Hyppää pääsisältöön

Mitä käyttämäsi kieli kertoo sinusta?

Sakari Röyskö, Hanna Lappalainen ja Pasi Heikura
Hanna Lappalainen ja Sakari Röyskö vaihteeksi itse haastateltavina Aristoteleen kantapää ohjelmassa Sakari Röyskö, Hanna Lappalainen ja Pasi Heikura Kuva: Sakari Röyskö Pasi Heikura,hanna lappalainen

Sitä voisi luulla, että aikuistuessa myös kieli vakiintuu. Puhuttu kieli kuitenkin muuttuu koko elämän ajan. Se kertoo asiasisällön lisäksi myös mm. puhujan asuinpaikoista, sosiaalisesta verkostosta ja yhteiskunnallisesta asemasta.

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa on Helsingin yliopiston käynnistämä hanke, jossa kerättiin haastatteluin Suomessa asuvien ihmisten kielellisiä elämäkertoja. Aineistoa tullaan tutkimaan kielitieteen, kansatieteen, folkloristiikan ja sosiaalipolitiikan menetelmin.

Hankkessa haluttiin luoda edustava kuva suomalaisista. Otannan pohjana käytettiin väestötilastoja, mutta haastateltavia ei koottu täysin niiden mukaan, koska haluttiin saada esiin kielellinen moninaisuus. Mukana on ruotsin ja saamen kielien puhujien lisäksi myös parikymmentä muuta vähemmistökieltä kuten romanikieli, viittomakieli, venäjän, viron, somalin ja arabian kielet. Haastattelut tehtiin kuitenkin suomeksi tai ruotsiksi.

Markku arvostaa murteita

Markku on syntynyt Orimattilassa 1948 ja asunut siellä aina. Hän muutti nuorena sivukylältä keskustaan, josta puoliso on kotoisin. Rakennusalan yrittäjänä hän on työskennellyt eri puolilla Etelä-Suomea. Lasten ja lastenlasten kanssa hän on paljon tekemisissä.

Markku harrastaa avantouintia, keilausta, kalastusta ja yhdistystoimintaa. Hän on matkustellut jonkin verran ulkomailla ja opetellut hieman myös englantia.

Ei se hauskalt kuulosta, jos kaikki puhuu samal tapaa.

Markku puhuu Orimattilan murretta, ja vain harvoin hän on ajatellut, pitäisikö puhua toisella tavalla. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että ”monelta häviää se murre”, ja haluaisi, että erot säilyisivät.

Mies seisoo talon edessä, huurteinen piha
Mies seisoo talon edessä, huurteinen piha Kuva: Sakari Röyskö omakotitalot

Haastattelut tehtiin vuosien 2017–2018 aikana. Niitä kertyi lopulta yli 130, joista hankkeen ytimen muodostavat eri puolella Suomea asuvista 6–104 vuotiaista tehdyt sata haastattelua. Suurin osa haastatteluista on suomen ja ruotsin kielen opiskelijoiden tekemiä. Opiskelijat keräsivät haastatteluihin valituilta monipuoliset taustatiedot, jotka liittyivät heidän henkilöhistoriaansa, kokemuksiinsa, asenteisiinsa ja sosiaalisiin verkostoihinsa. Lisäksi haastatteluissa kiinnitettiin huomiota heidän kielenkäyttöönsä ja kielitaitoonsa, ja samalla tallennettiin puhuttua kieltä.

Pinka puhuu tarvittaessa vaikka käsillään

Kilpisjärvellä asuva seitsemänvuotias Pinka on kuullut ja oppinut kieliä arjessaan. Hän osaa esimerkiksi ”iha pikkusen ruottia”, koska hänen mummonsa on asunut Ruotsissa. Norjaa kuulee omalla kylällä, ja Norjassa tulee käytyäkin silloin tällöin. ”Jos mul on jotain asiaa norjalaisille, ku mä en hirveesti osaa sitä norjaa, niin mun kaveri Iiris voi kääntää sen. Se on puolnorjalainen, ja se osaa hyvin norjaa. Se on mulle opettanu sitä.”

Vieraille ihmisille on Pinkasta kohteliasta puhua ”rohkeasti ja äänekkäästi”. Kerran hän kertoo opastaneensa koulunsa luona tapaamiaan japanilaisia elekielellä. ”Minun piti jotku kaks naista ohjata vessaan niinku ihan käsiliikkeillä, ja se oli kyllä aika vaikeeta.”

Puhun eri aksentilla eri barbeilla

Pinka leikkii barbeilla, ja leikeissä puhetavat vaihtelevat. Aksentti riippuu siitä, ”onko se poika vai tyttö ja se aksentti myös perustuu ehkä vähän siihen, mitä sillä on päällä”.

Saamelaistyttö lapinmaisemassa
Saamelaistyttö lapinmaisemassa Kuva: Sakari Röyskö Lappi

Aineisto arkistoidaan Kielipankkiin. Sen pohjalta voidaan tulevaisuudessa tehdä monenlaisia sosiolingvistisiä tutkimuksia. Useita tutkimusartikkeleita ja opinnäytteitä on jo työn alla. Tähän mennessä on valmistunut esimerkiksi Anniina Asikaisen pro gradu -tutkielma Et kyl mä nyt uskosin et mun puheesta niinku tolkun saa ja sehän nyt pitäs riittää – kieli ja kieliasenteet työelämässä.

Thuy ylläpitää vietnamin kieltä

Suomenvietnamilainen Thuy on syntynyt 1980-luvulla pakolaisleirillä, josta vanhemmat pääsivät pian tyttärensä syntymän jälkeen muuttamaan Suomeen. Thuy oivalsi olevansa kaksikielinen ollessaan päiväkodissa, kun eteen tuli ymmärrysongelmia. Lukioikäisenä hän tutustui muihin vietnamilaisiin. Heidän kanssaan tuli tuolloin puhuttua enemmän suomea, mutta nykyään he käyttävät keskenään taas enemmän vietnamia.

Jos on yrittäny puhuu suomee heille, se on tuntunu oudolta tai väärältä.

Vanhempiensa kanssa Thuy puhuu vietnamia. Hän kokee, ettei hallitse vietnamin kieltä vaativammissa kielenkäyttötilanteissa, mutta pojalleen hän haluaa opettaa sitä ja ylläpitää näin vietnamilaista kulttuuria.

Nuori nainen istuu Mannerheimin patsaan juurella
Nuori nainen istuu Mannerheimin patsaan juurella Kuva: Sakari Röyskö Mannerheimintie,Lasipalatsi,Forum

Hankkeessa kerättyjä kielellisiä elämäkertoja esitellään näyttelyssä Helsingin työväenopiston Aulagalleriassa (Helsinginkatu 26) 16.1.–14.2. 2019. Näyttelyssä on esillä ääninäytteitä ja tekstejä suomalaisten elämänvaiheista kielellisten kokemusten valossa sekä valokuvaaja Sakari Röyskön ottamia kuvia hankkeessa haastatelluista henkilöistä. Näyttely antaa hyvän kokonaiskuvan nykysuomalaisen arjen moniäänisyydestä. Näyttelyn yhteydessä toteutetaan myös yleisöluentosarja 16.–30.1.2019 Helsingin kaupungin työväenopistossa.

Näyttely on esillä Helsingin jälkeen ainakin Tampereen yliopiston päätalon ala-aulassa (Kalevantie 4) 19.2.–18.3.2019, Oulun kaupunginkirjastossa (pääkirjasto, Kaarlenväylä 3) 20.3.–25.4.2019 ja Joensuussa Carelia-salin aulassa (Yliopistokatu 4) 2.–18.5.2019.

Hankkeen toinen johtaja, dosentti Hanna Lappalainen ja valokuvaaja Sakari Röyskö kertovat Aristoteleen kantapää -ohjelmassa miten suurhanke toteutettiin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri