Hyppää pääsisältöön

"Kun aloin kuvata, en tiennyt, mitä tapahtuisi" – dokumentaristi Helena Třeštíková seurasi vuosikymmeniä päähenkilöidensä elämää

Helena Třeštíkován dokumenti A Marriage Storyn perhe yhteiskuvassa.
Helena Třeštíkován dokumenti A Marriage Storyn perhe yhteiskuvassa. Kuva: Docpoint KulttuuriCocktail

Docpointin päävieras Helena Třeštíková on noussut dokumenttielokuvan mestarien joukkoon myöhään, mutta ansaitusti.

– Kun aloin kuvata, en tiennyt, mitä tapahtuisi. Koskaanhan ei tiedä, mitä elämässä tapahtuu. Pitää vain uskoa, että jokainen on kuvaamisen arvoinen, Helena Třeštíková sanoo uusimmasta elokuvastaan A Marriage Story (2017)

Samalla Docpoint-festivaalin tshekkiläinen päävieras tulee kiteyttäneeksi paljon dokumenttien tekemisestä yleensä ja omasta työtavastaan erityisesti. Dokumenttielokuvan suuri valtti on, että ne seuraavat todellisuutta, joka ei välttämättä noudata draaman sääntöjä.

Myös Andy Warhol sanoi jo vuonna 1968, että jokainen ansaitsee vartin verran kuuluisuutta. Vaikka Třeštíková uskoo tavallisten ihmisten kiinnostavuuteen, hänen tapansa käsitellä heitä on vastakkainen Warholin kommentille julkisuuden katoavaisesta luonteesta.

Třeštíková (s. 1949) alkoi kuvata A Marriage Storya vuonna 1980, kun nuoret Ivana ja Vaclav Strnadovi menivät naimisiin. Kun Třeštíková lopetti kuvaukset 35 vuotta myöhemmin vuonna 2015, Strnadovit olivat jo isovanhempia.

– Dokumentin tekemisessä on kiinnostavaa juuri se, ettei alussa tiedä, millainen tarinasta tulee. Pitää vain kuvata mahdollisimman paljon. Alan leikata vasta, kun olen lopettanut kuvaamisen. Vasta leikkauspöydässä selviää, millaisen muodon tarina saa.

Ei ollut mikään ihme, että A Marriage Story valmistui kaksi vuotta kuvausten päätyttyä. 35 vuoden aikana kertyneessä materiaalissa riitti leikattavaa alle kahden tunnin elokuvaksi.

– Onhan se kaoottinen työtapa, Třeštíková huokaisee.

Helena Třeštíkován dokumenti A Marriage Storyn päähenkilöt seisovat kirkon edessä, käsissään vanha vihkikuva.
A Marriage Story -dokumentissa seurataan Ivanan ja Vaclavin avioelämää. Helena Třeštíkován dokumenti A Marriage Storyn päähenkilöt seisovat kirkon edessä, käsissään vanha vihkikuva. Kuva: Docpoint KulttuuriCocktail

Sukupolvien syntyessä ja kasvaessa taustalla tapahtui paljon muutakin. Sosialistinen Tshekkoslovakia hajosi kahtia ja Strnadovit kotimaa muuttui kapitalistiseksi Tshekiksi.

– Suuren ja pienen historian välinen jännite on aina kiinnostanut minua. Kun elokuvakoulussa näytettiin historiallisia elokuvia, mietin aina, miten tavalliset ihmiset elivät silloin. Aiheeni on aina Tshekki ja sen pienet ihmiset.

– Totta kai yritän sijoittaa heidän elämänsä historian puitteisiin. Sen voi tehdä pienillä keinoilla. Esimerkiksi Ivanan ja Vaclavin elämään otin mukaan presidentin vaalit. Presidentit ovat huonontuneet, mutta perheen elämä parantunut, Třeštíková tuumii.

Hän sanoo miettivänsä usein, mitä katsojat saavat irti hänen elokuviensa tshekkiläisestä arjesta. A Marriage Story avaa intiimin näkökulman Euroopan lähihistorian suureen muutokseen. Se kertoo, kuinka murros vaikutti arkeen ja elämään. Mikrotaso valaisee upeasti politiikan makrotason seurauksia.

Luulisi, ettei vuosia kestävä työtapa ole tuottelias, mutta Třeštíková on ohjannut yli 50 dokumenttia. Ei hän sentään aina kuvaa vuositolkulla. Ensimmäiset dokumenttinsa hän teki 1970-luvulla ja pitkäkestoinen työtapa syntyi 1980-luvulla A Marriage Storyn myötä.

Esimerkiksi tshekkiläisestä elokuvatähdestä ja Joseph Goebbelsin rakastajattaresta Lída Baarovásta (1914–2000) kertova Doomed Beauty (2016) syntyi perinteiseen tapaan verrattuna pitkiin seurantadokumentteihin.

A Marriage Story on Třeštíkován pisin hanke ja pääteos, mutta pikaruokaa eivät ole esimerkiksi yhteiskunnan laitapuolen kulkijoiden henkilökuvat René (2008), Katka (2010) ja Mallory (2015). Renéä Třeštíková seurasi kameroineen 20 vuotta, Katkaa ja Malloryä kumpaakin 13.

Helena Třeštíkován dokumentin René päähenkilö istuu vankilan pihalla ja dokumentin kuvaus on käynnissä.
Helena Třeštíková seurasi Renén elämää 20 vuotta. Helena Třeštíkován dokumentin René päähenkilö istuu vankilan pihalla ja dokumentin kuvaus on käynnissä. Kuva: Docpoint KulttuuriCocktail

Katka ja Mallory kertovat kumpikin huumeiden käyttäjistä. Katka alkaa vuonna 1996 ja päättyy 2009. Siinä välissä 19-vuotias kaunis nainen rapistuu vanhuksen näköiseksi. Muodonmuutos on hurjaa katsottavaa. Malloryn vaiheet vuosina 2002–2015 tarjoavat sille toiveikkaan parin.

– Katka oli vaikein elokuvani. Dokumentin idea on, että kuvaan mitä tapahtuu enkä sitä, mitä toivoisin tapahtuvan. Niinpä jouduin katsomaan, kun Katka hävisi taistelun huumeita vastaan kerta toisensa jälkeen. Piti miettiä tarkkaan, kuvaanko kun Katka tuli paikalle pahimmassa kunnossa. Mutta elokuvanhan oli tarkoitus näyttää, mitä huumeet tekevät.

– Ensi-illan jälkeen minua haukuttiin hyeenaksi, joka hyötyi Katkan kärsimyksistä. Mutta en saanut häntä lopettamaan. Puhuin siitä hänen kanssa vaikka kuinka monta kertaa, mutta elokuvaan niistä päätyi vähän, koska sen aihe on Katka eikä minä.

Třeštíková pitää yhteyttä päähenkilöihinsä myös elokuvien valmistuttua. Marraskuussa Amsterdamissa hän kertoi tavanneensa Katkankin, joka on edelleen samassa jamassa.

– Katka on sanonut, että elokuvan jälkeen ihmiset katsovat häntä kaduilla ymmärtäväisemmin kuin ennen. Häntä ei pidetä enää pelkkänä ihmisroskana.

Helena Třeštíkován dokumentin Katka päähenkilö seisoo raunioissa.
Katka-dokkarissa seurattiin huumeidenkäyttäjän muodonmuutosta 13 vuoden ajan. Helena Třeštíkován dokumentin Katka päähenkilö seisoo raunioissa. Kuva: Docpoint KulttuuriCocktail
Helena Třeštíkován dokumentin Mallory päähenkilö istuu autossa ja juo kahvia.
Mallory-dokumentin päähenkilö. Helena Třeštíkován dokumentin Mallory päähenkilö istuu autossa ja juo kahvia. Kuva: Docpoint KulttuuriCocktail

Třeštíková kertoo kutsuneensa kaikkien elokuviensa päähenkilöt taannoin syntymäpäivilleen.

– Oli oikein kiva, että ilta jatkui kuulemma mukavasti senkin jälkeen, kun menin nukkumaan, hän toteaa. Kun juhlaväki oli kovin sekalaista, siitä lienee syytäkin ilahtua.

Kun päähenkilöitä kuvaa kauan, heihin syntyy väkisinkin erityinen suhde. Třeštíková tietää sen ongelmat itse parhaiten.

– Onhan se usein vaikeaa. Ohjaajana minä määrään, mutta yritän aina saada heidät tuntemaan, että teemme elokuvaa yhdessä.

Třeštíková sanoo miettivänsä paljon puolalaista Krzysztof Kieślowskia, joka aloitti dokumenttien tekijänä, mutta siirtyi näytelmäelokuviin. Yhtä Kieślowskin dokumenttia yritettiin käyttää todistusaineistona siinä kuvattuja vastaan ja hän pelkäsi vaikuttavansa liikaa aiheittensa elämään.

– Elokuvasta haluaa aina tehdä mahdollisimman kiinnostavan, mutta sen henkilöitä ei saa koskaan loukata. En koskaan yritä saada heitä sanomaan mitään, mitä eivät halua. Näytän elokuvat heille ennen ensi-iltaa ja otan heidän kommenttinsa huomioon.

Dokumenttiohjaaja Helena Třeštíková.
Tšekkiohjaaja Helena Třeštíková. Dokumenttiohjaaja Helena Třeštíková. Kuva: © 2009 Diana Zehetner KulttuuriCocktail,Helena Třeštíková

Kesällä 70 täyttävä Třeštíková on noussut dokumenttielokuvan suureksi nimeksi vasta viime vuosina, aika iäkkäänä. Monet hänen parhaista elokuvistaan ovat olleet tekeillä rinnakkain ja valmistuneet suunnilleen viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Niinpä Třeštíková on ollut viime aikoina paljon esillä. Docpointin ohella ohjaaja oli viime marraskuussa niin ikään päävieraana retrospektiivin kanssa Amsterdamissa, Idfa-festivaalilla, joka on dokumenttielokuvan tärkein tapahtuma maailmassa, oman alansa Cannes.

Huomion kasautuminen on hyvin ansaittu ainutlaatuisen pitkäjänteisellä työllä.

Teksti: Harri Römpötti / Amsterdam

Docpoint-festivaali 28.1.–3.2.2019. Helena Třeštíková vierailee Helsingissä 29.1.–2.2. Häneltä esitetään viisi elokuvaa.

Kommentit