Hyppää pääsisältöön

Digitaalinen lehti ei pysty korvaamaan painettua lehteä

Kahvikuppi ja juusto-kurkkuvoileipä, siniset Teema-astiat sanomalehdellä
Kahvikuppi ja juusto-kurkkuvoileipä, siniset Teema-astiat sanomalehdellä Kuva: Tina Cavén kahvikupit,Kevyt aamiainen,Juustovoileipä

Tuttavapiirissäni yhä useampi on luopunut painetusta sanomalehdestä, koska pitää sitä kalliina ja hitaana uutisvälineenä. Kuka edes ehtii ja jaksaa lukea edellisen päivän tapahtumista paperilehdestä aamulla?

Ajankohtaiset uutiset ilmestyvät verkkoon heti tuoreeltaan ja digitaalisia uutisia voi seurata missä tahansa. Onhan sitä paitsi hyvä, että paperia säästyy, lehdenosista ei tarvitse aamulla kiistellä, eikä ruokapöytä tahriinnu painomusteesta.

Sanomalehden tablettiversio
Sanomalehden tablettiversio Kuva: Yle sovellukset

Meidänkin kotona aiheesta on keskusteltu. Tulimme tulokseen, että jotain tuttua ja turvallista on niin aamuisessa paperisessa sanomalehdessä kuin puoli yhdeksän tv-uutisissa. Myönnettävä tosin on, ettei seuraava sukupolvi osallistu näihin kotoisiin rituaaleihin ja katsoo varmaan meidän tiedonhankintatottumuksiamme hiukan huvittuneena.

Olemme lukijoina yksilöitä. Jokainen omaksuu lehden eri tavalla, huomaa ja ohittaa eri artikkelit. Maailma ja sen tapahtumat jäsentyvät tutussa päivälehdessä, vaikka ärsyttäisi, että urheilusivut ovat ennen kulttuuria ja lehtiin kirjoitetaan liikaa asioista, jotka eivät kiinnosta ja jätetään moni itselle tärkeä asia liian vähälle huomiolle.

Kuuluu asiaan, että jokapäiväistä lehteä kritisoidaan ja epäillään. Lehden valitsemien ja aiheiden avulla ympärillä olevan yhteiskunnan tila kuitenkin hahmottuu. Verkkojulkaisussa lehden painotus ei korostu samalla tavalla. Uutiset tuntuvat irrallisilta. Ehkä nuoremmat sukupolvet eivät koe samalla tavalla? Toivon tosiaan, että he osaavat muodostaa kokonaiskuvan maailmanmenosta verkon tarjoamista tiedonsirpaleista.

Kansallisen mediatutkimuksen tekemän lukijamäärätutkimuksen mukaan pelkästään digisisältöjä lukevan väestön osuus on kasvanut seitsemässä vuodessa 4 prosentista 22 prosenttiin. Silti printtilehti pitää pintansa. Painettua lehteä ilmoittaa viikoittain lukevansa 75 % vastaajista ja digilehtiä 65 %.

Mies lukee Helsingin Sanomia
Mies lukee Helsingin Sanomia Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Helsingin Sanomat,Tikkakoski,Asiakirja,Suomen puolustusvoimat,Sotilastiedustelu,tiedustelupalvelut
sometus.
sometus. Kuva: Markku Rantala / Yle Some,kännykkä

Tutkimuksen mukaan painettu lehti on siis edelleen suositumpi vaihtoehto. Painetun ja digitaalisen lehden yhdistelmä on vahvin lukutapa. Minäkin olen sekakäyttäjä. Löydän päivän mittaan itseäni kiinnostavaa tietoa mm. sosiaalisesta mediasta, tarkistan asioita jatkuvasti verkossa, mutta syvennyn paperilehden äärellä myös aiheisiin, joita en tulisi verkossa lukeneeksi. Toisaalta printtilehti ohjaa minut usein verkkoon tutkimaan rauhassa laajempaa aineistoa.

Mutta on asioita, joita digilehti ei kykene korvaamaan. Jos ei olisi paperinkeräyslaatikkoon siirtoa odottavaa lehtipinoa, mistä taittelisin kompostipussin tai saisin kätevästi kuiviketta vihanneslaatikoiden pohjalle? Millä kukkakauppiaat suojaisivat herkät kukkaset tai perinteisen tyylin ikkunanpesijät antaisivat lasipinnalle viimeisen silauksen?

Sanomalehdestä voi taitella myös hellehatun tai mullassa maatuvia taimiruukkuja. Siitä voi rullata steariinilastujen kera sytykkeitä ja leikata lämmittävät ja hajuja itseensä imevät kengänpohjalliset. Se on loistava askartelumateriaali.

Biojätepussi ja taimipotteja sanomalehdestä taiteltuina
Biojätepussi ja taimipotteja sanomalehdestä taiteltuina Kuva: Tina Cavén sanomalehdet,Biojätepussit

Sanomalehden kosteuden imukykyä voi hyödyntää roskiksen pohjalla, kenkätelineen alla tai kastuneiden kenkien sisällä. Kun nyt ollaan eteisessä, muistutan vielä, että sanomalehtirullat pitävät talvisaappaiden varret suorina. Ja mitä koiranpennun pissoja imemään levitetään lattioille, jos ei ole sanomalehtiä?

Sanomalehti on myös erinomainen eriste. Siihen pakattuna pakasteet säilyvät sulamattomina ja noutoruoka lämpimänä. Jos istuskelee pakkasella ulkona, kannattaa laittaa lehti lämmikkeeksi penkille. Hätätilassa sivuja voi käyttää vaatteiden sisällä estämässä paleltumista, tietävät ulkona yöpyvät.

Puutarhassa sanomalehdestä on moneen. Sanomalehden avulla kasvimaan voi suojata alapuolelta uhkaavilta rikkaruohoilta. Sanomalehden ja hakkeen avulla voi tehdä siistit käytävät penkkien väliin. Marjojen keruun ajaksi sanomalehtiä voi levittää pensaiden alle, niin pudokkaat on helpompi kerätä talteen.

Vielä yksi vinkki. Kummilapsesi arvostaa varmasti, jos laitat talteen hänen syntymäpäivänään ilmestyneen lehden, säilytät sitä hänen täysi-ikäisyytensä juhlaan asti. Uskon, että se on eleenä komeampi kuin digitaalisen lehtiarkiston selaaminen yhdessä.

Helsingin sanomat käärittynä ja rusetilla sidottuna
Helsingin sanomat käärittynä ja rusetilla sidottuna Kuva: Tina Cavén Helsingin Sanomat,rusetti

Verkossa uutinen on tärkeämpi kuin alusta, jolla se on julkaistu. Painettuihin lehtiin aika kiinnittyy autenttisella tavalla. Lehtien nimet kertovat paitsi lehtien myös Suomen historiasta. Emeritusprofessori Raimo Salokangas kertoo Aristoteleen kantapää -ohjelmassa, mitä nimet kertovat sanomalehtien aatteellisesta taustasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri