministeriö jakaa rahoja alueelle ja alueet sitten tulevaisuudessa maakunnat katsoo että hommat tulee hoidettua ja tää tulee kirjoitettavaksi lakiin.

ELY ei tehnyt yhdestäkään valmennuskurssista viime vuonna reklamointia. Sen sijaan yhdestä työvoimapalveluihin kuuluvasta kotoutumiskoulutuksesta järjestäjä joutui maksamaan osan hinnasta takaisin. Syynä oli, että koulutuksen opettaja ei täyttänyt tarjouspyynnössä määriteltyjä, pätevyyteen liittyviä vähimmäisvaatimuksia.

Kotoutumiskoulutusten tarkastelu on kiinnostavaa, koska niihin jaetaan vielä työttömien kursseja suurempi potti rahaa. Kotoutumiskoulutuksista maksettiin viime vuonna lähes 60 miljoonaa euroa. Kärkijoukossa on samoja toimijoita kuin valmennuskursseilla.

Kotoutumiskoulutusten kustannukset 2018

  • Arffman Finland Oy 11,9 miljoonaa €
  • Spring House Oy 5,2 miljoonaa €
  • Edupoli Oy 4,3 miljoonaa €
  • Galimatias Concept Oy 4,0 miljoonaa €
  • Axxell 2,8 miljoonaa €

Yhteensä 59,4 milj. €

Anni Oikari-Ketola on maahanmuuttajien työelämäopettaja, joka on työskennellyt kotoutumiskoulutuksen parissa yli kymmenen vuotta. Tapaamme opettajan hänen nykyisellä työpaikallaan Helsingin aikuisopistossa. Aiemmin Oikari-Ketola työskenteli Spring Housella. Hän on huolissaan valmennusyritysten järjestämien kotoutumiskoulutuksen laadusta.

Oikari-Ketola: Esimerkiksi ihan sellainen melkein kokematon yhteiskunta- ja työelämäopettaja laitettiin vain yhden kurssin opettajaksi sinä päivänä kun se kurssi alko, eli käytännössä niin kuin suomen kielen opettajaksi. Ja hän kyllä yritti sanoa esimiehelle, että hän ei ole suomenkielen opettaja, hän ei yhtään tiedä että mistä pitäis aloittaa. Jos suomenkielenopettaja ei ole siellä opettamassa, niin opiskelija ei opi kunnolla suomen kieltä. Niin sitten jossakin vaiheessa TE -toimisto ohjaa heidät uudestaan tähän koto-koulutukseen, niin sitten me niin kuin maksetaan samalle ihmisille kaks kertaa sama asia, kun jos me oltais tehty se kerran kunnolla, niin sitten sitten se olis maksettu vain kerran.

MOT: Olette myös saaneet kritiikkiä siitä, että epäpätevien opettajien vuoksi samat ihmiset joutuvat käymään näitä kursseja jopa uudestaan. Miten vastaatte tähän?

Kari: No kotoutumiskoulutuksissa ongelma on se, että aikuisten ihmisten oletetaan oppivan suomen kieli vuodessa. Se ei välttämättä kaikilla taustoilla ole millään mahdollista. Ehkä se on yksilön etu sitten osallistua niihin uudestaan, mikäli se on resurssien puolesta mahdollista.

MOT: Eli teillä ei ole esimerkiksi epäpäteviä opettajia töissä?

Kari: Epäpätevä. Mitä se tarkoittaa? En usko. Ei.

Useat MOT:n haastattelemat opettajat kertovat vastaavia kokemuksia myös muiden yritysten osalta. Spring Housen lisäksi haastatteluissa nousee esiin erityisesti kotoutumiskoulutusten ykkönen Arffman. Arffman jäi viime vuonna kiinni sopimusrikkomuksesta tapauksessa, jossa opettaja ei täyttänyt pätevyyskriteerejä. Yrityksen toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen kertoo MOT:lle, että opetuksen laatu pysyi normaalilla tasolla, vaikka koulutusta veti suomen kielen maisteriopiskelija.

Perinteikkäämmät oppilaitokset ovat kärsineet hintakilpailusta valmennusyritysten kanssa muun muassa siksi, että niissä noudatetaan opettajien työehtosopimusta toisin kuin valmennusyrityksissä.

MOT: Spring House työllistää paljon etenkin suomi toisena kielenä -opettajia. Noudatatteko te opetusalan työehtosopimusta?

Kari: Ei.

MOT: Miksi ette?

Kari: Se ei ole alalla tapana.

Loppuvuodesta 2016 Spring Housen valmentajat kantelivat työpaikastaan ELYyn, koska olivat huolissaan opetuksen laadusta. MOT on käynyt läpi selvityspyynnön, jossa listataan lukuisia epäkohtia niin tilojen, laitteiden, opetusvälineiden, työnjaon kuin työsuhdeasioiden osalta.

Kari: En voi tämmöistä yksittäistä tapausta lähteä kommentoimaan. Se ei ole nyt ehkä asiallista. Siitä on vuosia ja me ollaan tehty parhaamme korjataksemme todettuja epäkohtia ja kovasti kehitetään sitä palvelua ja tiloja sun muuta.

MOT: Paraniko tilanne?

Oikari-Ketola: Ei.. että siinä oli varmaan.. me tehtiin uusi kirjelmä sinne elyyn, että siinä oli varmaan oisko ollut kolme kuukautta väliä siinä. Ett meni vaan päinvastoin oikeastaan huonommaksi.

MOT: Minkälaista palautetta te olette saaneet koulutuksistanne?

Kari: Todella hyvää. Ollaan saatu, ollaan saatu hyviä tuloksia. Työ- ja elinkeinohallinto ylläpitää OPAL-järjestelmää, joka on sähköinen järjestelmä. Anonyymisti kerätään kaikilta koulutettavilta siellä palautetta

MOT: Millä tavalla Opal -palautteisiin vastataan näissä valmennusyrityksissä?

Oikari-Ketola: No silloin kun minä olin siellä töissä, niin siellä oli ohje että että siihen vastataan niin kuin opettajan kanssa kahdestaan sen loppu.. tai jatkosuunnitelmakeskustelun yhteydessä. Mut että siinähän kyllä lähtee se anonymiteetti pois ja voi tulla jonkinlainen paine vastata aika hyv.. niin kuin positiivisesti jos siinä on oma opettaja vieressä istumassa.

Kertoja:
Vinkit vihanhallintaan:

  • Kyseenalaista vihasi
  • Vaihda ympäristöäsi muuttaaksesi ajatustesi kulkua
  • Katkaise negatiivisten tunteiden ketju
  • Anna aisteillesi töitä lähtemällä luontoon

MOT:n saamien dokumenttien perusteella teidän koulutusten hinnoista jopa lähes puolet on katetta. Mistä tää kate tulee?

Kari: No se ei kyllä varmasti pidä paikkaansa. Niin kovaa katetta tällä alalla ei ole. Tää on kovasti kilpailtua ja tilaaja on ammattimainen kilpailuttaja. Kyllä ne on hyvin paljon pienemmät.

MOT: Kuinka paljon pienemmät?

Kari: En voi sanoa. Ne on liikesalaisuuksia nää.

Kahden suurimman valmennusyrityksen konsernista löytyy myös rekrytointitys. Onko tämä yksi syy niiden menestykselle työvoimabisneksessä?

MOT: Ohjataanko Spring Housen kursseilta työntekijöitä nimenomaan Staffpointin työntekijöiksi?

Kari: Koulutusten päätarkoitus on löytää töitä työnhakijoille, ja me tehdään monien yritysten kanssa yhteistyötä. Staffpoint on yksi, yksi näitä kanavia suurena työllistäjänä Suomen markkinassa. Elikkä mielellään, mutta se on vain yksi kanava muiden joukossa.

MOT: Onko tässä tuplakatemahdollisuus?

Kari: Ei. Niin ei todellakaan tehdä. Tässä on kaksi eri toimialaa, kaksi eri markkinaa, kaksi eri rahavirtaa. Elikkä Staffpoint palvelee yritysasiakkaita, jotka maksaa rekrytointipalkkion, jos sopiva työntekijä löytyy. Spring House toimii työnhakijoiden valmentajana. Yrittää löytää henkilön vahvuudet ja hänelle sopivan urapolun, seuraavan stepin. Se on sitten, se on sitten yhteiskunnan etu jo siinä vaiheessa, että henkilö työllistyy.

MOT: TE-palveluiden yksityistäminen on ollut käynnissä jo vuosia, kasvupalvelu-uudistuksen myötä tahti tulee vaan kovenemaan niin miten Suomea ja suomalaisia hyödyttää se että valtio ei enää tuota näitä palveluja itse?

Lindström: Nää toimijat on usein aika ketteriä tekeen asioita, niin voi olla sellasia toimintatapoja, joita sitten taas ehkä julkisella puolella ei välttämättä oo ollu. Niistä hankinnoista siel on ollu sellasia asioita joista meil on syytä oppia ja tää on ollu koko ajan se idea, et me haetaan parhaita palveluja työttömille ja myös työvoimaa tarvitseville yrityksille.

Vartiainen: Se voi hyödyttää jos yksityiset yritykset tekee jotain paremmin kun valtiovalta. Ja sitähän me ei etukäteen tiedetä, mutta se hallituksen ja vähän itsenikin optimistinen toive on siinä että jos yrityksille luodaan kannustimet todella työllistää ihmisiä niin sillon he ehkä kykenevät siihen joissain tapauksissa tehokkaammin kuin työvoimatoimisto.

Kasvupalvelu-uudistuksen myötä TE-toimistot lakkautetaan. Tämä tulee lisäämään yksityisten palveluiden hankintoja merkittävästi. Ministeriön mukaan uudistuksella edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin.

MOT:n alalla pitkään työskennellyt lähde ei näe tilannetta yhtä ruusuisena.

MOT: Miksi olet niin huolissasi kasvupalvelu-uudistuksesta?

– On hälyttävää, kuinka paljon rahaa ollaan antamassa tahoille, jotka eivät noudata työehtosopimuksia, kuulu liittoon tai ole minkään valvovan viranomaisen säätelyjen alla.

Johanna Laakso on edelleen työttömänä. Hän on saanut pienempää työttömyysetuutta heinäkuusta lähtien, koska ei ole täyttänyt aktiivimallin edellytyksiä. Omien sanojensa mukaan Laakso on aktiivimallin sijaan keskittynyt oikeiden töiden hakemiseen.

MOT: Minkälaista hyötyä siitä kurssista oli sulle ja sun työllistymiselle?

Laakso: No eipä siitä mun työllistymiselle oikeen tainnu mitään hyötyä olla. Uravalmennus kuulostaa niin ku tosi hienolta, että se ura on jotenki niin ku isompi sana ku vaan, että jos nyt pääsis töihin joskus.

Kertoja: Loppusanat: Tärkeintä on matkanteko, ei niinkään päämäärään saapuminen.