Hyppää pääsisältöön

"Unelmat elävät siellä, missä maaperä on karuinta" – Asko Martinheimo kirjoitti kolkkoja radiodraamoja

Kirjailija ja käsikirjoittaja Asko Martinheimo vuonna 1971.
Asko Martinheimo vuonna 1971 Kirjailija ja käsikirjoittaja Asko Martinheimo vuonna 1971. Kuva: Yle Yle Elävä arkisto,Asko Martinheimo

Asko Martinheimon kuunnelmissa on oma tunnistettava tyylinsä, jota on vaikea kuvata: Ankea? Realistinen? Karu? Alavireinen? Kuitenkin pohjavireeltään lohdukas ja ihmistä ymmärtävä? Päätä itse: Martinheimoa löytyy nyt läjäpäin Areenasta.

Asko Martinheimo, oikealta sukunimeltään Mattson, syntyi vuonna 1934 ja kuoli 2002. Siviiliammatiltaan hän oli äidinkielenopettaja. Martinheimo oli tuottelias nuortenkirjailija, jonka kirjoista muistetaan Polttaa, polttaa… vuodelta 1968, Pääkallokiitäjä (1971) ja fantasiaromaanit Tuhkanaama ja Taivaantakoja (1987) sekä Jäähisten mahti (1994). Laajaan tuotantoon kuuluu myös näytelmiä ja televisiokäsikirjoituksia.

Yllättäen moni Martinheimon teos on saanut alkunsa radiodraamana: Saari taivaanrannassa, tarina alkoholisti-isästä ja tyttärestä, kuultiin radiossa vuonna 1977 ja ilmestyi nuortenkirjana vuonna 1979. Legendaarinen tv-elokuva Villahousupakko vuodelta 1977 oli alunperin jakso koululaiskuunnelmasarjassa Tapahtui Horsmavaarassa (1974). Jännityskuunnelma Mustajärven oudot linnut vuodelta 1985 puolestaan kääntyi sekä televisiosarjaksi (1991) että romaaniksi (1993).

Tuotannostaan Martinheimo palkittiin lukuisilla nuortenkirjallisuuden valtionpalkinnoilla, kahdella Topelius-palkinnolla ja peräti kuudella Tampereen kaupungin kirjallisuupalkinnolla. Radiodraamoistaan Martinheimo pokkasi Sokeain kuunnelmapalkinnon ja OIRT-maiden nuortenkuunnelmapalkinnon.


Eriikka Magnussonin toimittamassa radio-ohjelmassa Asko Martinheimo kertoo kuunnelmistaan yleisöluennolla vuonna 1981. Ohjelmassa kuullaan katkelmia Tapahtui Hormavaarassa -sarjan jaksosta Villahousupakko (1974).

Radiodraamoissa Martinheimon opettajatausta näkyy. Jo esikoiskuunnelma Päättyneet on päivät (1968) sijoittui koulumaailmaan. Ehkä radiodraamojen asenteissakin on hiukan opettajaa mukana: erityisesti telkkari tuntuu mädättävän siulun. Television katselun sijaan voikin esimerkiksi lukea kirjoja, kuten Ville Valdemar ja viimeinen apachi opettaa. Sotaelokuvat taas voi korvata oikean sotaveteraanin kuuntelemisella niin kuin nuortenkuunnelmassa Pala kuumaa rautaa.

Aiheina korostuvat perhesuhteet, sukupolvien väliset suhteet ja historia: monessa draamassa kohtaavat joko sukupolvet tai menneisyys nykypäivän – tai sekä että.

Miten kuunnelmani ovat syntyneet -luennolla Asko Martinheimo avaa lastenkuunnelmiensa historiateemoja: “Lapset kokevat luontaista uteliaisuutta ja viehtymystä menneeseen, miten ennen oltiin ja elettiin. Se on sitä materiaalia, jota lapsi tarvitsee kyetäkseen paikantamaan itsensä tähän päivään, tähän yhteisöön”. Nyt julkaistavissa kuunnelmissa kuunnellaan vaareja ja vieraillaan keskiajalla, Suomen sisällissodassa ja jatkosodassa.

Harvoin lapsi on lapsellinen.― Asko Martinheimo

Osa Martinheimon alavireisestä tunnelmasta selittynee sillä, ettei hänen filosofiaansa kuulu maailman pehmentäminen lapsille sopivaksi: “Vaikka lasta sanotaan konservatiiviseksi, hänen mielikuvituksensa ei ole. Harvoin lapsi on lapsellinen”, summaa Martinheimo. Kuunnelmissa maailma saa olla arkinen ja rujokin: kaljaa juodaan, sisarusten ja naapureiden kanssa kränätään ja harvassa ovat ehjät ydinperheet. Erityisesti nuortendraama Valkea kuulas ei säästele aikuistakaan kuulijaa maailman ja perhesuhteiden synkkyydeltä.

Lapsille: mustaa öljyä ja värifilmejä

Martinheimon lastensarjoissa perheiden arjen kuvauksiin leikkautuu mielikuvituksen ja fantasian leikkiä. Lapsirooleihin on osunut nykypäivän näyttelijäsuosikkeja. Kaikki Martinheimon lastensarjat on ohjannut lastendraaman luottonainen Aune Lind.

Mustajärven oudot linnut

Jännitysarjassa sokea poika äänittää lähijärvellä lintujen laulua, mutta ääninauhalle tarttuukin jotain ihan muuta.

Jesse kulkee lähiärven rannalla opaskoiransa kanssa nauhoittamassa lintujen ääniä, mutta samoilla seuduilla liikutaan myös hämärähommissa. Jesse päätyykin etsimään paitsi laulavaa kiurua myös Mustajärven saastuttajaa. Sarjassa on kiinnostavaa, kuinka päähenkilö Jessen (Kari Leppälä) sokeus ja perheen äidittömyys kulkevat tarinassa sivujuonteina mukana muttei kummastakaan leivota sen kummempaa tragediaa.

Kuriositeettina mainittakoon, että näyttelijäkaartiin kuuluu myös esiintyjän uraansa aloitteleva Kiti Kokkonen, joka oli äänitysten aikaan kymmenvuotias – tässäpä mahdollisuus kuulla miltä Tanhupallon näyttelijä kuulosti lapsena!

Myllylammen taru

Tarina vanhasta balladista, joka yllättäen herää eloon ja koskettaa Lampisen perheen ja Myllykylän arkipäivää.

Myös Myllylammen tarussa tavataan suosikkinäyttelijä lapsena: fantasiaa ja arkirealismia yhdistävän kuunnelman päähenkilönä loistaa Niko Saarela. Tuo meille muun muassa Vintiöstä ja Pahat pojat -elokuvasta tuttu näyttelijä oli kuunnelman nauhoitushetkellä 9-vuotias. Hän esittää Ristoa, Lampisen perheen nuorimmaista.

Seikkailu alkaa, kun ilmenee, että vaari Niko on karannut vanhaintalosta. Asko Martinheimo on käsikirjoittanut Myllylammen tarun yhdessä Tuula Arposen kanssa. Sarja jää pysyvästi kuunneltavaksi Areenaan.

Ville Valdemar ja viimeinen apachi

Kaksiosainen kuunnelma kertoo pojasta, joka tempautuu väritelevision sisälle, keskelle lännenelokuvan kuvauksia. Elokuvan apassi on kateissa. Ville Valdemar Vesiperä pääsee mukaan salaseuraan, joka taistelee tylsiä käsikirjoituksia vastaan. Sarja on Yle Areenassa pysyvästi kuunneltavissa ja...

Ville Valdemar ja viimeinen apashi on Martinheimon kuunnelmista iloittelevin ja hyväntuulisin. Juuri väritelevision saaneen perheen arkirealismi saa kierrettä fantasiaelementeistä: Ville Valdemar Vesiperä tekee sen, mitä jokaisen olisi syytä olla tekemättä. Hän painaa kiellettyä punaista nappia ja kalpatenhan siinä käy.

Lännenelokuvan kuvauksiin imeytynyt Ville kohtaa yllättävän ajankohtaisia kysymyksiä: pitääkö näytellä viimeistä heimonsa edustajaa, kun kuitenkin serkku elää porskuttaa ja kasvattaa Oregonisssa sikoja? Miltä tuntuu, kun pitää joka viikko kuolla näyttävästi? Entä miltä se tuntuu, kun oman isän pitää? Taivutusmuodoitta ja kera ugh-urahdusten puhuva alkuperäisamerikkalainen tosin tiputtaa moderniuspisteitä. Ville Valdemar ja viimeinen apashi on pysyvästi kuunneltavissa ja ladattavissa.

Nuorille: kärsimystä useammassa polvessa

Martinheimon nuortenkuunnelmien maailma on karu paikka. Näissä draamoissa keskiössä on nuoren suhde vanhempaan, isovanhempaan tai paremman puutteessa orjanomistajaan.

