Hyppää pääsisältöön

Digitaalinen lehti ei pysty korvaamaan painettua lehteä

Kahvikuppi ja juusto-kurkkuvoileipä, siniset Teema-astiat sanomalehdellä
Kahvikuppi ja juusto-kurkkuvoileipä, siniset Teema-astiat sanomalehdellä Kuva: Tina Cavén kahvikupit,Kevyt aamiainen,Juustovoileipä

Tuttavapiirissäni yhä useampi on luopunut painetusta sanomalehdestä, koska pitää sitä kalliina ja hitaana uutisvälineenä. Kuka edes ehtii ja jaksaa lukea edellisen päivän tapahtumista paperilehdestä aamulla?

Ajankohtaiset uutiset ilmestyvät verkkoon heti tuoreeltaan ja digitaalisia uutisia voi seurata missä tahansa. Onhan sitä paitsi hyvä, että paperia säästyy, lehdenosista ei tarvitse aamulla kiistellä, eikä ruokapöytä tahriinnu painomusteesta.

Sanomalehden tablettiversio
Sanomalehden tablettiversio Kuva: Yle sovellukset

Meidänkin kotona aiheesta on keskusteltu. Tulimme tulokseen, että jotain tuttua ja turvallista on niin aamuisessa paperisessa sanomalehdessä kuin puoli yhdeksän tv-uutisissa. Myönnettävä tosin on, ettei seuraava sukupolvi osallistu näihin kotoisiin rituaaleihin ja katsoo varmaan meidän tiedonhankintatottumuksiamme hiukan huvittuneena.

Olemme lukijoina yksilöitä. Jokainen omaksuu lehden eri tavalla, huomaa ja ohittaa eri artikkelit. Maailma ja sen tapahtumat jäsentyvät tutussa päivälehdessä, vaikka ärsyttäisi, että urheilusivut ovat ennen kulttuuria ja lehtiin kirjoitetaan liikaa asioista, jotka eivät kiinnosta ja jätetään moni itselle tärkeä asia liian vähälle huomiolle.

Kuuluu asiaan, että jokapäiväistä lehteä kritisoidaan ja epäillään. Lehden valitsemien ja aiheiden avulla ympärillä olevan yhteiskunnan tila kuitenkin hahmottuu. Verkkojulkaisussa lehden painotus ei korostu samalla tavalla. Uutiset tuntuvat irrallisilta. Ehkä nuoremmat sukupolvet eivät koe samalla tavalla? Toivon tosiaan, että he osaavat muodostaa kokonaiskuvan maailmanmenosta verkon tarjoamista tiedonsirpaleista.

Kansallisen mediatutkimuksen tekemän lukijamäärätutkimuksen mukaan pelkästään digisisältöjä lukevan väestön osuus on kasvanut seitsemässä vuodessa 4 prosentista 22 prosenttiin. Silti printtilehti pitää pintansa. Painettua lehteä ilmoittaa viikoittain lukevansa 75 % vastaajista ja digilehtiä 65 %.

Mies lukee Helsingin Sanomia
Mies lukee Helsingin Sanomia Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Helsingin Sanomat,Tikkakoski,Asiakirja,Suomen puolustusvoimat,Sotilastiedustelu,tiedustelupalvelut
sometus.
sometus. Kuva: Markku Rantala / Yle Some,kännykkä

Tutkimuksen mukaan painettu lehti on siis edelleen suositumpi vaihtoehto. Painetun ja digitaalisen lehden yhdistelmä on vahvin lukutapa. Minäkin olen sekakäyttäjä. Löydän päivän mittaan itseäni kiinnostavaa tietoa mm. sosiaalisesta mediasta, tarkistan asioita jatkuvasti verkossa, mutta syvennyn paperilehden äärellä myös aiheisiin, joita en tulisi verkossa lukeneeksi. Toisaalta printtilehti ohjaa minut usein verkkoon tutkimaan rauhassa laajempaa aineistoa.

Mutta on asioita, joita digilehti ei kykene korvaamaan. Jos ei olisi paperinkeräyslaatikkoon siirtoa odottavaa lehtipinoa, mistä taittelisin kompostipussin tai saisin kätevästi kuiviketta vihanneslaatikoiden pohjalle? Millä kukkakauppiaat suojaisivat herkät kukkaset tai perinteisen tyylin ikkunanpesijät antaisivat lasipinnalle viimeisen silauksen?

Sanomalehdestä voi taitella myös hellehatun tai mullassa maatuvia taimiruukkuja. Siitä voi rullata steariinilastujen kera sytykkeitä ja leikata lämmittävät ja hajuja itseensä imevät kengänpohjalliset. Se on loistava askartelumateriaali.

Biojätepussi ja taimipotteja sanomalehdestä taiteltuina
Biojätepussi ja taimipotteja sanomalehdestä taiteltuina Kuva: Tina Cavén sanomalehdet,Biojätepussit

Sanomalehden kosteuden imukykyä voi hyödyntää roskiksen pohjalla, kenkätelineen alla tai kastuneiden kenkien sisällä. Kun nyt ollaan eteisessä, muistutan vielä, että sanomalehtirullat pitävät talvisaappaiden varret suorina. Ja mitä koiranpennun pissoja imemään levitetään lattioille, jos ei ole sanomalehtiä?

Sanomalehti on myös erinomainen eriste. Siihen pakattuna pakasteet säilyvät sulamattomina ja noutoruoka lämpimänä. Jos istuskelee pakkasella ulkona, kannattaa laittaa lehti lämmikkeeksi penkille. Hätätilassa sivuja voi käyttää vaatteiden sisällä estämässä paleltumista, tietävät ulkona yöpyvät.

Puutarhassa sanomalehdestä on moneen. Sanomalehden avulla kasvimaan voi suojata alapuolelta uhkaavilta rikkaruohoilta. Sanomalehden ja hakkeen avulla voi tehdä siistit käytävät penkkien väliin. Marjojen keruun ajaksi sanomalehtiä voi levittää pensaiden alle, niin pudokkaat on helpompi kerätä talteen.

Vielä yksi vinkki. Kummilapsesi arvostaa varmasti, jos laitat talteen hänen syntymäpäivänään ilmestyneen lehden, säilytät sitä hänen täysi-ikäisyytensä juhlaan asti. Uskon, että se on eleenä komeampi kuin digitaalisen lehtiarkiston selaaminen yhdessä.

Helsingin sanomat käärittynä ja rusetilla sidottuna
Helsingin sanomat käärittynä ja rusetilla sidottuna Kuva: Tina Cavén Helsingin Sanomat,rusetti

Verkossa uutinen on tärkeämpi kuin alusta, jolla se on julkaistu. Painettuihin lehtiin aika kiinnittyy autenttisella tavalla. Lehtien nimet kertovat paitsi lehtien myös Suomen historiasta. Emeritusprofessori Raimo Salokangas kertoo Aristoteleen kantapää -ohjelmassa, mitä nimet kertovat sanomalehtien aatteellisesta taustasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.