Hyppää pääsisältöön

Digitaalinen lehti ei pysty korvaamaan painettua lehteä

Kahvikuppi ja juusto-kurkkuvoileipä, siniset Teema-astiat sanomalehdellä
Kahvikuppi ja juusto-kurkkuvoileipä, siniset Teema-astiat sanomalehdellä Kuva: Tina Cavén kahvikupit,Kevyt aamiainen,Juustovoileipä

Tuttavapiirissäni yhä useampi on luopunut painetusta sanomalehdestä, koska pitää sitä kalliina ja hitaana uutisvälineenä. Kuka edes ehtii ja jaksaa lukea edellisen päivän tapahtumista paperilehdestä aamulla?

Ajankohtaiset uutiset ilmestyvät verkkoon heti tuoreeltaan ja digitaalisia uutisia voi seurata missä tahansa. Onhan sitä paitsi hyvä, että paperia säästyy, lehdenosista ei tarvitse aamulla kiistellä, eikä ruokapöytä tahriinnu painomusteesta.

Sanomalehden tablettiversio
Sanomalehden tablettiversio Kuva: Yle sovellukset

Meidänkin kotona aiheesta on keskusteltu. Tulimme tulokseen, että jotain tuttua ja turvallista on niin aamuisessa paperisessa sanomalehdessä kuin puoli yhdeksän tv-uutisissa. Myönnettävä tosin on, ettei seuraava sukupolvi osallistu näihin kotoisiin rituaaleihin ja katsoo varmaan meidän tiedonhankintatottumuksiamme hiukan huvittuneena.

Olemme lukijoina yksilöitä. Jokainen omaksuu lehden eri tavalla, huomaa ja ohittaa eri artikkelit. Maailma ja sen tapahtumat jäsentyvät tutussa päivälehdessä, vaikka ärsyttäisi, että urheilusivut ovat ennen kulttuuria ja lehtiin kirjoitetaan liikaa asioista, jotka eivät kiinnosta ja jätetään moni itselle tärkeä asia liian vähälle huomiolle.

Kuuluu asiaan, että jokapäiväistä lehteä kritisoidaan ja epäillään. Lehden valitsemien ja aiheiden avulla ympärillä olevan yhteiskunnan tila kuitenkin hahmottuu. Verkkojulkaisussa lehden painotus ei korostu samalla tavalla. Uutiset tuntuvat irrallisilta. Ehkä nuoremmat sukupolvet eivät koe samalla tavalla? Toivon tosiaan, että he osaavat muodostaa kokonaiskuvan maailmanmenosta verkon tarjoamista tiedonsirpaleista.

Kansallisen mediatutkimuksen tekemän lukijamäärätutkimuksen mukaan pelkästään digisisältöjä lukevan väestön osuus on kasvanut seitsemässä vuodessa 4 prosentista 22 prosenttiin. Silti printtilehti pitää pintansa. Painettua lehteä ilmoittaa viikoittain lukevansa 75 % vastaajista ja digilehtiä 65 %.

Mies lukee Helsingin Sanomia
Mies lukee Helsingin Sanomia Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Helsingin Sanomat,Tikkakoski,Asiakirja,Suomen puolustusvoimat,Sotilastiedustelu,tiedustelupalvelut
sometus.
sometus. Kuva: Markku Rantala / Yle Some,kännykkä

Tutkimuksen mukaan painettu lehti on siis edelleen suositumpi vaihtoehto. Painetun ja digitaalisen lehden yhdistelmä on vahvin lukutapa. Minäkin olen sekakäyttäjä. Löydän päivän mittaan itseäni kiinnostavaa tietoa mm. sosiaalisesta mediasta, tarkistan asioita jatkuvasti verkossa, mutta syvennyn paperilehden äärellä myös aiheisiin, joita en tulisi verkossa lukeneeksi. Toisaalta printtilehti ohjaa minut usein verkkoon tutkimaan rauhassa laajempaa aineistoa.

