Valtio maksaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja yksityisten yritysten järjestämistä kotoutumiskoulutuksista. Alalla työskentelevät ovat huolissaan opetuksen laadusta ja työehtosopimusten ulkopuolelle pudotettujen opettajien tilanteesta.
Maaliskuussa 2018 maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen suurimman järjestäjän, eli Arffmanin koulutuksessa oleva opiskelija otti yhteyttä Uudenmaan TE-toimistoon.
Opiskelija kertoi, että aikuisille maahanmuuttajille suunnatun kurssin opettajat olivat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. Opiskelijan mukaan hän ja muut opiskelijat kokivat turhautumista hajanaisen ja huonolaatuisen suomen kielen opetuksen vuoksi. Opettajien ei koettu selittävän asioita tai vastaavan opiskelijoiden kysymyksiin. Nämä seikat tekivät kielen oppimisen hankalaksi.
Opiskelijat olivat valittaneet tilanteesta Arffmanille, mutta asioihin ei ollut tullut parannusta.
Kummastusta herätti myös se, että TE-toimistoon yhteyttä ottaneen opiskelijan mukaan kaikki opiskelijat olivat saaneet saman arvosanan siitä huolimatta, että osa jätti tasokokeessa tyhjän paperin.
Kotoutumiskoulutukset
Kotoutumiskoulutukset ovat osa työvoimapalveluja. Niiden järjestäminen on te-palvelujen ulkoistamisten myötä siirtynyt enenevässä määrin perinteisemmiltä oppilaitoksilta yksityisten yritysten järjestettäviksi.
Kotoutumiskoulutukset maksoivat valtiolle viime vuonna 59,4 miljoonaa euroa. Isoin potti tästä summasta, 11,9 miljoonaa euroa, meni Arffman Consulting Oy:lle.
Toiseksi eniten, 5,2 miljoonaa euroa, maksettiin Spring House Oy:lle.
Kuusi eri opettajaa
ELY lähetti Arffmanille selvityspyynnön maaliskuun lopussa. Viranomaiset halusivat tietää, ketkä ryhmän opettajina olivat kulloinkin toimineet. Arffmanin kehityspäällikkönä tuolloin toiminut Husein Muhammed antoi selityksen opettajavaihdosten käänteistä.
Kävi ilmi, että ryhmällä oli ollut yhteensä kuusi opettajaa sen sijaan että heillä olisi ollut yksi suomen kielen ja viestintätaitojen opettaja sekä yksi yhteiskunta- ja työelämätaitojen opettaja.
Kehityspäällikkö kielsi laajemmat motivaatio-ongelmat.
– Ryhmän nykyisiltä kouluttajilta saamani palautteen sekä itse ryhmästä tekemieni havaintojen perusteella en näe opiskelijan väittämää turhautuneisuutta ryhmässä.
Muhammedin vastauksen mukaan kaikki opiskelijat eivät olleet saaneet samaa arvosanaa. Tyhjän paperin palauttaneiden opiskelijoiden arvosanoja hän selitti aiemman testin tuloksilla.
MOT:n haastattelema suomi toisena kielenä -opettaja pitää tapausta järkyttävänä. Hänen mukaansa opiskelijoiden ei kuuluisi päästä läpi ilman tehtyjä tasotestejä.
Sopimusrikkomus epäpätevän opettajan vuoksi
Selvityspyynnön vastausten perusteella ELY huomasi, että Arffman oli sijoittanut suomen kielen vakinaiseksi opettajaksi henkilön, joka ei täyttänyt sopimusehtojen muodollista pätevyysvaatimusta. Myöhemmin selvisi, että myös kolmen viikon kesäloman ajan ryhmässä oli toiminut sijaisena henkilö, josta ELY:lle ei ollut ilmoitettu.
Muutaman viikon kuluttua selvityspyynnöstä ELY:n ja TE-toimiston työntekijät tekivät edeltä sovitun tarkastuskäynnin, jonka aikana he keskustelivat tulkkien välityksellä myös ryhmän opiskelijoiden kanssa. Tapaamisen myötä vahvistui käsitys, että opettajien vaihtuvuus oli häirinnyt oppimista.
Lopulta Uudenmaan ELY-keskus totesi Arffmanin syyllistyneen sopimusrikkomukseen. Se vaati neljäsosan hinnanalennuksen ajalta, jona ryhmän opettajana oli toiminut ilman ELY:n hyväksyntää henkilö, joka ei täyttänyt tarjouspyynnössä määriteltyjä, pätevyyteen liittyviä vähimmäisvaatimuksia. ELY totesi, että sitä ei oltu informoitu henkilövaihdoksista ja opettajien vaihtuvuus oli heikentänyt oleellisesti koulutuksen laatua.
MOT kysyi tapaukselle selitystä Arffmanin nykyiseltä toimitusjohtaja Jouni Lukkariselta. Hän kertoi, että pääopettajaa korvaamaan tullut sijaisopettaja oli suomen kielen maisteriopiskelija, joka oli aiemmin toiminut ryhmän apukouluttajana.
– Sijaisen aikaansaamat oppimistulokset ja opiskelijapalaute olivat normaalia tasoa eli niiltä osin asiakkaamme saivat normaalin laadun mukaista palvelua, Lukkarinen kirjoitti sähköpostissa MOT:lle.
Yksittäistapaus vai laajempi ongelma?
Tilastojen valossa Arffmanin episodi vaikuttaa yksittäistapaukselta. Vuonna 2018 edelläkuvattu oli ainoa kotoutumiskoulutus, josta ELY vaati rahoja takaisin. Suomalaisille työttömille järjestettävien valmennuksien osalta takaisinperintöjä tai kurssien keskeytyksiä ei tehty ollenkaan.
Vastuu työvoimapalveluiden laadusta on viime kädessä työ- ja elinkeinoministeriöllä. TEM:n ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman kertoo, että ensiaskeleet reklamaatioiden käsittelyyn ovat yhteiset keskustelut ja kirjalliset selvityspyynnöt.
– Käytännössä sellaisia sopimusrikkeitä, jotka ovat johtaneet hinnan alentamiseen, sopimuspurkuun tai takaisinperintään on vähän, Pihlman toteaa.
MOT:n haastattelemien lukuisten alalla työskentelevien henkilöiden mukaan sopimusrikkeiden vähäisyys kertoo heikosta valvonnasta. Suurin osa haastatelluista ei uskalla antaa haastattelua nimellään.
Kaikki haastateltavat kertovat ongelmien kiteytyvän kilpailutuksiin. Perinteisten oppilaitosten on haastavaa pärjätä tarjouskilpailuissa, sillä yksityiset yritykset peittoavat ne alemmilla hinnoilla. Haastateltavien mukaan halpa hinta näkyy kaikesta säästämisenä. Toisin kuin oppilaitoksissa, yksityisissä yrityksissä ei noudateta opetusalan työehtosopimusta.
”Se on pelin henki” – näin tarjouksia myydään kouluttajien ansioluetteloilla
ELY-keskukset hankkivat kotoutumiskoulutuksia ja työttömien valmennuskursseja tarjouskilpailujen perusteella. Se, kuinka paljon kilpailutuksessa painotetaan hintaa, kuinka paljon laatua, vaihtelee alueellisesti. Laatua pisteytetään esimerkiksi vetäjien kokemuksen ja koulutuksen sekä koulutuksen toteutussuunnitelman perusteella.
Eräs MOT:n haastattelemista henkilöistä on työskennellyt useissa merkittävissä asiantuntijatehtävissä koulutus- ja valmennuskentällä vuosien ajan. Hänen mukaansa ELY-keskusten kilpailutuskäytännöt mahdollistavat tarjouksissa kikkailun. Niissä luvataan tulevaa, asioita ja osaamista, joita ei välttämättä ole olemassa.
– En näe sitä huijauksena osaltaan sen takia, että se on pelin henki. Kilpailuttaja mahdollistaa sen.
Lähteen mukaan kilpailuttaja ei valvo, pitävätkö luvatut asiat paikkansa.
TEM:n ylijohtaja myöntää, että TE-toimistot eivät ole aina tilanteen tasalla.
– Joskus reklamaatiot tulevat TE-virkailijan tietoon vasta palvelun päätyttyä, eikä tilanteeseen voida toteutuneen valmennuksen osalta vaikuttaa. On tärkeää, että koulutus- ja valmennuspalveluihin osallistuvat ovat ajoissa yhteydessä TE-toimistoon, jos ongelmia ilmenee, Pihlman sanoo.
Tarjouksissa voidaan esimerkiksi esittää kurssien toteuttajiksi henkilöitä, jotka eivät todellisuudessa tule niitä vetämään tai ole työsuhteessa tarjoajaan. Monet MOT:n haastattelemat henkilöt kertovat joutuneensa luovuttamaan ansioluettelonsa kilpailutuksia varten.
– Eihän me opettajat tiedetään yhtään, missä meidän cv:t menee, toteaa MOT:n haastattelema opettaja.
Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen kertoo, että työtä voidaan tarjota ehdollisena.
– Pyydämme aina luvan ansioluettelon käyttämiseen tarjouksessa henkilökohtaisesti ja kerromme tarjouskilpailun menettelystä sekä työsuhteen ehdollisuudesta liittyen kilpailutuksen tulokseen.
TEM:n ylijohtajan mukaan asiatuntijavaihdoksia tehdään tarvittaessa. Näissä tilanteissa palveluntarjoaja tarjoaa vastaavan asiantuntijan jatkamaan työtä poislähteneen sijalle.
– Mikäli tulee palautetta, että asiantuntijavaihdos heikentää palvelun laatua, tämä otetaan esille palveluntarjoajan kanssa ja katsotaan, että tilalle saadaan asiantunteva ammattihenkilö, Pihlman toteaa.
Tilat hankitaan, jos tarjous menee läpi – hätätapauksessa keilahallista
Osa tarjouskilpailun pisteytyksestä muodostuu toteutussuunnitelmasta. MOT:n lähteen mukaan tarjouksissa voidaan luvata menetelmiä ja välineitä, kuten verkko-oppimisympäristöjä tai tietokoneita, joita ei ainakaan tarjousvaiheessa ole edes olemassa.
Yksi iso menoerä on koulutustilat. Ympäri Suomea sijoittuviin kilpailutuksiin osallistuvalla toimijalla ei välttämättä ole valmiina tiloja omasta takaa.
– Tilat kuvataan tarjouspyynnön kriteerien mukaisesti, ja hankitaan sitten milloin mistäkin kaupan vahvistuessa, lähde kertoo.
Eräässä tapauksessa koulutus järjestettin keilahallin kabinetissa.
– Siellä sitten opiskelijat teki kokeita, kun keilat kolisivat ja musiikki pauhasi, alalla työskentelevä opettaja muistelee.
Tilojen siisteys on yksi asia, joka nousee esiin MOT:n tekemissä haastatteluissa. Yritykset säästävät siivouskuluissa. Spring Housella työskennellyt Anni Oikari-Ketola kertoo, miten opettajat joutuivat itse siivoamaan työpaikallaan, koska siivoojat kävivät niin harvoin.
Se oli yksi lukuisista syistä joiden vuoksi yrityksen opettajat ilmiantoivat oman työpaikkansa ELY:lle loppuvuodesta 2016.
Halpamarkkinoiden seuraukset
Oikari-Ketola sanoo, että epäpätevien opettajien vuoksi jotkut opiskelijat ohjataan TE-toimistosta jopa toistamiseen samoille kursseille. Maahanmuuttajien työelämäopettajalla on myös laajempi yhteiskunnallinen huoli.
– Suomeen voi syntyä orjaluokka ihmisistä, jotka voivat kyllä tehdä töitä, mutta eivät muuten pysty osallistumaan yhteiskuntaan. Puutteellisen kielitaidon vuoksi he eivät ymmärrä, mitä täällä tapahtuu, koska eivät voi seurata uutisia.
Kasvupalvelu-uudistus muuttaa työvoimapalveluiden alaa entisestään. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on esittänyt huolen koulutusten laadusta, “kun hankinta tehdään täysin markkinoiden ehdoilla”.
– Uudistus ei näytäkään tarkoittavan koulutuksen laadullista kehittämistä vaan markkinoiden synnyttämistä. Kilpailutuksissa on ollut tapana mennä hinnalla laadun ohitse, järjestö kommentoi kannanotossaan joulukuussa.
Ministeri kuittaa: Yleensä markkinatalous karsii heikoimmat toimijat
Ministeri Jari Lindström (sin.) myöntää MOT:n haastattelussa, että väärinkäytökset ovat mahdollisia.
– Aina, kun tulee tilanne, missä joku voi haistaa bisneksenteon mahdollisuuden, joku pyrkii käyttämään sitä väärin, Lindström toteaa.
Työministerin mukaan kilpailutuksen lähtökohtana on, että tarjouksissa annetut tiedot ovat oikeita. Hän kertoo olevansa tarvittaessa valmis lakimuutoksiin, jotta väärinkäytökset pystytään estämään.
Lindström sanoo, että ministeriössä seurataan tarkasti palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.
– On hyviä toimijoita ja on heikompia toimijoita. Yleensä markkinatalous karsii ne heikoimmat toimijat sieltä pois, Lindström summaa.
OAJ on esittänyt, että tutkintoon johtamaton työvoimakoulutus ja kotoutumiskoulutus siirretään työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle.
MOT: "Näin työttömillä tienataan" maanantaina 21.1.2019 Yle TV1 klo 20 ja Areena.
A-studio käsittelee työvoimapalveluja tiistaina 22.1.2019 Yle TV1 ja Areena klo 21.
