Hyppää pääsisältöön

Orjuus nyt: Lapset kauppatavarana – köyhyys, koulutuksen puute ja korruptio pitävät yllä ihmiskauppaa Intiassa

Intiassa monet köyhät perheet myyvät lapsensa orjaksi.
Allahabadin kivilouhoksella orjuuden kierre jatkuu sukupolvelta toiselle. Intiassa monet köyhät perheet myyvät lapsensa orjaksi. Yle TV1,Orjuus nyt: Lapset kauppatavarana

TV1 torstaina 31.1.2019 klo 19.00 - 20.00, Areenassa

Johtaako köyhyys siihen, että kokonainen sukupolvi lapsia myydään orjiksi?

Intian kukoistava talous on tuottanut maailman rikkaimpia miljardöörejä. Maalla on myös synkkä puolensa, kun kuilu köyhien ja rikkaiden välillä kasvaa. Monet köyhät perheet myyvät pakon edessä lapsensa. Intiassa on eniten työhön pakotettuja lapsia maailmassa.

Miksi miljoonia lapsia kohdellaan huonosti?

Intialainen ohjaaja Pankaj Rajinder Johar kuuluu maan hyvinvoivaan keskiluokkaan. Kuten monet muut intialaiset hänkin oli tottunut näkemään lapsia töissä toreilla, kadunkulmassa, tehtaissa.

Pankajin silmät avautuivat, kun Cecilia, perheen pitkäaikainen kokki ja siivooja, sai tietää 14-vuotiaan tyttärensä järkyttävästä kohtalosta. Tyttö oli tehnyt itsemurhan jouduttuaan orjatyöhön New Delhiin.

Miten miljoonia lapsia voidaan kohdella huonosti maailman suurimmassa demokratiassa?

Ohjaaja lähtee dokumentissaan Lapset kauppatavarana tutkimaan maansa eri alueita ja seuraa orjiksi myytyjä lapsia. Pankaj löytää Intian, jonka olemassaolosta hän tuskin tiesi. Pikkulapset murskaavat kiviä, tekevät tiiltä ja louhivat mineraaleja. Teinikäisiä tyttöjä viedään orjiksi perheisiin ja seksityöhön.

Dokumentin ohjaaja saa matkansa aikana yhä uudestaan muistutuksen siitä, että on kaksi eri Intiaa, joista toinen kukoistaa toisen kustannuksella.

”Intiassa myydään joka tunti kahdeksan lasta”

Aktiivinen lastenoikeuksien ajaja Kailash Satyarthi on perustanut Pelastakaa lapsuus -järjestön (Bachpan Bachao Andolan). Hän tietää Intiassa eniten maan lapsiorjuudesta. Satyarthi sai työstään Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2014.

”Intiassa myydään joka tunti kahdeksan lasta. Heistä viittä ei koskaan löydetä. Näette niiden lasten kerjäävän asemilla ja työskentelevän orjina kotitalouksissa. Kukaan ei tiedä, mistä päin Intiaa lapset on tuotu”, Satyarthi kertoo ohjelmassa.

Satyarthin järjestö on pelastanut lähes satatuhatta lasta kolmen vuosikymmenen aikana. Tavoitteena on saada lapset takaisin kouluun kotikyliinsä. Järjestö on saanut sadat ihmiskauppiaat lopettamaan.

”Köyhyys, lapsityövoima ja lukutaidottomuus liittyvät toisiinsa. Jos sallii lapsityövoiman, sallii myös lukutaidottomuuden ja köyhyyden jatkumisen. Lapsia ei voi opettaa, ellei heitä vapauteta pakkotyöstä. Jos he eivät saa opetusta, he eivät pääse tasa-arvoisiksi globalisoituneessa maailmassa.”

Lapsi seisoo ruohikkoisella alueella lehmän selässä, paimenpiiska kädessä.
Lapsi seisoo ruohikkoisella alueella lehmän selässä, paimenpiiska kädessä. Kuva: Yle Kuvapalvelu dokumenttiohjelmat,Orjuus nyt: Lapset kauppatavarana

Keskiluokan koteihin halpaa työvoimaa

Alaikäiset tytöt päätyvät Intian suurkaupunkeihin, jossa keskiluokkaiset ihmiset haluavat halpaa työvoimaa ja palkkaavat tyttöjä hoitamaan kotejaan sekä lapsiaan.

Tyttöjen myynnillä on vieläkin synkempi puolensa: seksikauppa. Dokumentin ohjaaja matkaa Länsi-Bengaliin, josta kaupataan eniten tyttöjä seksimarkkinoille.

Kansalaisaktivisti Rishi Kantin järjestö on taistellut ihmiskauppiaita vastaan yli vuosikymmenen ajan. Naisten kohtelun taustalla on se, miten tyttöihin suhtaudutaan Intiassa. Monia kohdellaan pelkkänä omaisuutena.

”Kun ihmiskauppiaat huomaavat sopivat tytöt, he huijaavat perheitä ja houkuttelevat hienolla elämällä. Tytöt myydään prostituutioon tai valeavioliittoon tai perheisiin kotiapulaisiksi eri puolille maata. Kaksi kolmesta tytöstä joutuu täältä prostituutioon. Seitsemän kymmenestä tytöstä on Bengalista.”

"Jos poliisit osallistuvat ihmiskauppaan, kuka sen toiminnan lopettaa?"

Kaikista ihmiskauppaan liittyvistä tapauksista, joista olisi nostettava syyte, vain äärimmäisen harva on tuotu oikeuteen.

”Kun poliisi on osallisena ja bordellinpitäjät ja parittajat pääsevät kuin koira veräjästä, miten voi odottaa, että ihmiskauppiaita syytetään lainkaan. Jos poliisit itse osallistuvat ihmiskauppaan, kuka sen toiminnan lopettaa tässä maassa?”, kertoo ihmisoikeusjuristi Colin Gonsalves.

Gonsalvesin mukaan suurimmassa vaarassa ovat vähäosaisimmat kuten kastittomat, muslimit, pienviljelijät, maatyöläiset, slummien ja syrjäseutujen asukkaat. "He kärsivät katastrofeista ensimmäisinä, he ovat maakauppojen uhreja, pakkosiirtolaisia. Useimmiten ihmiskaupan uhreiksi joutuvat juuri he.”

”Meillä ei ole koskaan käytetty ihmisiä hyväksi niin julmasti kuin nyt.”

Intiassa monet köyhät perheet myyvät lapsensa orjaksi.
Intiassa monet köyhät perheet myyvät lapsensa orjaksi. Yle TV1,Orjuus nyt: Lapset kauppatavarana

”Jos pärjäisimme paremmin, emme ikinä lähettäisi lapsia orjatöihin”

Intian talous kukoistaa, mutta miksi monet ovat silti yhä köyhiä? Motiharissa Biharissa kylän naiset kertovat, että monet joutuvat ottamaan lainaa, sillä kun joku perheestä sairastuu, tulot eivät yleensä riitä hoitoon. Rahanlainaaja antaa lainaa 7 prosentin korolla kuukaudessa.

”Meillä on kaksi taakkaa, sairaus ja lainan takaisinmaksu. Lainan maksamiseksi on tehtävä töitä lainaajan talossa ja pelloilla. Jos kieltäydymme, hän uhkaa meitä: Lähde muualle ja jätä talosi ja karjasi meille”, kertoo Ramrati Devi.

Meena Devi kertoo, että perheet lähettävät poikiaan töihin Delhiin, Kathmanduun Nepaliin tai muualle. ”Puolet palkasta menee lainan takaisinmaksuun. Jos pärjäisimme paremmin, emme ikinä lähettäisi lapsia orjatöihin.”

Sairaanhoidon pitäisi valtion sairaaloissa olla ilmaista, mutta kyläsairaalassa ei ole lääkäreitä eikä sairaanhoitajia. Dokumentin ohjaaja tapaa paikalla vain apteekkarin. Epätoivoiset perheet joutuvat turvautumaan yksityiseen sairaanhoitoon. Ja lapset maksavat todellisen hinnan.

Kivilouhoksella synnytään orjiksi

Intian ensimmäinen pääministeri Jawaharlal Nehru oli unelmoinut Intiasta, jossa lapsista huolehditaan rakkaudella. Se unelma on lyöty pirstaleiksi.

Allahabadissa kivilouhoksen alueella yhä synnytään orjuuteen. Louhoksen lapsille raskas työ on ainoa vaihtoehto. Monet louhoksen ilmiöt liittyvät Intian monimutkaiseen kastijärjestelmään. Alakastiset perheet ovat tehneet louhoksella töitä jo sukupolvien ajan ja olleet yläkastisten omistajien armoilla.

Allahabadissa lapset hakkaavat kiviä Intiassa käytettäväksi, mutta Kodermassa Jharkhandissa kiillelouhoksen tuotteita käytetään kaikkialla maailmassa, etenkin lännessä. Tuoreiden tutkimusten mukaan jopa 20 000 lasta työskentelee kiillelouhoksissa.

Mica-kiille saa kosmetiikan ja automaalit kimaltamaan. Lisäksi sitä käytetään sähkölaitteissa. Laittomat louhimot tuottavat lähes 70 prosenttia Intian mica-kiilteestä.

Valtaosaa kaivoksista pyörittää häikäilemätön mafia, joka riistää seudun alakastisia perheitä. ”Maksamme velkoja rahalla, jonka tienaamme louhoksesta”, kertoo lapsesta asti kiillettä työkseen kerännyt Suresh Bhuiya. Hänen isoisänsä ja isänsä keräsivät kiillettä koko ikänsä.

”Jos koko perhe työskentelee lapset mukaan lukien, ansaitsemme päivässä noin 200 rupiaa (2,50 euroa)”, isä laskee.

Why Slavery, Selling Children. Ohjaus: Pankaj Rajinder Johar. Tuotanto: Penny Wise Films, Alankomaat/Britannia/Kanada/Tanska, 2018.

Keskustele