Hyppää pääsisältöön

”Tapan sun äitis, jos et tottele!” – Ihmiskauppa on tämän päivän orjuutta ja sitä on myös Suomessa

Sana orjuus tuo mieleemme kahleet, puuvillapellot tai aasialaiset hikipajat. Mutta paljon lähempänäkin – myös Suomessa – on ihmisiä, jotka elävät orjuuden kaltaisissa oloissa. Tämän päivän orja, ihmiskaupan uhri, voi olla tarjoilija lähiravintolassa, nainen takanasi kassajonossa tai vieressäsi seisova mies bussipysäkillä.

Mielikuvat orjuudesta ulospäin näkyvänä ja pysyvänä tilanteena ovat syynä siihen, että asiantuntijat eivät mielellään puhu orjuudesta vaan ihmiskaupasta.

– Sana orjuus herättää raflaavia mielikuvia, mikä vaikeuttaa ihmiskaupan havaitsemista ja sen uhrien tunnistamista, kertoo erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Historiankirjojen orjuudesta nykypäivän ihmiskauppa eroaa siinä, että se on laitonta. Ihmiskauppa onkin usein näkymätöntä piilorikollisuutta. Siksi sitä on vaikea tunnistaa ja siihen on hankalaa puuttua.

Ihmiskauppa on ongelma myös Suomessa

Ihmiskauppa on vakava, vapauteen kohdistuva rikos. Sen uhri on vallankäytön tai väkivallan kohde, eikä hän voi itse päättää omista asioistaan ja tekemisistään. Ihmiskaupan määritelmä ei edellytä, että ihmistä hyväksikäytetään: riittää, että häntä ollaan saattamassa hyväksikäyttötilanteeseen.

Ihmiskauppa on usein näkymätöntä piilorikollisuutta.

Nykypäivän ihmiskauppaa pidetään helposti jonain, joka tapahtuu jossain kaukana, Aasian hikipajoissa tai Thaimaan bordelleissa. Suomalaisessa arjessa ihmiskauppa on yleisimmin seksuaalista hyväksikäyttöä, työvoiman hyväksikäyttöä, pakkoavioliittoja ja rikollisuuteen pakottamista.

Uhreja Suomessa auttaa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, joka myös tarjoaa tietoa ja kouluttaa viranomaisia ihmiskaupan tunnistamiseksi.

Uhriksi päädytään usein olosuhteiden ajamana

Ihmiskaupan uhriksi ei synnytä. Uhri päätyy usein painostettuna ja olosuhteiden ajamana vähitellen tilanteeseen, jossa ei tunnu olevan vaihtoehtoja.

– Usein uhri kokee olevansa itse osasyyllinen tilanteeseensa, johon voi liittyä myös voimakasta psykologista manipulointia, Pro-tukipisteen vastaava erityisasiantuntija Essi Thesslund kuvailee.


Kuvassa teksti: mä julkaisen ne kuvat jos puhut jollekin




Kuvassa teksti: mä julkaisen ne kuvat jos puhut jollekin
Kuva: Yle/Mikko Lehtola
Yle Oppiminen,ihmiskauppa

Seksuaalinen hyväksikäyttö – Lumin tarina

Lumi on 16-vuotias mallintöistä kiinnostunut lukiolaistyttö. Lumi tapaa somessa kymmenen vuotta vanhemman, mallibisneksessä mukana olevan Mikon. Mikko ilmaisee kiinnostuksensa Lumiin ja tämän mahdollisuuksiin mallina.

Muutaman tapaamisen jälkeen heidän välilleen syntyy seksisuhde. Lumi tuntee ylpeyttä komean ja kokeneemman miehen kiinnostuksesta. Mikko ostaa Lumille vaatteita ja antaa lahjoja, sekä lupaa järjestää mallintöitä. Lumi viettää paljon aikaa Mikon asunnolla, ja vähitellen Mikko alkaa painostaa Lumia harrastamaan seksiä myös tuttaviensa kanssa. Mikko antaa Lumille rahaa vastikkeeksi seksistä.

Vähitellen Lumi ahdistuu tilanteesta, ja muutaman kuukauden kuluttua hän haluaa lopettaa suhteen. Mikko ei tähän suostu, vaan uhkaa julkaista Lumista ottamansa eroottiset valokuvat, ja vakuuttaa, että ilman miestä Lumista ei koskaan tule mallia. Lumi on peloissaan, ei saa nukuttua eikä jaksa käydä koulua. Hän ei uskalla uhmata miestä, joka on alkanut käyttää myös fyysistä väkivaltaa.

Lumi tuntee itse aiheuttaneensa oman tilanteensa. Hän tuntee syyllisyyttä ja häpeää eikä uskalla puhua kenellekään. Hän ei missään tapauksessa halua vanhempiensa saavan tietää tilanteesta.

Seksuaalinen hyväksikäyttö on ihmiskaupan muodoista kenties eniten uhria syyllistävää. Prostituutio tai paritus eivät ole ihmiskauppaa, mutta joskus alunperin vapaaehtoinen seksin myyminen voi johtaa tilanteeseen, jossa kolmas osapuoli kontrolloi ja hyväksikäyttää seksin myyjää. Silloin puhutaan ihmiskaupasta. Seksin ostaminen alaikäisiltä on Suomessa aina laitonta, ja siitä tulisi puhua hyväksikäyttönä, ja tietyissä tilanteissa ihmiskauppana.

Miksi ihmiskauppaa ei tunnisteta?

Ihmiskauppa voi jäädä tunnistamatta monesta eri syystä. Uhri ei usein itse tiedä joutuvansa rikoksen uhriksi. Hänet on voitu huijata uskomaan, että Suomessa tehdään töitä 12 tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa. Tai että avioliitossa vaimolla ei ole oikeutta omaan rahaan ja liikkumavapauteen.

Pitäisikö viiden euron pizza jättää syömättä?

Kaikki hyväksikäytön muodot eivät ole poliisille tai viranomaisillekaan tuttuja, joten ei ihme, että tavallisen suomalaisen on hankala tunnistaa ihmiskauppaa.

Mistä voi tietää, onko halvassa ravintolassa kaikki henkilöstöasiat kunnossa vai ei? Pitäisikö viiden euron pizza jättää syömättä siksi, että ei tiedä, millainen työsopimus tarjoilijalla on?

Ihmiskaupalla on myös vähemmän tunnettuja muotoja, kuten kerjäämiseen pakottaminen ja elinkauppa. Ihmiskauppa voi myös tapahtua netissä tai sen välityksellä. Sosiaalietuuksien käyttäminen toisen henkilön, esimerkiksi vanhuksen puolesta, lasketaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa ihmiskaupaksi.

– Päihderiippuvaiset henkilöt jäävät myös usein avun ulkopuolelle. Heillä on kuitenkin suuri riski joutua pakotetuksi esimerkiksi prostituutioon tai rikollisuuteen, kertoo Pia Marttila.

– Asiakkaat voivat näyttää aika surkeilta, vaikka päihteiden käyttö olisi alkanut vasta ihmiskaupan seurauksena. Heidän olemuksensa ei vastaa mielikuvaamme ihmiskaupan uhrista.


Kuvassa teksti: jos et tee niin kuin sanon, menetät oleskeluluvan




Kuvassa teksti: jos et tee niin kuin sanon, menetät oleskeluluvan
Kuva: Yle/Mikko Lehtola
ihmiskauppa,Yle Oppiminen

Työvoiman hyväksikäyttö – Alin tarina

Ali on tullut Suomeen turvapaikanhakijana, mutta ei ole useamman vuoden odottelun jälkeen vielä saanut päätöstä Maahanmuuttovirastolta. Alin tuttavan tuttavalla on siivousfirma, ja mies on luvannut järjestää Alille työpaikan, jotta hän voisi saada oleskeluluvan työn perusteella.

Miehen firma tekee myymäläsiivouksia alihankintana suurelle suomalaiselle siivousalan yritykselle. Työnantaja lupaa auttaa työluvan hakemisessa. Ali saa asua työnantajan omistamassa asunnossa, samassa huoneessa kahden muun työntekijän kanssa. Ylihintainen vuokra maksetaan työnantajalle käteisellä. Asunto on huonossa kunnossa ja muut asukkaat meluavat, eikä Ali saa nukuttua.

Alin työnä on siivota automarkettia sen aukioloaikojen ulkopuolella. Työnantajan arvion mukaan työn ehtii hoitaa päivittäin kuudessa tunnissa ja palkka maksetaan sen mukaan. Todellisuudessa työhön kuluu noin kymmenen tuntia. Ali tietää, että hänen pitäisi saada enemmän palkkaa, mutta kun hän ottaa asian esille työnantajan kanssa, tämä uhkaa häätää Alin asunnosta ja peruuttaa tämän oleskeluluvan.

Ali on nähnyt työnantajan juttelevan poliisin kanssa, ja uskoo, kun työnantaja sanoo olevansa poliisin suojeluksessa. Ali ei tilanteensa ja kotimaassa tapahtuneiden asioiden vuoksi uskalla olla tekemisissä poliisin kanssa. Työnantaja on myös sanonut olevansa merkkimies Suomessa, ja siksi ilman hänen tukeaan Ali ei voi saada mistään muualta työpaikkaa. Työnantajalla on kontakteja Alin kotimaahan, ja jos tämä heittäytyy hankalaksi, se kostetaan Alin perheelle. Ali pelkää työnantajaansa.

Työperäisen ihmiskaupan uhrit löytyvät useimmiten maatalous-, ravintola- tai siivousalalta. Uhriksi joutuminen voi olla monen tekijän summa. Paperittomuus tai riski paperittomaksi joutumisesta, tarve lähettää rahaa kotimaahan velkojen maksuksi, kielitaidottomuus tai tietämättömyys suomalaisista työehdoista ja työntekijän oikeuksista altistavat hyväksikäytölle.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän IHME-hanke kouluttaa esitutkintaviranomaisia tunnistamaan ihmiskaupan uhreja. Projektipäällikkö Veikko Mäkelä sanoo, että uhrien kokemukset saattavat olla todella rajuja.

– Traumatisoituneet uhrit ovat voineet rakentaa itselleen suojakuoren, eikä hyväksikäyttö näy päälle päin. Uhri voi kokea niin valtavaa häpeää, että hän ei kerta kaikkiaan pysty puhumaan kokemuksistaan

Mäkelä kertoo, että esimerkiksi Afganistanista on tullut Suomeen turvapaikanhakijoiksi nuoria miehiä, jotka ovat kotimaassaan joutuneet valta-asemassa olevien miesten hyväksikäyttämiksi. Bacha bazi -pojat ovat yleensä 10-18 -vuotiaita, ja heitä käytetään juhlissa, joissa he naisiksi pukeutuneina tanssivat miehille. Tanssin jälkeen heidät yleensä huumataan ja raiskataan. Nuoret eivät aina turvapaikkapuhuttelussa kykene puhumaan tällaisista kokemuksista.

Hyväksikäytön tunnusmerkkejä

Veikko Mäkelän mukaan viranomaisten on työssään syytä pitää mielessä ihmiskaupan mahdollisuus, ja olla valppaana hyväksikäytön tunnistamiseksi.

– Ihmisen käytös kertoo paljon. On epäilyttävää, jos ihminen ei tiedä, kenen palvelukseen on tulossa, missä on, tai mitä on tulossa tekemään.

On mahdollista, että joku hoitaa hänen asioitaan, esimerkiksi vastailee hänen puolestaan. Jos ihminen on pelokas, surullinen, agressiivinen, ulkoinen olemus on jollain tavalla silmiinpistävä tai hänessä näkyy väkivallan merkkejä, on syytä pohtia, onko kaikki kunnossa.

Kaikkeen havaitsemaamme hyväksikäyttöön pitää aina puuttua.― Veikko Mäkelä

Samalla tavalla jokainen meistä voi pitää mielensä avoimena, jos huomaa jotain epäilyttävää.

– Jos käy ulkona syömässä ja ruoka on älyttömän halpaa, niin kyllähän se halpa hinta tulee jostain. Silloin on hyvä miettiä, että onkohan kaikki ihan kunnossa. Kuljemme liian paljon laput silmillä. Mitä enemmän aiheesta tietää, sitä paremmin ymmärtää, että ihmiskauppaa voi tavata missä vaan.

Mäkelä muistuttaa, että kaikkeen havaitsemaamme hyväksikäyttöön pitää aina puuttua.

– Oli se sitten lähisuhdeväkivaltaa tai ne kuuluisat viiden euron pizzat. Omaan intuitioon pitää reagoida. Mitä enemmän pystymme ehkäisemään mitä tahansa hyväksikäyttöä, sitä paremmin ehkäisemme myös ihmiskauppaa. Havainnostaan voi tehdä ilmoituksen poliisille tai soittaa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän infonumeroon. He jatkavat asian selvittelyä.


Kuvassa teksti: jos eroat, et näe lastasi enää koskaan




Kuvassa teksti: jos eroat, et näe lastasi enää koskaan
Kuva: Yle/Mikko Lehtola
ihmiskauppa,Yle Oppiminen

Pakkoavioliitto – Mariamin tarina

Mariam on muuttanut 19-vuotiaana Suomeen avioiduttuaan samasta kaupungista kotoisin olevan, Suomen kansalaisuuden saaneen miehen kanssa. Perheet ovat sopineet avioliitosta, ja Mariamin vanhemmat ovat saaneet isot myötäjäiset. Mariam on käynyt jonkin verran koulua, mutta hänellä ei ole ammattia eikä hän osaa englantia.

Alku Suomessa näyttää hyvältä. Mariam saa mieheltään paljon lahjoja, ja koti Suomessa on kaunis ja siisti. Mies käy töissä, ja Mariam ohjataan sosiaalitoimen kautta kotoutumiskoulutukseen kielikurssille. Kurssi jää kuitenkin kesken, kun Mariam tulee raskaaksi. Lisäksi mies toivoo Mariamin olevan kotona, kun hän tulee itse töistä.

Neuvolakäynneillä ja muissa viranomaistapaamisissa mies on mukana tulkkina. Mies hoitaa kaikki perheen raha-asiat, ja Mariamin pankkitili on miehen hallussa. Mies antaa Mariamille rahaa ruokaostoksia varten. Mariam ei liiku yksin ulkona muualla kuin ruokakaupassa. Miehen vanhemmat asuvat samassa kaupungissa, ja he ovat ainoat ihmiset, joita Mariam tapaa. Mies viettää paljon aikaa poissa kotoa ystäviensä kanssa. Mariam on yksinäinen ja tuntee itsensä masentuneeksi.

Kun lapsi kasvaa, haluaisi Mariam jatkaa kielikurssia. Mies kieltää sen, ja uhkaa Mariamia avioerolla jos tämä ei tottele. Ero olisi valtava häpeä kotimaassa, ja lisäksi miehen mukaan Mariam menettäisi oleskelulupansa ja lapsensa ja hänet karkotettaisiin kotimaahan. Mariam ei uskalla vastustaa miestään, ja lisäksi hän uskoo tilanteensa olevan Suomessa ihan normaali. Mies uhkaa Mariamia myös fyysisellä väkivallalla.

Suomessa on vielä vähän rakenteita pakkoavioliiton tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Ihmiskaupasta puhuttaessa ajatellaan usein vakavinta ja raainta hyväksikäyttöä, mutta tilanne voi alkaa hyvinkin arkisena hyväksikäyttönä, joka pikkuhiljaa laajenee kokonaisvaltaiseksi, mahdollisesti väkivaltaa sisältäväksi hyväksikäytöksi.

Ihmiskaupan määrä on Suomessa paljon tilastoitua suurempi

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin 2018 yhteensä 163 uutta asiakasta. Heistä 52 oli joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomessa.

Työvoiman hyväksikäytön uhrit ovat kaikki maahanmuuttajataustaisia, mutta muuten uhrien joukossa on myös syntyperäisiä suomalaisia. Uhreista 53 prosenttia on naisia. Seksuaalisen hyväksikäytön uhrit ovat pääsääntöisesti naisia ja työvoiman hyväksikäytön uhrit yleensä miehiä.

Uudet ihmiskauppatapaukset 2018, yhteensä 163:

Kuvassa tilasto, jossa ihmiskaupparikokset Suomessa 2018
Uudet ihmiskauppatapaukset 2018 Kuvassa tilasto, jossa ihmiskaupparikokset Suomessa 2018 Kuva: Yle/Mikko Lehtola ihmiskauppa,Yle Oppiminen

Veikko Mäkelän mukaan uhrien todellinen määrä on Suomessa todennäköisesti tilastoitua huomattavasti suurempi. Mäkelä arvioi, että uhreja voi olla useita satoja, jopa tuhansia.

Ihmiskauppaan liittyy usein monia eri rikoksia. Ihmiskauppa rikosnimikkeenä on sellainen, etteivät viranomaisetkaan aina osaa sitä tunnistaa, vaan se peittyy muiden rikosnimikkeiden taakse. Pahoinpitelyn tai parituksen taustalla voikin olla ihmiskauppa.

Riittävää näyttöä voi olla vaikea saada, jos rikos tapahtuu esimerkiksi kotona tai jos rikoksesta on kulunut jo pitkän aikaa.

Ihmiskaupan uhrilla on laajat lailliset oikeudet

Ihmiskaupan uhrin lailliset oikeudet ovat Suomessa laajat. Tätä eivät kaikki tiedä. Avun saamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, missä maassa henkilö on joutunut uhriksi. Toisessa maassa tapahtuneen rikoksen selvittäminen voi olla Suomesta käsin mahdotonta, mutta uhria voidaan kuitenkin auttaa.

Uhri voi saada rikosprosessin ajaksi oleskeluluvan tai erittäin haavoittuvassa asemassa olevan uhrin on mahdollista saada pidempi oleskelulupa. Oikeusprosessin aikana on mahdollista saada tukea ja sosiaalipalveluja on enemmän kuin monien muiden rikosnimikkeiden kohdalla.

Yleensä eri viranomaiset ohjaavat uhrit auttamisjärjestelmän piiriin. Vain pieni osa uhreista hakee itse apua. Syitä tähän on monia. Osa uhreista ei oman kotimaansa kokemusten takia luota viranomaisiin tai heillä on kokemus, että apua ei yksinkertaisesti saa. Moni saattaa pelätä oleskeluoikeuden menettämistä ja karkotusta.

Uhri saattaa olla luku- ja kirjoitustaidoton, kenties elänyt koko elämänsä pakolaisena vailla mitään oikeuksia. Myös syyllisyys ja häpeä ja esimerkiksi suvun koston pelko voivat estää avun hakemista.


Kuvassa teksti: tapan sun äitis jos et tottele




Kuvassa teksti: tapan sun äitis jos et tottele
Kuva: Yle/Mikko Lehtola
Yle Oppiminen,ihmiskauppa

Rikollisuuteen pakottaminen – Henkan tarina

Henkka on parikymppinen mies, joka ei ole lukion jälkeen saanut jatko-opintopaikkaa. Aluksi Henkka käy töissä, mutta vähitellen päihteet, ja lopulta huumeet valtaavat pääosan Henkan elämästä. Henkka rahoittaa huumeiden käyttöä myymällä omaisuuttaan ja lainaamalla rahaa.

Lopulta Henkka on pahoissa huumeveloissa, ja välittäjä alkaa käyttäytyä uhkaavasti: velat olisi maksettava pian. Välittäjä uhkailee Henkkaa. Hän sanoo tappavansa tämän äidin, jos Henkka ei suostu mukaan ryöstökeikalle. Henkka ei halua, mutta toisaalta välittäjä on tunnettu väkivaltarikollinen, jota Henkka pelkää. Hän uskoo välittäjän olevan uhkailujensa kanssa tosissaan.

Uhri voi tehdä rikoksia pakotettuna. Näissä tilanteissa uhri ei itse hyödy rikoksesta, vaan joku toinen saa hyödyn itselleen. Rikoksen tekijää ei saa rangaista rikoksesta, jonka hän on tehnyt pakotettuna. Tämä kuitenkin edellyttää, että uhri kertoo tilanteestaan viranomaiselle. Näin ei aina tapahdu, uhri ei uskalla puhua ja häntä kiristetään kiinnijäämisellä.

Lisää tietoa ja tukea

Pro-tukipiste tarjoaa tukea seksuaalisen hyväksikäytön uhreille. Palvelut ovat maksuttomia ja Pro-tukipisteessä voi halutessaan asioida nimettömänä.

Monika-naiset liitto ry. tarjoaa tukea väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Palveluja on tarjolla useilla eri kielillä. Kriisikeskuksen maksuton Auttava puhelin päivystää ma-pe klo 09-16 numerossa 0800 05058. Kriisikeskus tarjoaa tukea puhelimen lisäksi kasvokkain ja chatissä. Monika-Naiset liitolla on myös Turvakoti Mona, johon saa yhteyden ympäri vuorokauden numerosta 045 639 6274.

Rikosuhripäivytys auttaa työvoiman hyväksikäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Asiointi onnistuu myös nimettömänä.
Auttava puhelin numerossa 116 006 päivystää ma-ti klo 13–21 ke-pe klo 17–21.

Jos epäilet ihmiskauppaa tai muuta hyväksikäyttöä, ota yhteyttä poliisiin tai Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään.


Artikkelissa kerrotut neljä tarinaa on rakennettu tyypillisten Suomessa esiintyvien ihmiskauppatilanteiden pohjalta.

Kommentit