Hyppää pääsisältöön

Ä'vv = auringon kilo

Museo on Norjassa, koska kolttasaamelaisten elinalueen halki vedettiin raja-aita

Kolttasaamelainen museo Ä’vv edistää kolttasaamelaisen elämäntavan, historian ja kielen tuntemusta. "Päämääränämme oli kirjoittaa ne kappaleet, jotka puuttuvat historiankirjoista ja koulukirjoista", museokuraattori Honna Havas sanoo.

Tämä on Kolttainmaa.

Niitty, jolla kuivaa ruohoa. Kauempana kaksi pientä mökkiä. Taustalla matalia tuntureita.
Kolttainmaa sijaitsee alueella, joka rajautuu Varanginvuonoon, 60 kilometriä Neidenistä pohjoiseen, sekä pari sataa kilometriä Neidenistä Murmanskin suuntaan, ja etelään Sevettijärvelle, Keväjärvelle ja Nellimiin Inarin kunnassa. Niitty, jolla kuivaa ruohoa. Kauempana kaksi pientä mökkiä. Taustalla matalia tuntureita. Kuva: Eva Pursiainen / Yle niityt,tunturit,Pohjois-Norja,Finnmarkin lääni

Joen vieressä pieni kylä, joki virtaa ruskaisen tunturimaiseman halki.
Neidenin kylä Neidenjoen varrella. Joen vieressä pieni kylä, joki virtaa ruskaisen tunturimaiseman halki. Kuva: Eva Pursiainen / Yle Näätämö,Näätämöjoki

Matkustamme rajan yli koillisessa Lapissa. Tässä on vuodesta 1826 kulkenut raja: ensin Venäjän ruhtinaskunnan ja Norjan, sitten Suomen ja Norjan välinen valtakunnanraja.

– Kun Kolttainmaan halki alettiin vetää raja-aitoja, aluetta asuttivat kolttasaamelaiset, täällä ei tuolloin asunut norjalaisia lainkaan. Vuoden 1826 raja on ensimmäinen joka jakoi kolttasaamelaisten maa-alueen kahtia, Honna Havas selvittää.

Havas on kolttasaamelaismuseo Ä’vvin kuraattori. Museo sijaitsee norjalaiskylä Neidenissä, noin 12 kilometrin päässä Suomen rajasta.

Sana Ä’vv tarkoittaa auringon kiloa eli auringonsäteiden heijastusta lumella tai veden pinnalla.

Nainen mustassa takissa seisoo suuren ikkunan edessä. Taustalla häämöttää syksyinen maasto.
Museon kuraattori Honna Havas. Nainen mustassa takissa seisoo suuren ikkunan edessä. Taustalla häämöttää syksyinen maasto. Kuva: Eva Pursiainen / Yle Honna Havas

Museon tehtävä on kertoa kolttasaamelaisten elämästä ja historiasta, joka on ollut osin dokumentoimatta.
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä

Ruskea puurakennus maastoutuu maisemaan. Näin syyskuun alussa luonto hohtaa murretuissa väreissä. Syksy tekee tuloaan täällä, pohjoisimmassa Norjassa. Tunturikoivut loistavat keltaisina.

Ruskea puurakennus syksyisessä maisemassa, auringonsäteet siivilöityvät keltaisten koivunlehtien lävitse.
Ruskea puurakennus syksyisessä maisemassa, auringonsäteet siivilöityvät keltaisten koivunlehtien lävitse. Kuva: Magnus Wikström / Yle museot

Poro loppukesän maastossa.
Poro loppukesän maastossa. Kuva: Rasmus Tåg / Yle poro

Museon takaseinä on valtava ikkuna. Ulkona käyskentelevä poro ei vaikuta olevan moksiskaan ikkunan takaa ihmettelevistä etelän ihmisistä.

Honna Havaksen puheessa norja ja suomi sekoittuvat iloisesti keskenään. Lisäksi moni meistä puhuu suomenruotsia. Kielten sorinaan sekoittuu vielä murtaen puhuttu englanti, kun sisään astuu utelias turisti Saksasta.

Jäämeren reitti vaikuttaa houkuttelevan alueelle maantiepyöräilijöitä.

Museo tuo Neideniin kävijöitä enimmäkseen sekä Suomesta että Norjasta, mutta myös muualta maailmasta.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä
Pyöreään aukkoon seinässä aselteltu puuvene, taustalla seinällä mustavalkoinen valokuva kolttasaamelaisperheestä, joka on lähdössä kalaan.
Vene on asetettu rantahiedalle, jonka pikkukiviä Honna Havas on itse ollut keräämässä Kirkkoniemessä. Kivet ovat läpikäyneet pieneliöitä poistavan pakkaskäsittelyn. Pyöreään aukkoon seinässä aselteltu puuvene, taustalla seinällä mustavalkoinen valokuva kolttasaamelaisperheestä, joka on lähdössä kalaan. Kuva: Eva Pursiainen / Yle puuveneet,museoesineet

Huoneen lattia nousee kuin maa merestä. Näyttelyn nimi on Kolttainmaa, ja se on kolmiosainen matka kolttasaamelaisten historiaan.

Ensimmäisessä huoneessa saamme johdannon kolttasaamelaisten historiaan. Toista, pyöreää huonetta kiertävät valokuvat pohjoisesta luonnosta ja eläinkunnasta.

– Huoneen muoto symboloi kolttien vuotuiskiertoa, sitä, miten he aikoinaan muuttivat paikasta paikkaan, siidasta siitaan.

Pyöreä tila, valoseinällä historiallisia kuvia ja tekstejä.
Pyöreä tila, valoseinällä historiallisia kuvia ja tekstejä. Kuva: Eva Pursiainen / Yle museot
Pyöreä tila, valoseinällä historiallisia kuvia ja tekstejä.
Pyöreä tila, valoseinällä historiallisia kuvia ja tekstejä. Kuva: Eva Pursiainen / Yle museot

Täällä saa kurkistaa kolttien entisajan elämäntapaan. Luonnon rikkaudet olivat elämän lähtökohtana, ja koltat vaihtoivat asuinpaikkaa vuodenajasta riippuen, Havas kertoo.

Kolmas huone asemoi Kolttainmaan maailmankartalle. Täällä voi tutustua alueen 12 000 vuotta vanhaan historiaan.

Etualalla kolttasaamelaisten historiallisia esineitä, taustalla huone, jonka seinillä kuvia ja tekstejä sekä kolme henkilö, jotka tutustuvat niihin.
Neideninjoki halkoo näyttelytilan seinää, niin kuin myös Kolttainmaata. Etualalla kolttasaamelaisten historiallisia esineitä, taustalla huone, jonka seinillä kuvia ja tekstejä sekä kolme henkilö, jotka tutustuvat niihin. Kuva: Eva Pursiainen / Yle museot,museoesineet

Maailmankartta, sormi osoittaa kartan keskellä pohjoisimman Norjan ja Suomen aluetta.
Tarkemmin katsoen, Kolttainmaahan on maailman napa. Maailmankartta, sormi osoittaa kartan keskellä pohjoisimman Norjan ja Suomen aluetta. Kuva: Rasmus Tåg / Yle kartat

Vitriineihin on aseteltu kolttasaamelaisia käyttö- ja koriste-esineitä. Ne ovat suurimmaksi osaksi lainassa muilta Norjan museoilta. Tekstit on kirjoitettu omalla, näyttelyä varten suunnitellulla fontilla nimeltä Helvetica Skolt.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä

Ä’vv avasi ovensa yleisölle kesäkuussa 2017. Avajaisia edelsi 15 vuoden uurastus. Ongelmana olivat muun muassa monet tekniset haasteet, sillä herkkiä esineitä pitää säilyttää tietyissä lämpö- ja kosteusolosuhteissa.

Lopulta Norjan valtio kustansi Ä’vvin ja korjautti puutteet.

Kolttasaamelaismuseon sijainti Neidenissä on olennainen. Neidenin alue on historiallisesti niin tärkeä kolttasaamelaisille. Mutta Honna Havaksen mielessä on toinenkin mahdollinen syy sille, miksi Ä’vv rakennettiin juuri Norjaan:

– Voisi myös sanoa, että tämä on Norjan valtion anteeksipyyntö kolttasaamelaisille, joihin kohdistui 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa erittäin vahva norjalaistamispolitiikka.

Tähtäimessä meillä oli kirjoittaa ne puuttuvat historiankirjojen ja koulukirjojen kappaleet― Honna Havas

Norjalaistamispolitiikan takia moni täällä Norjan puolella elävä koltta ei enää puhu kolttasaamea tai tunne juuriaan.

Museo on tärkeä tapa edistää tietämystä kolttasaamelaisten elämäntavoista ja historiasta. Ja tehdä näkyväksi kolttien kieltä ja lisätä alueen vireyttä.

Koltista on olemassa kirjallisuutta, mutta missään teoksessa ei näytetä koko kolttasaamelaista aluetta, Honna Havas kertoo.

– Tähtäimessä meillä oli kirjoittaa ne puuttuvat historiankirjojen ja koulukirjojen kappaleet.

Museoviraston kuva-arkistosta löytyy useita kuvia kolttasaamelaisista, mutta usein kuvissa esiintyvien nimiä ei ole mainittu kuvatiedoissa. Tässä muutamia 1900-luvun alkupuolella otettuja kuvia:

Mustavalkoinen valokuva kolmesta kolttasaamelaisnaisesta, joilla jokaisella on erilainen päähine.
Tässä on kuvattuna kolttasaamelaisia naisten päähineitä: naimattoman naisen "perevesk", vaimon "shamshad" ja lesken "poinik". Mustavalkoinen valokuva kolmesta kolttasaamelaisnaisesta, joilla jokaisella on erilainen päähine. Kuva: Museovirasto / Museiverket / Kustaa Vilkuna, 1927 kolttasaamelaiset,päähineet
kolttaperhe Paij Akkjaurilla; Jogor Gavriloff, Tarj Sverloff ja Oijash Sverloff, tytär ja äiti
Kolttaperhe Paij Akkjaurilla: Jogor Gavriloff, tytär Tarj Sverloff ja äiti Oijash Sverloff. kolttaperhe Paij Akkjaurilla; Jogor Gavriloff, Tarj Sverloff ja Oijash Sverloff, tytär ja äiti Kuva: Museovirasto / Museiverket / Karl Nickul, 1931 kolttasaamelaiset
Oskari Fofonoffin perheen lähtö talvikylästä; pienempi lapsi on komsiossa ja toinen on "kaaristettuna" raitoahkioon
Kolttasaamelaisia miehiä ja lapsia, maassa lumella kaksi teurastettua poroa vaatteella peitettynä. Oskari Fofonoffin perheen lähtö talvikylästä; pienempi lapsi on komsiossa ja toinen on "kaaristettuna" raitoahkioon Kuva: Museovirasto / Museiverket / Karl Nickul, 1936 kolttasaamelaiset
Mustavalkoinen valokuva kolttasaamelaisista talvella.
Oskari Fofonoffin perheen lähtö talvikylästä: pienempi lapsi on komsiossa ja toinen on "kaaristettuna" raitoahkioon. Mustavalkoinen valokuva kolttasaamelaisista talvella. Kuva: Museovirasto / Museiverket / Karl Nickul, 1936 kolttasaamelaiset

Lyhyt kertaus: Kolttasaamelaiset

  • saamelaisten pieni vähemmistö, kolttia on noin 1000 joista koltansaamea puhuu noin 300
  • asuivat aikoinaan Petsamon alueella, eli nykyisten Norjan, Venäjän ja Suomen alueilla
  • moni kolttasaamelainen on uskonnoltaan ortodoksi
  • kolttasaamen kieli oli pitkään vain puhuttu kieli, kirjakieltä alettin kehittää 1970-luvulla
  • tänä päivänä suurin osa Suomen kolttasaamelaisista asuu Sevettijärven alueella, kyläkoulussa lapset saavat opetusta kolttasaamen kielellä
  • Sevettijärvellä toimii myös Kolttakulttuurisäätiö, joka vaalii kolttaperinteitä

Rajanvetojen vuoksi kolttasaamelaisia elää tänä päivänä Suomessa noin 700, Venäjällä muutama sata ja Norjassa arviolta viitisenkymmentä. Yhteensä heitä on noin tuhat. Useimmat heistä ovat 1940-luvun lopulla Sevettijärven alueelle pakkosiirrettyjen kolttasaamelaisten jälkeläisiä.

Arviolta noin 300 ihmistä maailmassa puhuu kolttasaamen kieltä. Saamen kieliä on tällä hetkellä 9-10, riippuen siitä, lasketaanko Venäjän alueelle sijoittuvan akkalansaamen sammuneen vai ei. (Saamelaiskäräjät, kappale "Saamen kieli")

– Moni ei tiedäkään, että saamelaiskieliä on kymmenen erilaista. Kolttasaame on vain yksi monista, Honna Havas kertoo.

Kielellisesti ja kulttuurisesti kolttasaamelaisilla on paljon yhteistä Kuolan niemimaan turjan,- akkala- ja kiltinänsaamelaisten kanssa. Kolttien kieli ja kulttuuri eroaa pohjoissaamelaisista, joka on saamelaisten suurin ryhmä.

– Suurin ero on heidän tapansa työskennellä porojen parissa. Pohjoissaamelaisilla alueilla siirryttiin suuriin tuhansien porojen porotalouksiin, mutta kolttasaamelaisten porolaumat olivat pieniä ja poroja pidettiin erillään kuljetussyistä. Koltat muuttivat usein, ja jo siksi porot olivat kolttasaamelaisille hyvin tärkeitä, Havas sanoo.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä
Jos riekot askeltavat syksyllä järven rannalla, talvesta tulee luminen.― Kolttasaamelainen sanonta

Ä’vv on verrattaen uusi museo, jonka ansiosta kolttasaamelaiset ovat saaneet entistä enemmän huomiota. Toinen tunnettu museo on Siida, Inarissa sijaitseva saamelaiskulttuurin museo. Siida pitää myös Sevettijärvellä sijaitsevaa kolttien perinnetaloa.

Kolttasaamelaisille itselleen Ä’vv merkitsee hyvin paljon.

– Museo on kuin lahja meille Norjan valtiolta, se on tunnustus ja oikeutus olemassaolollemme, sanoo Mari Korpimäki, Kolttakulttuurisäätiön asiamies ja kolttasaamelainen itsekin.

Ruskeahiuksinen nainen, jolla yllään pitsikirjailtu harmaa pusero, nojaa ovenpieleen.
Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Korpimäki. Ruskeahiuksinen nainen, jolla yllään pitsikirjailtu harmaa pusero, nojaa ovenpieleen. Kuva: Mikko Mäntyniemi henkilökuvat

Ensimmäisen kerran Korpimäki asteli museon käytävillä ennen sen avaamista keväällä 2017. Hetki oli ikimuistoinen.

– Tuntui ihmeelliseltä kiertää museota ja nähdä omien sukulaisten kuvia seinillä.

Eritoten se, että museo on nimenomaan Norjassa ja Neidenissä, tuntuu Korpimäestä hienolta.

– Olemme aina olleet täällä, mutta historian kulku on radikaalisti muuttanut elämäntapaamme ja horjuttanut itsetuntoamme. Kolttakansa jakaantui kolmen valtion alueelle ja sen myötä sukulaiset ja ystävät vieraantuivat toisistaan.

Nyt Ä’vv-museo sijaitsee vanhan kolttasiidan eli kolttakylän alueella Neidenissä. Se luo vahvaa siltaa kolttasaamelaisten välille rajojen ja kielimuurien yli, Korpimäki sanoo.

Erittäin matala, pikkuruinen puumökki, jonka katolla ortodoksinen risti.
"Neidenin rauhoitetulla Kolttakylän alueella oleva hautamuistomerkki eli gropu. Se on paikka johon 94 vainajan jäänteet jälleenhaudattiin vuonna 2011. Vuonna 1915 alueella avattiin hautoja antropologisten tutkimusten yhteydessä. Vainajien jäänteet kuljetettiin Oslon anatomiseen instituuttiin", Honna Havas kertoo. Erittäin matala, pikkuruinen puumökki, jonka katolla ortodoksinen risti. Kuva: Magnus Wikström / Yle temppelit

– Meillä on nyt paikka, jossa historiaamme arvostetaan ja joka katsoo samalla myös tulevaisuuteen.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun kolttasaamelaiset asutettiin Suomen puolelle.

– Se on niin lähihistoriaa, että vanhemmat koltat muistavat sen kuin eilisen päivän. Nuoremmat eivät muista, mutta siinä on yksi syy, miksi vietämme asuttamisen juhlaa kymmenen vuoden välein. Että emme unohtaisi historiaa, emmekä sitä, keitä olemme, Korpimäki kiteyttää.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä

Kun Kolttainmaa on maailman keskipiste, miltä maailma täältä käsin näyttää?

Suomen kartta, yläkulmassa oranssi piste, teksti: Neiden
Kuvaa klikkaamalla pääset karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Suomen kartta, yläkulmassa oranssi piste, teksti: Neiden Kuva: Yle kartat

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 2700 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!