Mutta on asioita, joita digilehti ei kykene korvaamaan. Jos ei olisi paperinkeräyslaatikkoon siirtoa odottavaa lehtipinoa, mistä taittelisin kompostipussin tai saisin kätevästi kuiviketta vihanneslaatikoiden pohjalle? Millä kukkakauppiaat suojaisivat herkät kukkaset tai perinteisen tyylin ikkunanpesijät antaisivat lasipinnalle viimeisen silauksen?

Sanomalehdestä voi taitella myös hellehatun tai mullassa maatuvia taimiruukkuja. Siitä voi rullata steariinilastujen kera sytykkeitä ja leikata lämmittävät ja hajuja itseensä imevät kengänpohjalliset. Se on loistava askartelumateriaali.

Biojätepussi ja taimipotteja sanomalehdestä taiteltuina
Biojätepussi ja taimipotteja sanomalehdestä taiteltuina Kuva: Tina Cavén sanomalehdet,Biojätepussit

Sanomalehden kosteuden imukykyä voi hyödyntää roskiksen pohjalla, kenkätelineen alla tai kastuneiden kenkien sisällä. Kun nyt ollaan eteisessä, muistutan vielä, että sanomalehtirullat pitävät talvisaappaiden varret suorina. Ja mitä koiranpennun pissoja imemään levitetään lattioille, jos ei ole sanomalehtiä?

Sanomalehti on myös erinomainen eriste. Siihen pakattuna pakasteet säilyvät sulamattomina ja noutoruoka lämpimänä. Jos istuskelee pakkasella ulkona, kannattaa laittaa lehti lämmikkeeksi penkille. Hätätilassa sivuja voi käyttää vaatteiden sisällä estämässä paleltumista, tietävät ulkona yöpyvät.

Puutarhassa sanomalehdestä on moneen. Sanomalehden avulla kasvimaan voi suojata alapuolelta uhkaavilta rikkaruohoilta. Sanomalehden ja hakkeen avulla voi tehdä siistit käytävät penkkien väliin. Marjojen keruun ajaksi sanomalehtiä voi levittää pensaiden alle, niin pudokkaat on helpompi kerätä talteen.

Vielä yksi vinkki. Kummilapsesi arvostaa varmasti, jos laitat talteen hänen syntymäpäivänään ilmestyneen lehden, säilytät sitä hänen täysi-ikäisyytensä juhlaan asti. Uskon, että se on eleenä komeampi kuin digitaalisen lehtiarkiston selaaminen yhdessä.

Helsingin sanomat käärittynä ja rusetilla sidottuna
Helsingin sanomat käärittynä ja rusetilla sidottuna Kuva: Tina Cavén Helsingin Sanomat,rusetti

Verkossa uutinen on tärkeämpi kuin alusta, jolla se on julkaistu. Painettuihin lehtiin aika kiinnittyy autenttisella tavalla. Lehtien nimet kertovat paitsi lehtien myös Suomen historiasta. Emeritusprofessori Raimo Salokangas kertoo Aristoteleen kantapää -ohjelmassa, mitä nimet kertovat sanomalehtien aatteellisesta taustasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Avaruusromua: Mistä ideat tulevat?

    Miten ideoita synnytetään?

    Uusia ideoita syntyy, kun jo olemassa olevat asiat kohtaavat toisensa uudenlaisina yhdistelminä. Se, millaisia nuo uudet yhdistelmät ovat, riippuu meidän kyvystämme hahmottaa asioiden suhteita toisiinsa. Ideoita voi yrittää luoda tietoisesti, mutta parhaita tuloksia syntyy, kun antaa alitajunnan työskennellä. Tällaisia ajatuksia esitti amerikkalainen James Webb Young jo 1940-luvulla. Hänen käsityksensä luovuudesta ja ideoista ovat edelleen kiinnostavia. Onko mikään muuttunut? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri