Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Piirtäminen teki Lassi Rajamaasta onnellisen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros itsestään.
Omakuva. Lassi Rajamaan piirros itsestään. Kuva: Lassi Rajamaa Lassi Rajamaa

Kun Lassi Rajamaa oli Sibelius-Akatemian rehtori 1990-luvulla, hän ei tiennyt mitään hienompaa kuin olla arvostetun taidelaitoksen johtaja. Nyt vanhemmiten hän on tullut toisiin ajatuksiin; elämä olisi sittenkin ollut onnellisempaa taiteilijana. Lassi Rajamaa on Musiikin syntymäpäiväkalenterin karikatyyrien piirtäjä.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin piirtäjän Lassi Rajamaan oma syntymäpäivä on 11. lokakuuta. Lassi syntyi evakkomatkalla Ähtärissä 1944.

Evakot

Rajamaan perhe lähti Vuoksenrannasta Karjalan kannakselta vasta, kun vihollinen oli aivan lähellä.

– Oli kaksi lasta ja minä olin tulossa.

Lähtöä oli edeltänyt suuri perhetragedia.

– Sodan aikana meidän perheestä kuoli kolme lasta kurkkumätään. Kaikki kolme kuolivat yhden viikon sisällä. Äiti ei toipunut siitä ollenkaan, vaan kävi joka päivä hautausmaalla.

Sota, niin karmea kuin se olikin, pelasti Lassin äidin. Se tempaisi hänet pois hautausmaalta, mutta äidin iloinen, karjalainen luonne muuttui.

– Sen jälkeen hänen suunsa oli vain yksi viiva.

Ähtäristä Rajamaan perhe siirtyi Poriin, missä isä sai työtä metodistipappina. Helsinkiin muutettiin, kun Lassi oli 5-vuotias.

Sodan 1918 varjo

Lassin isä oli kotoisin Satakunnan Kauvatsalosta, missä isänisä oli työskennellyt suutarina ja työväentalon vahtimestarina.

– Isoisä oli kuulemma kehnonlainen suutari. Häntä pidettiin tyhjäntoimittajana, kun hänellä oli taiteellisia harrastuksia. Työväentalolla oli näytelmäpiiri, ja isoisä esitti Minna Canthin Murtovarkaudessa Hoppulaista.

Lassi menetti molemmat isoisänsä 1918 sisällissodassa. Isänisä menehtyi vankileirillä ja äidinisä kaatui punaisten puolella Viipurin ensimmäisessä taistelussa.

Isänsä kuoleman jälkeen Lassin 14-vuotias isä tienasi leipänsä lapsisaarnaajana. Hän tutustui Porissa metodistien herätysliikkeeseen, joka oli juuri rantautunut Suomeen Englannista.

– Metodistit nappasivat pojan mukaansa, ja isäni matka jatkui metodistiteologiseen seminaariin Helsinkiin.

Uskovainen perhe

Lassin perhe oli syvästi uskonnollinen.

– Kaikki vitsitkin meidän perheessä liittyivät tavalla tai toisella Raamattuun.

Kouluaikaan Raamatun hahmot pyörivät sekä Lassin mielessä että puheissa. Opettajat, jotka eivät olleet selvillä hänen taustastaan, ymmärsivät hänet väärin. Lassi sai jopa varotuksen jumalanpilkasta.

– Olin oppilaskunnassa, pidin julkisia puheita ja minulta pääsi Raamattu-vitsejä. Sain ihan huomautuksen, että eikö Rajamaa voisi hillitä puheitaan.

Lassi ymmärsi, ettei voinut jäädä kodin henkiseen ilmapiiriin. Hän halusi tehdä ratkaisunsa itsenäisesti.

– Niin vieraannuin uskonnosta ja ajauduin toiseen äärimmäisyyteen.

Lassi Rajamaa kahvilassa tammikuussa 2019.
Lassi Rajamaa tarkkailee kynä kädessä Esplanadin ohikulkijoita. Lassi Rajamaa kahvilassa tammikuussa 2019. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen Lassi Rajamaa

Maan paras Norssi

Lassi kävi Norssia, Helsingin yliopiston hienoa harjoituskoulua, jossa opettivat maan parhaat opettajat.

– Totuus oli kuitenkin se, että maan parhaat opettajat opettivat vain lukukauden alussa ja lopussa ja välillä oli opetusharjoittelijoita.

Lassille tärkeä opettaja oli kuoromies ja kulttuurihenkilö L. Arvi P. Poijärvi, joka istui mm. Kansallisoopperan hallituksessa. Norssin musiikinopetus oli 1950-luvulla alennustilassa, ja Poijärvi yritti paikata tilannetta. Hän muodosti yhtyeitä ja kutsui Lassin ja muita oppilaita musisoimaan kotiinsa.

Norssin kulttuurikilpailut olivat Lassille näytönpaikka.

– Koska olin keskinkertainen oppilas, kulttuurikilpailuissa piti aina näyttää. Minä ja eräs toinen poika meidän luokalta osallistuttiin kaikkiin mahdollisiin sarjoihin. Meillä oli mitaleja soittamisesta, puhumisesta, novellien kirjoittamisesta ja piirtämisestä. Ja sitten kun me keskinkertaiset vohkimme mitaleja, tuli sääntö, että yhdelle oppilaalle voidaan antaa vain yksi mitali!

Kuinka taiteilijoita koulutetaan

Lassin vanhemmat olivat musikaalisia. Isällä oli hyvä nuottikorva, hän osasi soittaa kaikki virret ja soinnuttaa ne itse. Äiti lauloi. Lassin ensimmäinen soitin Kansankonservatoriossa oli urkuharmoni.

– Minulla oli koko ajan sellainen tunne, että olin liian kelvoton ja vähäpätöinen arvovaltaisen professori Paavo Raussin oppilaaksi.

Opinnot jatkuivat pianonsoitonopettaja Oiva Kumpusen johdolla, minkä jälkeen Lassi siirtyi pianotaiteilija Orest Bodalewin oppilaaksi.

– Bodalewilla oli suuret ajatukset siitä, kuinka taiteilijaa koulutetaan, mutta minulle opiskelu hänen johdollaan oli valtava pettymys. Emme soittaneet mitään muuta kuin etydejä ja skaaloja, enkä edistynyt ollenkaan.

– Olin soittanut niitä skaaloja jo monta kuukautta, kun Bodalew painotti: ”Sinun pitää tehdä juuri niin kuin olet oppinut!” Se kuulosti valtavan pateettiselta ja kummalliselta, eikä sopinut olenkaan pikkupojan maailmaan.

Yllätys: kirkkomusiikkiosastolle!

Lassi osasi kirjoittaa, piirtää ja soittaa. Vielä lukiopoikana hän oli varma, että hänestä tulee taiteilija.

– Kummallinen juttu, kuinka ihminen ei pääse karvoistaan. Vaikka olin täysin vieraantunut uskonnollisuudesta, niin kun minun sitten piti valita, en osannutkaan olla itsenäinen, vaan pyrin - yllätys, yllätys - Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolle!

Lassi tunsi olonsa kirkkomusiikkiosastolla epämukavaksi ja tarttui kaikkiin tilaisuuksiin, missä saattoi tehdä jotain muuta kuin kirkkomusiikkia. Hän opiskeli mm. musiikin teoriaa, ja kun hänelle tarjottiin Sibelius-Akatemiasta tuntiopettajan paikkaa, hän ryhtyi opettamaan innolla teoriaa.

Hallintomies

Pian sen jälkeen, kun Lassi Rajamaasta 1977 tuli musiikin teorian lehtori, Sibelius-Akatemiassa alkoivat tutkinnonuudistukseen liittyvät suuret muutokset. Rehtori Veikko Helasvuo johti uudistusta, ja Lassi oli yksi hänen lähimpiä työtovereitaan. Helasvuo houkutteli Lassin suunnittelutyöhön, mikä ei ollut enää taidetta.

Niin Lassi Rajamaasta tuli hallintomies. Hän työskenteli ensin vuodesta 1981 Sibelius-Akatemian vararehtorina 12 vuotta ja sen jälkeen rehtorina 6 vuotta.

– Ajattelin, ettei elämä tämän hienommaksi voi muuttua, kuin että on arvostetun laitoksen johtaja. Vasta myöhemmin olen oivaltanut, että olisi ollut kuitenkin onnellisempaa elää taiteilijaelämää.

Lassin mielikuvitus on kulkenut aina kynän ja paperin kanssa. Kun hän sai koulukirjoja, hän piirsi niiden marginaalit aina täyteen.

– Kun suistuin taiteilijan uralta hallintopuolelle, niin siellä niitä marginaaleja vasta olikin!

Lassi Rajamaa helsinkiläisessä kahvilassa tammikuussa 2019.
Piirrä täsmällisesti se, mitä näet. Lassi Rajamaa helsinkiläisessä kahvilassa tammikuussa 2019. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen Lassi Rajamaa
Lassi Rajamaa helsinkiläisessä kahvilassa tammikuussa 2019.
Älä lisää siihen mitään... Lassi Rajamaa helsinkiläisessä kahvilassa tammikuussa 2019. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen Lassi Rajamaa
Lassi Rajamaa helsinkiläisessä kahvilassa tammikuussa 2019.
...tai vähennä siitä mitään. Lassi Rajamaa helsinkiläisessä kahvilassa tammikuussa 2019. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen Lassi Rajamaa

Piirrä se mitä näet!

Norssin kuvaamataidon tunneilla tehtiin vesiväritöitä, sommittelua, arkkitehtipiirusta, kaikkea mahdollista. Lassi ei lyönyt itseään läpi, koska hän oli piirtäjä, ja piirtäminen oli vain pieni osa kuvaamataidon opetusta.

Kulttuurikilpailujen lähestyessä kuvaamataidon opettaja pysähtyi Lassin pulpetin ääreen, katseli hänen töitään ja sanoi, että pannaan ne kaikki kilpailuun.

– Voitin, ja numeroni muuttui kahdeksikosta kympiksi pysyvästi. Sain identiteetin, että olen kuvataiteilija, piirtäjä.

Lukioaikaan Lassi oli vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa.

– Olin siellä piirustuskurssilla, ja viisas opettajani terotti: ”Älä koskaan piirrä sitä, mitä luulet näkeväsi, vaan piirrä se mitä näet.” Siitä lähti viivapiirustus.

Muotokuvan mallina

Kun Lassi Rajamaa jäi rehtorin tehtävistä eläkkeelle, Sibelius-Akatemia tilasi taidemaalari Heinrich Ilmari Rautiolta, selloprofessori Erkki Raution pojalta hänen muotokuvansa.

– Ilmari lähti siitä, että hänen täytyy tuntea malli muutenkin kuin vain naamana. Hän teki kuvaani monta kuukautta, ja kävimme pitkiä keskusteluja.

Myös Heinrich Ilmari Raution estetiikka on; piirrä se, mitä näet.

– Ilmari on koloristi. Hänen maalauksensa ovat väripläjäyksiä. Luullaan, että ne ovat abstraktioita, mutta ne ovat realistisia kuvia siitä, miten hän näkee.

Lassi työskentelee samoin.

– Piirrän täsmällisesti sen, mitä näen. En lisää mitään tai vähennä mitään. Siitä alkaa seikkailu.

Seikkailu alkaa

Lassi Rajamaan seikkailu alkoi 2014. Nykyään hän kulkee aina lehtiö ja kynä mukanaan.

– Raitiovaunussa, pankkisalissa, sairaalan aulassa, metrossa, krematoriossa - missä olen välillä urkurina - minulla on aina kynä kädessäni. Piirrän joka päivä monta kuvaa.

Lassi on myös ryhtynyt laatimaan piirroksiin tarinoita Edgar Lee Mastersin Spoon River antologian malliin; mitä nämä ihmiset ajattelevat.

Tammikuussa 2017 Lassi Rajamaa piti näyttelyn Tila-gallerissa. Esillä oli piirroksia ja niihin liittyviä tekstejä. Seuraavaksi hän julkaisi ne kirjana.

– On minulle pieni ihme, että tämä piirtäminen jatkuu.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja musiikkilehti Rondon kuvakolumnisti. Lassin tärkeitä juttukavereita ovat vaimo Johanna, Ylen radioteatterin toimituspäällikkö emerita ja perheen kaksi vanhaa kissaa. Tärkeä viiteryhmä Lassille on hänen kolme poikaansa, joista Ylermi on täyspäiväinen taiteilija, näyttelijä ja muusikko. Myös neljästä lapsenlapsesta on kasvamassa Lassille merkittäviä keskustelukumppaneita. - Videossa Lassi Rajamaa on lempipuuhassaan piirtämässä kaupungilla.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Rajamaa, Lassi: Tuuli on puskissa vaarallisen voimakasta. Piirroksia ja ajatuksia. Classicus 2018.
Rautio, Heinrich Ilmari: Lassi Rajamaa. Muotokuva.

  • Säveltäjä Olli Kortekangas hurahti oopperaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 16. toukokuuta!

    Olli Kortekankaan surrealistinen esikoisooppera Short Story vuonna 1980 oli nuoren vihaisen Korvat auki –säveltäjän vastaveto Suomen viralliselle Karvalakki-oopperakulttuurille. Short Storyn jälkeen Kortekangas on säveltänyt lukuisia oopperoita. Hän kutsuu oopperaa fantastiseksi taidemuodoksi ja nauttii oopperoista myös vapaa-ajallaan.

  • Suomen italialaisin tenori Veikko Tyrväinen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 16. toukokuuta.

    Toukokuun 16. päivänä syntynyt Veikko Tyrväinen (1922–1986) kuuluu Suomen unohtumattomimpiin tenoreihin. Pajatso-ooppera saatiin Tyrväisen laulamana televisioon, mutta radiolaulajaa hänestä ei tullut. Sattumusten kautta Neuvostoliiton radiosta äänitteitä löytyy kymmenittäin.