Hyppää pääsisältöön

Musiikin supertähdet villitsivät 1800-luvun nuorisoa ja lietsoivat vallankumouksia

Musiikin vallankumous -sarjan toimittaja Suzy Klein pitelee kylttiä, jossa lukee "Révolution!". Vieressä posetiivari Pariisin kuninkaallisen oopperan portailla.
Suzy Klein ja posetiivari Pariisissa Musiikin vallankumous -sarjan toimittaja Suzy Klein pitelee kylttiä, jossa lukee "Révolution!". Vieressä posetiivari Pariisin kuninkaallisen oopperan portailla. Suzy Klein,teeman dokumentit

Kiljuvat fanilaumat ympäröivät musiikin kansainvälisiä supertähtiä, jotka repivät vanhat sääntökirjat ja lietsoivat vallankumouksia. 1800-luvulla musiikista tuli eurooppalaisen maailman johtava taidemuoto, joka muutti maailmaa.
Teema tiistaisin 22.1. alkaen klo 20.00. Jaksot Areenassa 90 päivää

1800-luku nosti esiin sellaisia säveltäjiä kuin Beethoven, Schubert, Berlioz, Chopin, Wagner, Verdi, Liszt... Nimiä, jotka yhä ovat tuttuja jokaiselle ja esiintyvät taajaan konserttiohjelmistoissa.

Nykypäivänä heidät yhdistetään mielikuvissa arvokkaisiin instituutioihin, sinfoniaorkestereihin, oopperataloihin, koristeellisiin saleihin ja frakkipukuisiin soittajiin. Omana aikanaan he edustivat musiikin historiassa valtavaa murrosta.

Kolmeosaisessa dokumenttisarjassa musiikin vallankumouksen jäljillä on kirjailija, toimittaja Suzy Klein.

Osa 1

Ranskan vallankumouksen syöstyä aristokraatit asemistaan uusi keskiluokka oli valmiina nousuun, jonka kustansi teollinen vallankumous. Näissä uusissa oloissa säveltäjistä ja muusikoista tuli oman aikansa globaaleja supertähtiä, kun ennen he olivat olleet kirkon tai hovien palvelijoita.

Paganinin ja Lisztin kaltaiset virtuoosit olivat palvottuja idoleita, joille maksettiin valtavia summia ja joita ympäröivät kiljuvat fanilaumat siinä missä nykyajan poptähtiä. Säveltäjät repivät kaikki vanhat musiikin säännöt ja romantiikan hengessä vuodattivat sielunsa ja mielikuvituksensa rohkeisiin ja kokeileviin teoksiinsa. Ja heistäkin tuli nyt yrittäjiä, jotka järjestivät konsertteja ja pyörittivät liiketoimia. Menestyneimmistä tuli ennennäkemättömän varakkaita ja kuuluisia.

Mutta kaupallinen menestys synnytti myös vastavoiman. Kuuluisuus saattoi tuolloinkin artistin taiteellisen uskottavuuden kyseenalaiseen valoon.

Musiikista tuli yhtä kaikki koko 1800-luvun johtava taidemuoto, jolla oli vaikutusvaltaa. Muusikot alkoivat uskoa voivansa muuttaa maailmaa – ja he myös muuttivat sitä.

Osa 2

1800-luvun länsimaailmassa musiikki ei ollut vain tapettia, josta haettiin helpotusta harmeihin ja lisäpontta iloisiin hetkiin. Musiikki oli vallankumouksellinen kulttuurinen voimatekijä.

Juuri musiikki kantoi eteenpäin viestiä: kansa saattoi nousta kuninkaita ja keisareita vastaan. Ranskassa Marseljeesista oli tullut vallankumouksen tunnus, jota väkijoukot lauloivat rynnätessään kuninkaan palatsiin. Myöhemmin sama laulu soi – lukemattomien pilkkalaulujen ohella – muistutuksena vapauden ihanteesta Napoleonin itsevaltiutta vastaan.

Jopa ooppera, eliitin suosima taidemuoto, jonka piti pönkittää yhteiskuntajärjestystä, muuttui poliittiseksi taidemuodoksi. Belgiassa vuonna 1830 eräs ranskalainen ooppera suorastaan sytytti vallankumouksen.

Ja paitsi kumouksellista kiihkoa musiikki tuli ilmentämään myös uutta aatetta: nationalismia.

Osa 3

1800-luvulla musiikki muuttui ja muutti. Se astui ulos hoveista, kirkoista ja kapakoista suureen maailmaan, ja siitä tuli kielirajat ja valtakuntien rajat ylittävä universaali kieli. Tämän mahdollistivat talouden ja yhteiskunnan muuttuminen sekä uusi tekniikka.

1800-luvulla kulkuyhteydet ja viestintä kehittyivät hurjaa vauhtia. Junalla ja höyrylaivalla saattoi matkustaa vaivattomasti maapallon ympäri. Vuosisadan päättyessä sadat tuhannet saapuivat Pariisin suureen maailmannäyttelyyn 1889 – joka oli samalla vallankumouksen satavuotisjuhla – katsomaan viimeisimpiä keksintöjä ja hämmästelemään eksoottisia kulttuureita.

Claude Debussy oli yksi säveltäjistä, joihin kaukoidän äänet tekivät lähtemättömän vaikutuksen, erityisesti balilainen gamelan-musiikki. Epä-eurooppalaiset sävelkulut ja rytmit avasivat länsimaidenkin säveltäjille uusia musiikillisia näköaloja ja tarjosivat pakotien romantiikasta.

Uusia säveltäjiä inspiroivat myös uudet keksinnöt. Tekniikka muutti soittimia ja synnytti aivan ennenkuulemattomia sellaisia kuten saksofonin, joka toisille avasi mahdollisuuksia ja toisille uhkasi perinteitä.

Ja vaikka varhaiset äänilevyt kuulostavatkin meidän korviimme karuilta, ne olivat aikoinaan tajunnan räjäyttävä kokemus – ja merkki tulevaisuudesta, joka on nyt nykypäivää.

  • Musiikin vallankumous (Revolution and Romance: Musical Masters of the 19th Century), Britannia 2016
  • Kohti palkintogaalaa – Oscar-voittajia Teemalla

    Neljä voittajaa ja yksi ehdokas virittävät Oscar-tunnelmaan.

    Teemalla valmistaudutaan vuoden 2019 Oscar-gaalaan katsomalla Oscar-palkittuja elokuvia 1940-luvulta 2010-luvulle. Torstaista lauantaihin 21.–23.2. To 21.2. Kaksoiselämää Teema klo 21.00, Areenassa 7 päivää Kino Klassikon Oscar-viikon elokuva on George Cukorin ohjaama, vuonna 1947 valmistunut noir-jännäri Kaksoiselämää.

  • Kaksoiselämää on film noir -klassikko murhanhimoisesta mustasukkaisuudesta

    Kahden Oscarin jännärissä näyttelijä tulee hulluksi.

    Pääosa-Oscarin vei vuonna 1948 Ronald Colman roolistaan jännärissä, jossa näyttelijä esittää Othelloa ja samastuu liikaa mustasukkaiseen roolihahmoonsa. Miklós Rózsa palkittiin Oscarilla musiikista. Oscar-viikon Kino Klassikko torstaina 21.2.2019 klo 21.00.

Yle Teema