Hyppää pääsisältöön

Talvisen tapaturman sattuessa ovat neuvokkaat kaverit tarpeen

Kevättalvella 1966 esitetty opetusohjelma muistutti ensiaputaitojen tärkeydestä. Mitä tehdä, kun kaverin jalka katkeaa hiihtomäessä, hän lyö kirveellä jalkaansa tai sattuu bussikolari? Sisältönsä ohessa ohjelman suurin anti on kuvallinen: näitä reippaita lapsia ja nuoria sekä heidän 1960-luvun arkeaan on ilo katsella!

Huomio: ohjelma on valtaosin mykkä, sekä selostusääni että musiikki puuttuvat.

Koulu-tv:n toimittaman ohjelman alussa nähdään monenlaisia arkisia tilanteita, joissa tapaturmia voi sattua. Itsensä voi satuttaa melkein missä vain: liikenteessä, harrastuksissa, työnteossa...

Ensimmäinen dramatisoitu kohtaus on hiihtomäestä. Poika on kaatunut suksilla ja hänen jalkansa on katkennut. Onneksi hän ei ole yksin, vaan ensiaputaitoiset kaverit tietävät heti, mitä tehdä. Yksi lähtee tien varteen hakemaan apua autoilijalta, toiset katkomaan puista oksia jalan lastoittamista varten. Kaikki antavat kaulaliinansa, jotta jalka saadaan oksin tuetuksi. Lastoitettu potilas vedetään pulkalla autolle ja hänet nostetaan Morriksen kyytiin.

– Oli sentään kiva kun pysähdyitte, siinä meni monta autoa ohi.
– Niinkö? Eivät kai arvanneet, että kysymyksessä oli tapaturma.
― Kimmo-niminen poika ja autoilija juttelevat.

Toisessa tilanteessa Tarja on satuttanut lumilinnassa kätensä ja saanut siihen syvän haavan. Onneksi koti on lähellä ja äiti osaa puhdistaa haavan asianmukaisesti. Grafiikka osoittaa, mitä tapahtuu, jos astuu rautanaulan päälle.

Pidäpäs sitä kättä siinä niin mä pesen ensin omat käteni.― Äiti aloittaa Tarjan käden hoitamisen.

Seuraava välähdys on eräkämpältä, johon teinipojat saapuvat hiihtäen ja alkavat hakata lumessa polttopuita. Yksi pojista, Pekka, lyö vahingossa kirveellä jalkaansa. Ei hätää: haava sidotaan, Pekalle rakennetaan suksikelkka ja potilas kuljetetaan lääkäriin.

Voi veljekset, tulee aika paljon verta!― Kaverit päivittelevät kirveellä jalkaansa lyöneen Pekan tilaa.

Lopuksi nähdään, millaista jälkeä syntyy, kun bussi ja kuorma-auto kolaroivat pikkukaupungissa lumipyryssä. Suomen Punaisen Ristin ensiapuyksikkö saapuu paikalle ja ottaa tilanteen haltuunsa.

Ohjelma on Elävän arkiston yleisötoive.

Lue lisää:

Lipeämyrkytyksen saanutta lasta hoidetaan (1949).

Lipeä poltti lapsen sisälmykset kuin tuli

Matti Kassilan vuonna 1949 ohjaama Lipeälapset varoitti vanhempia jättämästä tuhoisaa myrkkyliuosta lasten ulottuville. Elokuvan realistiset otokset pienten potilaiden hoitotoimista Helsingin yliopiston sairaalassa saattavat järkyttää.


Lue lisää:

Carita ja Göran Hildén (1949).

Kaija ja Jyrki pahanteossa 1949

Pikku Kaija ja isoveli Jyrki ovat varsinaisia vintiöitä. Vilkkaat sisarukset ehtivät päivän mittaan kohdata monta vaaratilannetta.

Lue lisää:

Tapaturmaisesti silmänsä loukannut poika (1953).

Poikien vaaralliset leikit

1950-luvun valistusfilmin aiheena ovat lasten vaaralliset leikit. Eivät kai jälleen ole valkoiset intiaanit asialla metsän reunassa?

Lue lisää:

Lapsipotilas saa silmäproteesin (1953).

Silmäproteesin valmistus 1953

Vastoin yleistä ajatusta tekosilmä ei olekaan pyöreä, vaan kupera. Lii-Filmin katsauksessa näemme, miten lapsipotilas vuonna 1953 sai uuden silmän menettämänsä tilalle.

Lue lisää:

Potilaan ensihoitoa Töölön sairaalassa (1968).

Yö Töölön sairaalan tapaturma-asemalla

Elämän rujompaan puoleen tutustutaan Hannu Karpon ja Leena Hallmanin raportissa vuodelta 1968. Liikenneonnettomuuksien uhrit Töölön sairaalan tapaturma-asemalla herättävät kysymyksen, miksi autoa ei saa ajaa väsyneenä, mutta lääkäri saa leikata.

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto