Hyppää pääsisältöön

Leffapiraattien kurinpalautus – jälkinäytös: käsikirjoitus

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.
Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus. MOT,käsikirjoitukset

MOT kertoi kaksi vuotta sitten lakitoimistojen lähettämistä, tiukkasävyisistä tekijänoikeuskirjeistä.

Sakari Tapola: "Osa oli englanninkielistä, jotain lisenssijuttuja ja muuta. Ihan niin kuin, en oikeastaan ymmärtänyt puoliakaan niistä. Jotain olin kuulemma tehnyt, että en ite tiennyt mitään."

Kirjeiden vastaanottajia syytettiin elokuvien ja tv-sarjojen laittomasta lataamisesta verkossa.

Kirjeiden tulva on hiipunut, mutta lakitoimistojen otteet ovat koventuneet.

Lakimies Herkko Hietanen, Turre Legal: “Tän henkilön ovella oli sitten yks aamu kihlakunnan vouti ja oli sitten siellä tietokone takavarikoitu tutkintaa varten."

Kirjeiden lähettämisen myötä lakitoimistoille jäi tietovarastot esimerkiksi siitä, kuka on ladannut laittomasti verkosta pornoa.

Tekijänoikeustyöryhmässä mukana ollut Ahto Apajalahti, Effi ry: “Aikuisviihdeoikeuksia puolustaville yrityksille on muodostunut käytännössä rekistereitä tuhansien suomalaisten pornograafisista mieltymyksistä, että minkälaista pornoa ladataan ja kyllähän se niin kun aika kummallinen tilanne että että ett miten niin kun näin intiimielämään koskevaa asiaa on annettu ta miten sitä on annettu valvoa miten siihen on annettu puuttua. Tällasen tekijänoikeusvalvonnan nojalla.”

Kirjeiden lähettäminen alkoi toden teolla vuonna 2015. Tiukkasävyisissä kirjeissä vaadittiin satojen eurojen korvauksia televisiosarjojen ja elokuvien laittomasta lataamisesta verkosta.

Kirjeitä lähetettiin tuhansille suomalaisille. Niiden takana oli erityisesti kolme suomalaista lakitoimistoa, jotka edustivat elokuvien ja tv-sarjojen levittäjiä tai oikeudenomistajia.

Toimistot tekivät markkinaoikeudelle hakemuksia, joiden perusteella oikeus velvoitti internet-operaattorit luovuttamaan tuhansien asiakkaidensa tunnistetiedot. Niiden avulla selvisi, kenen internet-liittymästä elokuvaa on tietyllä hetkellä jaettu.

Kirjeissä nettiliittymien haltijoilta vaadittiin sovittelumaksua. Jos siihen ei suostunut, saattoi lakitoimisto haastaa markkinaoikeuteen.

Sakari Tapola sai haasteen markkinaoikeuteen vuonna 2016. Häntä syytettiin mm. amerikkalaisen trillerin A Walk Among The Tombstones jakamisesta.

Elokuvan levittäjäyhtiö Scanbox vaati haastehakemuksessa Tapolalta 3000 euron hyvitystä tekijänoikeuden loukkaamisesta. Hänen tulisi maksaa myös oikeudenkäyntikulut, noin 5000 euroa.

Sakari Tapola: "Osa oli englanninkielistä, jotain lisenssijuttuja ja muuta. Ihan niin kuin, en oikeastaan ymmärtänyt puoliakaan niistä. 01:30 Jotain olin kuulemma tehnyt, että en ite tiennyt mitään."

Kirjeestä alkoi jämsäläisen lentokoneasentajan noin vuoden kestävä piina. Tapolan piti itse kasata todistusaineistoa osoittaakseen syyttömyyttään. Samaan aikaan vastapuoli rakensi omaa näyttöään muun muassa yksityisetsivien avulla.

Sakari Tapola: "Näitä etsiviä oli ollut siellä kaksin kappalein ja jotain langattomia verkkoja etsinyt sieltä alueelta."

Laittomassa laatamisessa oli kyse bit torrent -tekniikan käytöstä. Sen avulla verkosta saa ladattua esimerkiksi elokuvia. Samaan aikaan kun elokuva latautuu, kone jakaa sitä eteenpäin muille verkostossa.

Nyt kolmesta kirjeitä lähettäneestä suomalaisesta toimistosta kaksi on lopettanut toiminnan. Ensin Tekijänoikeusturva TOT, sitten aikuisviihteen tekijänoikeuksien valvontaan keskittynyt Adultia.

Aikuisviihde-elokuvien valvontaa teki Adultian jälkeen perintäyhtiö KTC Finland. Se lopetti perintätoimet aluhallintoviraston alettua selvittää asiaa. Toimistot eivät halunneet antaa televisiohaastatteluja.

Hyvityskanteita vie edelleen eteenpäin Hedman Partners. Sillä on vireillä markkinaoikeudessa useampi kanne.

Toimisto on koventanut otteitaan. Se on pyytänyt markkinaoikeudelta todistelun turvaamistoimia. Käytännössä lakitoimisto on vaatinut vastaajan henkilökohtaisten laitteiden, kuten tietokoneiden, muistitikkujen ja levykkeiden takavarikkoa tutkintaa varten.

Ylituomari Kimmo Mikkola, markkinaoikeus: “Tietokonehan nykyään on kansalaiselle varsin välttämätön väline. Pankkiasioinnin ja terveysasioiden, veroasioiden, monien asioiden hoitamisessa. Joten ratkaisuissamme olemme arvioineet, että kynnys tällaiseen henkilökohtaiseen elämään kovasti muilla aloilla vaikuttava väline totaalisesti poistettaisiin kotoa ja näin vaikeutettaisiin kansalaisen elämää. Niin kynnys sen toteuttamiseen on varsin korkea.”

Ensimmäinen takavarikko hyvitysasioissa on tehty. Kihlakunnanvouti saapui noutamaan vastaajan tietokonetta aamuvarhain vuoden 2018 loppupuolella.

Herkko Hietanen: “Nyt ennen joulua ensimmäisissä jutuissa nää turvaamistoimet myönnettiin kuulematta näitä turvaamistoimen kohteita, jolloin tää tuli täytenä yllätyksenä näille henkilöille, jolloin sitten tän henkilön ovella oli sitten yks aamu kihlakunnan vouti ja oli sitten siellä tietokone takavarikoitu tutkintaa varten.”

Kyseessä oli lakitoimisto Turre Legalin asiakas. Tapauksen käsittely markkinaoikeudessa on edelleen kesken.

Herkko Hietanen: “Sitten lainsäätäjä on noin 10 vuotta sitten säätänyt lain, joka mahdollistaa myös siviiliasioissa takavarikot tällaisen todistelun turvaamiseksi. Nyt ensimmäistä kertaa niitä on sitten oikeudenhaltijat ruvennu käyttämään. Se on varsin raskas toimenpide tämmöinen siviilitakavarikko tai todisteiden turvaaminen tällaisissa ja saattaa aiheuttaa vahinkoa.”

Herkko Hietanen: “Viranomainen on toki asettanut siihen sitten turvakeinoja, että oikeudenhaltijoiden tulee asettaa varsin tuntuva vakuus, kymmenien tuhansien eurojen arvoinen vakuus siltä varalta, että nää turvaamistoimenpiteet on ollut sitten turhia ja siitä on aiheutunut vahinkoa.”

Turre Legal on ajanut useiden kirjeidensaajien asiaa. Toimisto kertoo saaneensa kuluneiden vuosien aikana tuhansia yhteydenottoja tekijänoikeusasioissa.

Lakimies Herkko Hietanen on huomannut, että kirjeiden vastaanottajien joukko on vuosien varrella muuttunut. Elokuvien ja televisiosarjojen laittomaan lataamiseen turvautuvat nykyään lähinnä sellaiset henkilöt, jotka eivät voi syystä tai toisesta saada luottokorttia.

Herkko Hietanen: “Tuntuu niin, että nykyisin nää ihmiset, jotka saa kirjeitä, niin heillä ei enää ole varaa ostaa sitten tällaisia jäsenyyksiä videopalveluihin. Näyttäisi siltä niin, että ihmiset, joilla on taas sitten aikaa paljon käsissään, jotka on syrjäytynyt ja jotka ei ole työelämässä, niin heiltä on mennyt luottotiedot ja he ei tätä laillista materiaalia voi ostaa.”

Markkinaoikeudessa hyvityskanteita on ollut vireillä kymmenkunta. Osa niistä on sovittu tai peruttu ennen oikeudenkäynnin loppua.

Lopullisia ratkaisuja markkinaoikeus on antanut muutaman, joista suurin osa on päätynyt hyvityksiä hakeneen hyväksi. Laittomaan lataamiseen syyllistynyt on velvoitettu maksamaan oikeudenkäyntikuluja ja korvauksia jopa yli 30 000 euroa.

Oikeustapausten määrä on pieni suhteessa siihen, montako ip-osoitetta markkinaoikeus on velvoittanut operaattorit luovuttamaan lakitoimistoille.

Kimmo Mikkola: “No tilanne on tietysti varsin epäsuhtainen jos jos tietoja on velvotettu luovuttamaan kymmeniin tuhansiin ja ehkä 15 kannetta kaiken kaikkiaan on nostettu niin tämähän kyllä kertoo, että tavoitellaankin jotain muuta kuin sitä, että että ajettaisiin näitä hyvityskanteita markkinaoikeudessa. Ehkä se toiminnan painopiste suuntautuu jonnekin muualle kuin oikeuteen.”

Toimistojen tavoitteena vaikuttaakin olevan hyvityksen saaminen kirjeen perusteella ilman oikeuskäsittelyä.

Kimmo Mikkola: “Meillehän ei sitä kerrota mutta yleisen yhteiskunnallisen havainnoinnin perusteella voisi ajatella, että näillä kirjeillä, joita joita sitten näille ip-osoitteiden haltijoille lähetetään saattaisi olla keskeinen merkitys tässä toiminnassa. Paljon enemmän kuin varsinainen hyvitysmaksun hakeminen Markkinaoikeudesta.”

Internetoperaattorien luovuttamien ip-osoitteiden määrä on romahtanut viime vuosina. Huippuvuosien yli 100 000 osoitteen määrä on pudonnut muutamiin satoihin.

Taustalla on Markkinaoikeuden kesällä 2017 tekemä linjaus siitä, minkälaisen jakamisen se on katsonut merkittäväksi.

Kimmo Mikkola: “Olemme tarkistaneet näkemystämme viime vuosina sen suhteen mi miten pitkältä ajalta ja miten useasta ajankohdasta se näyte siitä, että kuinka paljon tältä tietokoneelta on näitä välitetty filmejä tai tai televisiosarjoja.”

Käytännössä oikeus vaatii enemmän todisteita laittomasta lataamisesta.

Kimmo Mikkola: “No tässähän on hieman sellasta Kissa ja hiiri-leikin makua. Kehitys menee vähän niin, että kun me teemme jonkun ratkaisun, joka linjaa uudella tapaa millaista selvitystä me tarvitsemme. Niin sen seurauksena kehitetään ohjelma, joka antaa sellaista tietoa.”

Sakari Tapolaa syytettiin haastehakemuksessa kahden elokuvan jakamisesta internetissä.

MOT: "Oliko nää elokuvat millään lailla tuttuja?"

Sakari Tapola: "Ei oo, ne on ihan, eipä niistä. Nimet oli kahdessa ja sitten oli sitä, mainitaan koodi vai mitä niitä oli monta sivuttain."

Elokuvayhtiö ei luopunut kanteesta, vaikka Tapola pystyi osoittamaan, että hän oli muuttanut toiselle paikkakunnalle jo pari kuukautta ennen tapahtumien alkua. Lisäksi hän oli ollut väitettyjen tekijänoikeusloukkausten aikaan suurimmaksi osaksi ulkomailla.

Sakari Tapola: "Poliisilaitoksella kävin kysymässä, se oli ihan ihmeissään. Se katto vaan koneelta ja sanoi, että näitä on yllättävän paljon. Sanoi, että ei ne voi oikein tehdä mitään. Ei tavallaan ole mitään rikosta tapahtunut niitten osalta, niin vaan levitti käsiään ja toivotti hyvää onnea vaan."

Myös opetus- ja kulttuuriministeriössä herättiin tekijänoikeuskirjeistä saatuun palautteeseen ja mediakeskusteluun vuonna 2017. Tuolloin asetettiin työryhmä pohtimaan tekijänoikeuskirjeisiin liittyviä käytäntöjä ja lainsäädäntöä.
Työryhmään kutsuttiin tekijänoikeuskirjeitä lähettävät lakitoimistot, oikeudenhaltijoita ja operaattoreiden edustajia.

Ahto Apajalahti :”Siinä oli tota kokouksia silloin tällöin joissa välillä väännettiin pitkäänkin sanamuodoista ja ja ja oli tiettyä tunnetta kyllä mukana. Mutta kyllähän se tietysti, koin olevani tietyssä mielessä altavastaajana siellä koska siellä oli paljon näitä oikeudenhaltijatahojen ja kirjeiden lähettäjien edustajia ja minä yksin edustin kirjeiden vastaanottajia.”

Ahto Apajalahti edusti ryhmässä kirjeiden vastaanottajia. Hän toimi tuolloin Electronic Frontier Finland eli Effi-yhdistyksen hallituksessa. Yhdistys on perustettu puolustamaan kansalaisten sähköisiä oikeuksia.

Ahto Apajalahti: “No sitä vähän ihmettelin, että minkä takia kaikki mahdolliset tota kirjeitä lähettävät tahot oli siinä jäseniks kutsuttu, että he oli kuitenki yrityksiä, joilla oli täss liiketoimintaintressi. Ja he ovat sitten tää on kuitenkin tää ei ollu lainvalmistelutyöryhmä mutta tää oli kuitenki semmonen tavallaan itsesäätelytyöryhmä. Mutta ja ymmärrän sinänsä, ett heitä kuultiin, mutt vähän ihmettelen, että vaikka joku tämmönen taho, joka lähettelee yhdysvaltalaisen pornoteollisuuden lukuun ihmisille kirjeitä, niin onks se kauheen asiallinen toimija suomalaisessa yhteiskunnassa niin vähän ihmettelin, ett tämmösii on valittu sinne ryhmään mutta mutta se oli se oli näin.”

51:00 MOT: Saiko tää työryhmä kaikki haluamansa tiedot näiltä kirjeiden lähettäjiltä?

Ahto Apajalahti: “Työryhmä ei saanut kirjeiden lähettäjiltä kaikkea halua haluamiaan tietoja itse asiassa niitä kaikkein olennaisimpia tietoja oikeestaan ei saatu. Eli sitä, että kuinka moni, jolle tämmönen kirje on lähetetty on oikeesti maksanu jotain. Ett kuinka monen kohdalla prosessi on viety ikään kun loppuun. Sitä tietoa ei saatu, vedottiin liikesalaisuuteen.”

Työryhmän loppuraportti julkaistiin vuoden 2018 alussa. Ryhmä laati viisitoista kohtaa hyviksi käytännöiksi yksityishenkilöihin kohdistuvassa kirjevalvonnassa. Ryhmä ei nähnyt tarvetta lakimuutoksille.

Apajalahti jätti työryhmän loppuraporttiin eriävän mielipiteen. Hänestä kirjevalvonnan mahdollistava lakipykälä pitäisi kumota. Apajalahden mielestä kirjemenettelyn keskeisin ongelma on yksityisyyden suoja.

Ahto Apajalahti: “Sitä mä tosiaan ihmettelen että että ne on ylipäätänsä sallittu, että täähän tunkeutuu tää porno. Asioita koskeva valvonta tänne ihan yksityiselämän ydinalueelle. Sinne lähettelee ihmisten koteihin kirjeitä missä lukee, että joku teistä teidän taloudesta on ladannut tällaisa ja tällasia tän ja tän nimisiä pornoelokuvia. Niin voi kuvitella, ett siitä voi perheessä tulla erilaisii hankalia tilanteit ja kuulemani mukaan on tullutkin.”

Tapaukset Suomessa ovat vain pieni osa kansainvälistä miljoonabisnestä. Kööpenhaminassa sijaitsee yhden aktiivisen oikeuksien valvojan, elokuvien levittäjäyhtiö Scanboxin konttori.

Torben Thorup Jørgensen, johtaja, Scanbox Entertainment A/S:

"Well, we could see that piracy was a huge, huge problem for us. So the money or the viewing was going somewhere else, some of it to subscriber services, but we definitely knew that a lot of (…) the watching was happening, the viewing was happening on illegal sites.
So then we started looking towards our neighbour country, Germany, where the level of piracy was extremely low.
And we learned that they had used this method since 2011-12 or something, and that naturally aroused our interest. Then we got in touch with the company that could supply the technique behind this so we could start monitoring our films online.
Basically, we monitor all illegal files on the internet. It's a common [misconception] that we would monitor people and their computers, which we don't, that is of course totally illegal. But we do monitor all the illegal files of the films that we have the copyright for in Scandinavia. And if somebody with a Finnish IP-address starts downloading bits of one of the illegal files, then it will show up in our system.

(Jørgensen: Elokuvien laiton levitys alkoi olla meille iso ongelma. Katsojat ja rahat menivät jonnekin muualle, osaksi verkon tilauspalveluihin.Tiesimme kuitenkin, että suuri osa katselusta tapahtuu laittomilla sivustoilla.
Aloimme seurata, miten toimitaan naapurimaassa Saksassa. Siellä laitonta levitystä on hyvin vähän. Saksassa kirjeiden lähetys aloitettiin vuosina 2011 - 2012. Kiinnostuimme asiasta.
Otimme yhteyttä yhtiöön, joka tarjoaa seurantatekniikkaa, jotta saatoimme alkaa seurata elokuvien levitystä verkossa.
Seuraamme laittomia verkkotiedostoja elokuvistamme. Yleinen harhaluulo on, että seuraamme ihmisten tietokoneita. Emme tee niin, se on laitonta. Seuraamme laittomia verkkotiedostoja niistä elokuvista, joihin meillä on tekijänoikeus Pohjoismaissa. Jos suomalaisesta IP-osoitteesta ladataan laitonta tiedostoa, se näkyy järjestelmässä.)

Suomeen on lähetetty tekijänoikeuskirjeitä myös tanskalaisesta Njord Law asianajotoimistosta. Se jatkaa kirjeiden lähettämistä edelleen.

Jeppe Brogaard Clausen, asianajaja, osakas, Njord Law, Tanska

MOT: How many recipients have paid the fee you have asked them to?

Jeppe Brogaard Clausen: "We are happy to say that the response rate in average in the region is more than 60 % actually also more than 65 %. Some may pay due to the fact that they have seen the film. Others may give us information that leeds to another of finding a solution here."

MOT: ”Kuinka moni vastaanottaja on maksanut pyytämänne summan?”

Clausen: ”Hienoa kyllä, keskimäärin yli 60 prosenttia vastaa kirjeeseen, oikeastaan yli 65 prosenttia kirjeen saaneista. Jotkut maksavat, koska ovat katsoneet filmin. Toiset antavat tietoja, jotka johtavat toiseen ratkaisuun.)

Njord lawlla ei ole toimistoa Suomessa, mutta Tanskassa sillä on suomalaisia työntekijöitä.
MOT:"Miksi näiden kirjeiden sävy on sellainen kuin se on?"

Heikki Selin, oikeudellinen assistentti Njord Law, Tanska: "Kirje, mikä meiltä lähetetään, niin sitä harvemmin koetaan pelottavana sen palautteen mukaan mitä me ollaan saatu siitä. Koska sehän on enemmänkin ehdotus. Jos jos henkilö tuntee, että hän on tehnyt tämän, niin sillon hän luultavasti tuntee piston sydämessään ja siinä tapauksessa kontaktoi meitä tän asian tiimoilta."

MOT: "Millaisista summista on kysymys mitä suomalaiselta on on vaadittu?"

Heikki Selin: "Meidän kirjeessä pyydetään 550 euroa tällä hetkellä. Jonkun mielestä se on aivan liikaa. Jonkun mielestä se on sopivasti. Että se vaihtelee hyvin paljon."

Vertaisverkkolatauksiin keskittyvän bisneksen syntysijoina pidetään Saksaa.
Saksalainen Crystalis Enterteinment on Scanboxin tapaan vaatinut hyvityksiä markkinaoikeudessa. Crystalis valvoo mm. Black sails-nimisen tv-sarjan oikeuksia. Lukuisista sähköposteista ja soitoista huolimatta emme saa yritykseen yhteyttä. Yrityksen osoite on Berliinissä ja toimitusjohtajaksi on nimetty Tilman Bandel. Samanniminen henkilö johtaa elokuvateatteria Karlsruhessa.

(keskustelu elokuvateatterin lipunmyynnissä)
MOT: "I try to find Mr Tillman Bandel."

Lipunmyyjä: "What is your name?"

MOT:"Tiina Lundell"

Lipunmyyjä: "He is at the meeting right now. If you want to give your e-mail address."

MOT: "Yes, I have tried to reach him.Do you know when he will be available today?"

(MOT: Etsin Tilman Bandelia.
Lipunmyyjä: ”Mikä on nimenne?”
MOT: Tiina Lundell.
Lipunmyyjä: ”Hän on kokouksessa. Haluatteko jättää sähköpostiosoitteenne...
MOT: ”Olen yrittänyt tavoittaa häntä. Milloin hän on paikalla tänään? ”
Lipunmyyjä: ”Puolentoista tunnin päästä.”)

Tekijänoikeuskirjeisiin liittyy paljon epäselvyyksiä. Kirjeitä on lähetetty väärille ihmisille, niissä on ollut virheellisiä päivämääriä ja osa niistä on sävyltään uhkaavia. Kirjeiden takana on laaja yritysten verkosto.
Esimerkiksi Crystalis Entertainment ei itse levitä tai tuota elokuvia, mutta se valvoo niiden vertaisverkkolevitysoikeuksia. On vaikea saada selville, ketä yrityksen taustalla on ja miten yritys toimii. Markkinoilla on useita samankaltaisia toimijoita, joiden taustoja on hankala selvittää. Joidenkin yritysten taustalla on omistuksia, jotka johtavat veroparatiiseihin kuten Dominicalle ja Seyshelleille.
Oikeuksien haltijat ostavat palveluita yrityksiltä, jotka keräävät verkoista elokuvia lataavien ja jakavien tietokoneiden yksilöimiseen käytettäviä IP-osoitteita.
Sekä Crystalis Entertainment että Scanbox tekevät yhteistyötä saksalaisen Tecxipion kanssa. Yrityksen toimisto on niin ikään Karlsruhessa.

Tecxipio: "Ja?"

MOT: "I´m been sending e-mails with Nikolai Glaich. Is he at the office right now?"

Tecxipio: "No, sorry he is not at the office. He has already told you he is not going to give you any personal interviews."

MOT: "Yes, he has told me that but because we are here, I was just checking if he would meet me."

(MOT: ”Olen ollut yhteydessä Nikolai Gleichiin. Onko hän paikalla?
Tecxipio: ”Valitettavasti ei.” Hän on jo ilmoittanut teille, ettei anna haastattelua.
MOT: ”Niin hän sanoi, mutta kerroin, että tulemme tänään, joten halusin tarkistaa,
suostuisiko hän tapaamiseen.”)

Sähköpostissa Tecxipiosta kerrotaan, että yhtiö käyttää IP-osoitteiden valvontaan niin kutsuttua NARS-ohjelmaa. Ulkopuolinen taho valvoo käytettäviä ohjelmia säännöllisesti, jotta niiden kautta saatavaa tietoa voidaan käyttää todisteena oikeudessa.
Etelä-Saksassa toimii teknologiayritysten rypäs. Karlsruhen naapurissa, Eggensteinissa, keskellä teollisuuskorttelia sijaitsee toisen valvontafirman, Guardaleyn toimisto. Njord Lawn yhteistyökumppanin MavericEyen toimisto on sadan kilometrin päässä, Stuttgartissa.
Palaamme takaisin Karlsruheen tavoittelemaan Crystaliksen Tilman Bandelia.

Lipunmyyjä: "He is at home- he was here but then he drove home."

MOT: "So he is not going to talk with me today? Do you have a mobile phone number for him? "

(Lipunmyyjä: ”Hän oli täällä, mutta lähti jo kotiin.”
MOT: ”Hän ei siis aio tavata minua. Onko teillä hänen kännykkänumeronsa?)

Crystalis Entertainmentistä ei vastata soittopyyntöihin tai sähköpostiyhteentotoihin. Myöskään Crystalikselle valvonnan siirtänyt amerikkalainen tuotantoyhtiö Starz ei kommentoi kirjeitä.
Valvontabisneksessä pyörii paljon rahaa. Satojen eurojen hyvitysmaksujen lisäksi lakitoimistot saattavat periä kirjeen saajilta myös satojen eurojen kuluja. Jos kirjeiden saajia on kymmeniä tuhansia, summat nousevat suuriksi.

MOT: "Do you make profit out of this?"

Jeppe Brogaard Clausen, Njord Law: "Oh that that is a good that is a good question. I mean we are been paid for the work that we are we are doing. I think that we are we are being paid in a fair fair way."

(MOT: ”Teettekö tällä toiminnalla voittoa?”
Clausen: Se on hyvä kysymys. Toki meille maksetaan tekemästämme työstä. Mielestäni saamme siitä reilun palkkion.)

Torben Thorup Jørgensen, Scanbox: "The compensation money is really to cover the technical cost for Tecxipio and the legal cost for the lawyer. So this is not some sort of money scheme or anything like that, this simply to stop people from stealing our movies."

("Saamamme korvaukset kattavat Tecxipion tekniikan ja lakimiesten kulut. Tässä ei ole kyse rahan tekemisestä. Haluamme, että ihmiset lopettavat elokuviemme varastamisen.")

Scanbox on yrittänyt saada ruotsalaisilta hyvitystä laittomista lataamisista.

Torben Thorup Jørgensen, Scanbox: "We lost the partner that we had in Sweden, because of the pressure of the public, which was overwhelming, to say the least."

(Ruotsissa yhteistyökumppanimme lopetti julkisen painostuksen takia. Se oli lievästi sanottuna hämmentävää.)

Myös Suomessa kirjeitä lähettäneet lakimiehet sanovat joutuneensa vihakampanjoiden kohteeksi. Yksi toimistoista kertoi lopettaneensa kirjeiden lähettämisen saamansa negatiivisen palautteen vuoksi.
Lakimiehistä on myös tehty kanteluita Suomen asianajajaliiton valvontalautakuntaan. Se on käsitellyt vuoden 2015 jälkeen yli 20 kantelua tekijänoikeuskirjeisiin liittyen.
Lähes kaikki kanteluista koskevat yhtä kirjeitä lähettänyttä asianajajaa. Valvontalautakunta on antanut hänelle kaksi huomautusta ja yhden varoituksen. Varoituksesta on valitettu hovioikeuteen, eikä se ole lainvoimainen.

Herkko Hietanen: “Näihin toimistoihin, jotka on näitä kirjeitä lähettänyt, on kohdistunut aikamoinen negatiivinen julkisuus. Verkon keskustelupalstoilla niitä on sitten kritisoitu ja niitä kohtaan on hyökätty ihan oikeassa maailmassakin.”

Kirjeiden lähettämisen jo lopettaneet toimistot ehtivät saada internetoperaattoreilta tietoa siitä, mistä osoitteista laitonta lataamista on tehty. Tekijänoikeustyöryhmässä mukana ollut Ahto Apajalahti miettii, mitä tiedoille tapahtuu.

Ahto Apajalahti: “Näitten kirjeiden myötä näitä nimenomaan aikuisviihdeoikeuksia puolustaville yrityksille on muodostunut käytännössä rekistereitä tuhansien suomalaisten pornograafisista mieltymyksistä, että minkälaista pornoa ladataan ja kyllähän se niin kun aika kummallinen tilanne että että ett miten niin kun näin intiimielämään koskevaa asiaa on annettu ta miten sitä on annettu valvoa miten siihen on annettu puuttua. Tällasen tekijänoikeusvalvonnan nojalla.”

MOT: “Kuinka isosta tietokannasta tavallaan vois olla kyse?”

Ahto Apajalahti: “No näitä aikuisviihde- niitä koskevia tota valvontakirjeitä niin tai ainakin niitä IP-osoitteita he ovat hakeneet ja mitä heille on luovutettu niin on vähintäänkin tuhansia tai kymmeniä tuhansia, että että voidaan puhua tuhansista ihmisistä.”

Lakitoimistot uskovat piratismin vähentyneen Suomessa tekijänoikeuskirjeiden ansiosta.

Herkko Hietanen: “Suomessa piratismi on vähentynyt viime vuosina. Mä luulen, että suurempi seikka, joka on siihen vaikuttanut, on se, että meidän markkinat, meillä on Yle Areena, meillä on Katsomot, meillä on Ruudut, meillä on Netflixit ja monta muuta paikkaa saada laadukasta viihdettä hyvin edullisesti. Tää on vaikuttanut enemmän, että markkinat on saatu korjattua siltä osin, että tarjontaa löytyy laillisista lähteistä hyvin.”

Sakari Tapola pääsi lopulta sopuun Scanboxin kanssa. Scanbox perui kanteen ja maksoi Tapolan useiden tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut. Hän ehti saada lakitoimistolta yhden tarpeettoman muistutuskirjeen. Tapauksesta jäi Tapolalle ikävät tunnelmat.

Sakari Tapola: "Miten tämmöiseen voi joutua tavallinen ihminen? Tuntui ihan, että tässä vaan yhdet tekee bisnestä ja tavallinen ihminen kärsii sit siinä."