Hyppää pääsisältöön

Mitä käyttämäsi kieli kertoo sinusta?

Sakari Röyskö, Hanna Lappalainen ja Pasi Heikura
Hanna Lappalainen ja Sakari Röyskö vaihteeksi itse haastateltavina Aristoteleen kantapää ohjelmassa Sakari Röyskö, Hanna Lappalainen ja Pasi Heikura Kuva: Sakari Röyskö Pasi Heikura,hanna lappalainen

Sitä voisi luulla, että aikuistuessa myös kieli vakiintuu. Puhuttu kieli kuitenkin muuttuu koko elämän ajan. Se kertoo asiasisällön lisäksi myös mm. puhujan asuinpaikoista, sosiaalisesta verkostosta ja yhteiskunnallisesta asemasta.

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa on Helsingin yliopiston käynnistämä hanke, jossa kerättiin haastatteluin Suomessa asuvien ihmisten kielellisiä elämäkertoja. Aineistoa tullaan tutkimaan kielitieteen, kansatieteen, folkloristiikan ja sosiaalipolitiikan menetelmin.

Hankkessa haluttiin luoda edustava kuva suomalaisista. Otannan pohjana käytettiin väestötilastoja, mutta haastateltavia ei koottu täysin niiden mukaan, koska haluttiin saada esiin kielellinen moninaisuus. Mukana on ruotsin ja saamen kielien puhujien lisäksi myös parikymmentä muuta vähemmistökieltä kuten romanikieli, viittomakieli, venäjän, viron, somalin ja arabian kielet. Haastattelut tehtiin kuitenkin suomeksi tai ruotsiksi.

Markku arvostaa murteita

Markku on syntynyt Orimattilassa 1948 ja asunut siellä aina. Hän muutti nuorena sivukylältä keskustaan, josta puoliso on kotoisin. Rakennusalan yrittäjänä hän on työskennellyt eri puolilla Etelä-Suomea. Lasten ja lastenlasten kanssa hän on paljon tekemisissä.

Markku harrastaa avantouintia, keilausta, kalastusta ja yhdistystoimintaa. Hän on matkustellut jonkin verran ulkomailla ja opetellut hieman myös englantia.

Ei se hauskalt kuulosta, jos kaikki puhuu samal tapaa.

Markku puhuu Orimattilan murretta, ja vain harvoin hän on ajatellut, pitäisikö puhua toisella tavalla. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että ”monelta häviää se murre”, ja haluaisi, että erot säilyisivät.

Mies seisoo talon edessä, huurteinen piha
Mies seisoo talon edessä, huurteinen piha Kuva: Sakari Röyskö omakotitalot

Haastattelut tehtiin vuosien 2017–2018 aikana. Niitä kertyi lopulta yli 130, joista hankkeen ytimen muodostavat eri puolella Suomea asuvista 6–104 vuotiaista tehdyt sata haastattelua. Suurin osa haastatteluista on suomen ja ruotsin kielen opiskelijoiden tekemiä. Opiskelijat keräsivät haastatteluihin valituilta monipuoliset taustatiedot, jotka liittyivät heidän henkilöhistoriaansa, kokemuksiinsa, asenteisiinsa ja sosiaalisiin verkostoihinsa. Lisäksi haastatteluissa kiinnitettiin huomiota heidän kielenkäyttöönsä ja kielitaitoonsa, ja samalla tallennettiin puhuttua kieltä.

Pinka puhuu tarvittaessa vaikka käsillään

Kilpisjärvellä asuva seitsemänvuotias Pinka on kuullut ja oppinut kieliä arjessaan. Hän osaa esimerkiksi ”iha pikkusen ruottia”, koska hänen mummonsa on asunut Ruotsissa. Norjaa kuulee omalla kylällä, ja Norjassa tulee käytyäkin silloin tällöin. ”Jos mul on jotain asiaa norjalaisille, ku mä en hirveesti osaa sitä norjaa, niin mun kaveri Iiris voi kääntää sen. Se on puolnorjalainen, ja se osaa hyvin norjaa. Se on mulle opettanu sitä.”

Vieraille ihmisille on Pinkasta kohteliasta puhua ”rohkeasti ja äänekkäästi”. Kerran hän kertoo opastaneensa koulunsa luona tapaamiaan japanilaisia elekielellä. ”Minun piti jotku kaks naista ohjata vessaan niinku ihan käsiliikkeillä, ja se oli kyllä aika vaikeeta.”

Puhun eri aksentilla eri barbeilla

Pinka leikkii barbeilla, ja leikeissä puhetavat vaihtelevat. Aksentti riippuu siitä, ”onko se poika vai tyttö ja se aksentti myös perustuu ehkä vähän siihen, mitä sillä on päällä”.

Saamelaistyttö lapinmaisemassa
Saamelaistyttö lapinmaisemassa Kuva: Sakari Röyskö Lappi

Aineisto arkistoidaan Kielipankkiin. Sen pohjalta voidaan tulevaisuudessa tehdä monenlaisia sosiolingvistisiä tutkimuksia. Useita tutkimusartikkeleita ja opinnäytteitä on jo työn alla. Tähän mennessä on valmistunut esimerkiksi Anniina Asikaisen pro gradu -tutkielma Et kyl mä nyt uskosin et mun puheesta niinku tolkun saa ja sehän nyt pitäs riittää – kieli ja kieliasenteet työelämässä.

Thuy ylläpitää vietnamin kieltä

Suomenvietnamilainen Thuy on syntynyt 1980-luvulla pakolaisleirillä, josta vanhemmat pääsivät pian tyttärensä syntymän jälkeen muuttamaan Suomeen. Thuy oivalsi olevansa kaksikielinen ollessaan päiväkodissa, kun eteen tuli ymmärrysongelmia. Lukioikäisenä hän tutustui muihin vietnamilaisiin. Heidän kanssaan tuli tuolloin puhuttua enemmän suomea, mutta nykyään he käyttävät keskenään taas enemmän vietnamia.

Jos on yrittäny puhuu suomee heille, se on tuntunu oudolta tai väärältä.

Vanhempiensa kanssa Thuy puhuu vietnamia. Hän kokee, ettei hallitse vietnamin kieltä vaativammissa kielenkäyttötilanteissa, mutta pojalleen hän haluaa opettaa sitä ja ylläpitää näin vietnamilaista kulttuuria.

Nuori nainen istuu Mannerheimin patsaan juurella
Nuori nainen istuu Mannerheimin patsaan juurella Kuva: Sakari Röyskö Mannerheimintie,Lasipalatsi,Forum

Hankkeessa kerättyjä kielellisiä elämäkertoja esitellään näyttelyssä Helsingin työväenopiston Aulagalleriassa (Helsinginkatu 26) 16.1.–14.2. 2019. Näyttelyssä on esillä ääninäytteitä ja tekstejä suomalaisten elämänvaiheista kielellisten kokemusten valossa sekä valokuvaaja Sakari Röyskön ottamia kuvia hankkeessa haastatelluista henkilöistä. Näyttely antaa hyvän kokonaiskuvan nykysuomalaisen arjen moniäänisyydestä. Näyttelyn yhteydessä toteutetaan myös yleisöluentosarja 16.–30.1.2019 Helsingin kaupungin työväenopistossa.

Näyttely on esillä Helsingin jälkeen ainakin Tampereen yliopiston päätalon ala-aulassa (Kalevantie 4) 19.2.–18.3.2019, Oulun kaupunginkirjastossa (pääkirjasto, Kaarlenväylä 3) 20.3.–25.4.2019 ja Joensuussa Carelia-salin aulassa (Yliopistokatu 4) 2.–18.5.2019.

Hankkeen toinen johtaja, dosentti Hanna Lappalainen ja valokuvaaja Sakari Röyskö kertovat Aristoteleen kantapää -ohjelmassa miten suurhanke toteutettiin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.