Ä'vv = auringon kilo

Kolttasaamelainen museo Ä’vv edistää kolttasaamelaisen elämäntavan, historian ja kielen tuntemusta. "Päämääränämme oli kirjoittaa ne kappaleet, jotka puuttuvat historiankirjoista ja koulukirjoista", museokuraattori Honna Havas sanoo.

Tämä on Kolttainmaa.

Matkustamme rajan yli koillisessa Lapissa. Tässä on vuodesta 1826 kulkenut raja: ensin Venäjän ruhtinaskunnan ja Norjan, sitten Suomen ja Norjan välinen valtakunnanraja.

– Kun Kolttainmaan halki alettiin vetää raja-aitoja, aluetta asuttivat kolttasaamelaiset, täällä ei tuolloin asunut norjalaisia lainkaan. Vuoden 1826 raja on ensimmäinen joka jakoi kolttasaamelaisten maa-alueen kahtia, Honna Havas selvittää.

Havas on kolttasaamelaismuseo Ä’vvin kuraattori. Museo sijaitsee norjalaiskylä Neidenissä, noin 12 kilometrin päässä Suomen rajasta.

Sana Ä’vv tarkoittaa auringon kiloa eli auringonsäteiden heijastusta lumella tai veden pinnalla.

Museon tehtävä on kertoa kolttasaamelaisten elämästä ja historiasta, joka on ollut osin dokumentoimatta.

Ruskea puurakennus maastoutuu maisemaan. Näin syyskuun alussa luonto hohtaa murretuissa väreissä. Syksy tekee tuloaan täällä, pohjoisimmassa Norjassa. Tunturikoivut loistavat keltaisina.

Museon takaseinä on valtava ikkuna. Ulkona käyskentelevä poro ei vaikuta olevan moksiskaan ikkunan takaa ihmettelevistä etelän ihmisistä.

Honna Havaksen puheessa norja ja suomi sekoittuvat iloisesti keskenään. Lisäksi moni meistä puhuu suomenruotsia. Kielten sorinaan sekoittuu vielä murtaen puhuttu englanti, kun sisään astuu utelias turisti Saksasta.

Jäämeren reitti vaikuttaa houkuttelevan alueelle maantiepyöräilijöitä.

Museo tuo Neideniin kävijöitä enimmäkseen sekä Suomesta että Norjasta, mutta myös muualta maailmasta.

Huoneen lattia nousee kuin maa merestä. Näyttelyn nimi on Kolttainmaa, ja se on kolmiosainen matka kolttasaamelaisten historiaan.

Ensimmäisessä huoneessa saamme johdannon kolttasaamelaisten historiaan. Toista, pyöreää huonetta kiertävät valokuvat pohjoisesta luonnosta ja eläinkunnasta.

– Huoneen muoto symboloi kolttien vuotuiskiertoa, sitä, miten he aikoinaan muuttivat paikasta paikkaan, siidasta siitaan.

Täällä saa kurkistaa kolttien entisajan elämäntapaan. Luonnon rikkaudet olivat elämän lähtökohtana, ja koltat vaihtoivat asuinpaikkaa vuodenajasta riippuen, Havas kertoo.

Kolmas huone asemoi Kolttainmaan maailmankartalle. Täällä voi tutustua alueen 12 000 vuotta vanhaan historiaan.

Vitriineihin on aseteltu kolttasaamelaisia käyttö- ja koriste-esineitä. Ne ovat suurimmaksi osaksi lainassa muilta Norjan museoilta. Tekstit on kirjoitettu omalla, näyttelyä varten suunnitellulla fontilla nimeltä Helvetica Skolt.

Ä’vv avasi ovensa yleisölle kesäkuussa 2017. Avajaisia edelsi 15 vuoden uurastus. Ongelmana olivat muun muassa monet tekniset haasteet, sillä herkkiä esineitä pitää säilyttää tietyissä lämpö- ja kosteusolosuhteissa.

Lopulta Norjan valtio kustansi Ä’vvin ja korjautti puutteet.

Kolttasaamelaismuseon sijainti Neidenissä on olennainen. Neidenin alue on historiallisesti niin tärkeä kolttasaamelaisille. Mutta Honna Havaksen mielessä on toinenkin mahdollinen syy sille, miksi Ä’vv rakennettiin juuri Norjaan:

– Voisi myös sanoa, että tämä on Norjan valtion anteeksipyyntö kolttasaamelaisille, joihin kohdistui 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa erittäin vahva norjalaistamispolitiikka.

Norjalaistamispolitiikan takia moni täällä Norjan puolella elävä koltta ei enää puhu kolttasaamea tai tunne juuriaan.

Museo on tärkeä tapa edistää tietämystä kolttasaamelaisten elämäntavoista ja historiasta. Ja tehdä näkyväksi kolttien kieltä ja lisätä alueen vireyttä.

Koltista on olemassa kirjallisuutta, mutta missään teoksessa ei näytetä koko kolttasaamelaista aluetta, Honna Havas kertoo.

– Tähtäimessä meillä oli kirjoittaa ne puuttuvat historiankirjojen ja koulukirjojen kappaleet.

Museoviraston kuva-arkistosta löytyy useita kuvia kolttasaamelaisista, mutta usein kuvissa esiintyvien nimiä ei ole mainittu kuvatiedoissa. Tässä muutamia 1900-luvun alkupuolella otettuja kuvia:

Lyhyt kertaus: Kolttasaamelaiset

• saamelaisten pieni vähemmistö, kolttia on noin 1000 joista koltansaamea puhuu noin 300
• asuivat aikoinaan Petsamon alueella, eli nykyisten Norjan, Venäjän ja Suomen alueilla
• moni kolttasaamelainen on uskonnoltaan ortodoksi
• kolttasaamen kieli oli pitkään vain puhuttu kieli, kirjakieltä alettin kehittää 1970-luvulla
• tänä päivänä suurin osa Suomen kolttasaamelaisista asuu Sevettijärven alueella, kyläkoulussa lapset saavat opetusta kolttasaamen kielellä
• Sevettijärvellä toimii myös Kolttakulttuurisäätiö, joka vaalii kolttaperinteitä

Rajanvetojen vuoksi kolttasaamelaisia elää tänä päivänä Suomessa noin 700, Venäjällä muutama sata ja Norjassa arviolta viitisenkymmentä. Yhteensä heitä on noin tuhat. Useimmat heistä ovat 1940-luvun lopulla Sevettijärven alueelle pakkosiirrettyjen kolttasaamelaisten jälkeläisiä.

Arviolta noin 300 ihmistä maailmassa puhuu kolttasaamen kieltä. Saamen kieliä on tällä hetkellä 9-10, riippuen siitä, lasketaanko Venäjän alueelle sijoittuvan akkalansaamen sammuneen vai ei. (Saamelaiskäräjät, kappale "Saamen kieli")

– Moni ei tiedäkään, että saamelaiskieliä on kymmenen erilaista. Kolttasaame on vain yksi monista, Honna Havas kertoo.

Kielellisesti ja kulttuurisesti kolttasaamelaisilla on paljon yhteistä Kuolan niemimaan turjan,- akkala- ja kiltinänsaamelaisten kanssa. Kolttien kieli ja kulttuuri eroaa pohjoissaamelaisista, joka on saamelaisten suurin ryhmä.

– Suurin ero on heidän tapansa työskennellä porojen parissa. Pohjoissaamelaisilla alueilla siirryttiin suuriin tuhansien porojen porotalouksiin, mutta kolttasaamelaisten porolaumat olivat pieniä ja poroja pidettiin erillään kuljetussyistä. Koltat muuttivat usein, ja jo siksi porot olivat kolttasaamelaisille hyvin tärkeitä, Havas sanoo.

Ä’vv on verrattaen uusi museo, jonka ansiosta kolttasaamelaiset ovat saaneet entistä enemmän huomiota. Toinen tunnettu museo on Siida, Inarissa sijaitseva saamelaiskulttuurin museo. Siida pitää myös Sevettijärvellä sijaitsevaa kolttien perinnetaloa.

Kolttasaamelaisille itselleen Ä’vv merkitsee hyvin paljon.

– Museo on kuin lahja meille Norjan valtiolta, se on tunnustus ja oikeutus olemassaolollemme, sanoo Mari Korpimäki, Kolttakulttuurisäätiön asiamies ja kolttasaamelainen itsekin.

Ensimmäisen kerran Korpimäki asteli museon käytävillä ennen sen avaamista keväällä 2017. Hetki oli ikimuistoinen.

– Tuntui ihmeelliseltä kiertää museota ja nähdä omien sukulaisten kuvia seinillä.

Eritoten se, että museo on nimenomaan Norjassa ja Neidenissä, tuntuu Korpimäestä hienolta.

– Olemme aina olleet täällä, mutta historian kulku on radikaalisti muuttanut elämäntapaamme ja horjuttanut itsetuntoamme. Kolttakansa jakaantui kolmen valtion alueelle ja sen myötä sukulaiset ja ystävät vieraantuivat toisistaan.

Nyt Ä’vv-museo sijaitsee vanhan kolttasiidan eli kolttakylän alueella Neidenissä. Se luo vahvaa siltaa kolttasaamelaisten välille rajojen ja kielimuurien yli, Korpimäki sanoo.

– Meillä on nyt paikka, jossa historiaamme arvostetaan ja joka katsoo samalla myös tulevaisuuteen.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun kolttasaamelaiset asutettiin Suomen puolelle.

– Se on niin lähihistoriaa, että vanhemmat koltat muistavat sen kuin eilisen päivän. Nuoremmat eivät muista, mutta siinä on yksi syy, miksi vietämme asuttamisen juhlaa kymmenen vuoden välein. Että emme unohtaisi historiaa, emmekä sitä, keitä olemme, Korpimäki kiteyttää.

Kun Kolttainmaa on maailman keskipiste, miltä maailma täältä käsin näyttää?

Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

• Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
• Tähän mennessä olette lähettäneet Egenlandille yli 4000 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitsemme kiinnostavimmat.
• Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
• Egenlandin kaikki videot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
• Seuraa meitä Instagramissa!