Mahtimiehen poika vie kuulijan kauas, aina keskiajan Hämeeseen. Pirkkalan kylässä suunnitellaan sotaan lähtöä ja vaivoja parantaa dominikaanimunkki rukouksella ja tietäjäeukko kansanperinteellä. Nuori Saharkka (Tane Mäkelä) on joutunut sotasaaliina orjaksi kylän mahtimiehen Iso-hemmon (Turkka Lehtinen) taloon, vaikka on hyvää sukua. Koita siinä kasvaa nuoreksi mieheksi.

Kuvituskuva kuunnelmaan Mahtimiehen poika. Pojan selkä ja keskiaikainen kylä.
Kuvituskuva kuunnelmaan Mahtimiehen poika. Pojan selkä ja keskiaikainen kylä. Kuva: Yle kuunnelmat,keskiaika,kylät

Mahtimiehen pojan on ohjannut Aune Lind ja musiikista vastaa Erkki Hyvönen. Radiodraama on Areenassa kuunneltavissa ja ladattavissa pysyvästi.

Pienoiskuunnelmassa kohtaavat isä (Jarmo Koski) ja poika (Heikki Paavilainen). On joulu. Tällä perheellä on mennyt pieleen kaikki. Varpunen jouluaamuna soi. Omenat ovat herkkiä pakkaselle, elämä vastoinkäymisille.

Lasse Lindbergin ohjaama Valkea kuulas on kuunneltavissa 22.1.2020 asti.

Sukupolvet kohtaavat myös Jyrki Lehtisen ohjaamassa Pala kuumaa rautaa -nuortendraamassa. Kasiluokkalaiset hihittelevät historiantunnilla ja arvuuttelevat voiko sotaleffan meno olla ollut tottakin, mutta tunnelma vakavoituu kun isoisä pääsee ääneen. Jo teiniksi varttunut Niko Saarela on päässyt tämänkin kuunnelman pääosaan. 1980-luvun nostalgiaan voi vaipua 22.1.2020 asti.

Misa Palander ja Niko Saarela teini-ikäisinä kuunnelman Pala kuumaa rautaa -kuvituskuvassa
Misa Palander ja Niko Saarela pullamössösukupolvelaisina kuunnelmassa Pala kuumaa rautaa Misa Palander ja Niko Saarela teini-ikäisinä kuunnelman Pala kuumaa rautaa -kuvituskuvassa Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle Niko Saarela,kuunnelmat,Misa Palander

Aikuisille: tositarinoissa kummittelevat astiat menneisyydestä

Aikuisten draamoissa toistuvat samat teemat kuin nuoremmille suunnatuilla tuotoksilla: historia ja perhesuhteet.

Neljä fasaanilautasta perustuu Martinheimon mukaan tositapahtumiin. Tarina vie vuosiin 1973 ja 1918. Kevään 1918 tapahtumat jättivät epäilemättä monen omantunnon kolkuttamaan – niin myös Otto Vähämäen, joka joutuu menneen eteen vuonna 1973, kun punavangit pystyivät hakemaan korvauksia vankileireillä vietetystä ajasta.

Tarinassa punakaartilaisen lautasvarkaus kasvaa kokoaan suuremmaksi. Kuten kasvaa siitä kertova vertauskuvallinen tarinakin. Pääroolit vetävät sympaattisella murteella Toivo Lehto ja Raili Veivo. Neljä fasaanilautasta jää pysyvästi kuunneltavaksi ja ladattavaksi Areenaan.

Paljoa ei tapahdu myöskään Sokeain kuunnelmapalkitussa Vanhaa Arabian posliinia -kuunnelmassa. Tälläkin tarinalla lienee siteitä tositapahtumiin: käsikirjotuksessa radiodraaman alaotsikko on “Tosipohjainen kuunnelma perintötalosta”.

Vähäeleisessä tarinassa eräs talo merkitään tonttirekisteriin, 14 neliömetriä katua vaihtaa omistajaa, kananmunankeltaisen voiastian kohtalo jää epäselväksi ja viisikymppisen miehen – vanhempiensa pojan – lapsuus loppuu. Kuunnelman on ohjannut Eila Arjoma ja sen pääroolissa on Heikki Määttänen. Vanhaa Arabian posliinia on kuunneltavissa ja ladattavissa 22.1.2020 asti.

Lisää ohjelmasta

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto