Hyppää pääsisältöön

Perioditietoisuus on vain puoli ruokaa

Guadalupe López Íñiguez on Suomeen asettunut sellisti, jolla on myös monialainen koulutus musiikkikasvatukseen, musiikkipsykologiaan ja musiikintutkimukseen. Hän vaikuttaa Taideyliopistossa tutkijatohtorina ja opettajana, mutta ettei käytäntö unohtuisi, López Íñiguez on levyttänyt Alba-yhtiölle Felix Mendelssohnia yhdessä pianisti Olga Andryushchenkon kanssa. Periodisoittimilla tehdyt tulkinnat ovat eittämättä huolella tutkittuja ja historiallisesti tietoisia, mutta niiden taiteellista arvoa jouduin pohtimaan liikaa.

Mendelssohn: Piano & cello works
Mendelssohn: Piano & cello works Uudet levyt

Ohjelmiston ytimenä on Mendelssohnin kaksi sonaattia sellolle ja pianolle sekä muunnelmat D-duuri. Andryushchenko soittaa Mendelssohnia elegantilla Erard-flyygelillä, kun taas López Íñiguez on päätynyt välimallin selloon; rakenteet ovat 1800-luvun alkupuolelta ja kielet suolta. Nykysellisteistä esimerkiksi Steven Isserlis käyttää romanttisessa musiikissa suolikieliä niiden pehmeän soinnin ja ilmaisuvoiman takia, mutta López Íñiguezin käytössä en itse ole niistä vaikuttunut. Diskantissa sello särisee ytimettömästi, keskialue on utuinen ja basso rapea mutta ponneton. Lisäksi López Íñiguezilla on intonaatio-ongelmia, jotka hyppäävät korville pitkissä, hitaissa äänissä.

Jos sellon soinnista sattuu pitämään ja sen haasteet hyväksyy, levyä on leppoisa kuunnella. Soittimet ohjaavat muusikoita tulkinnalliseen keveyteen, ja vaikka dynaaminen skaala on laaja, turha paatos puuttuu jolloin Mendelssohn tuntuu sopivan huolettomalta. Andryushchenkon rytmisesti napakka ja tulkinnallisesti valoisa työskentely mattasointisen Erardin parissa on levyn parasta antia.

Tutkijana López Íñiguez on laatinut levyyn perinpohjaisen esittelytekstin, mutta tulkintojen historiallisten perustelujen yhteys musiikkiin jää ohueksi. Lisäksi tekstissä on konteksti huomioiden rohkeita väitteitä. Esimerkiksi lupaus periodisoitinten takaamasta ihanteellisesta balanssista on sikäli turha, että levytyksessä äänitys vaikuttaa paljon - nyt sellon ohuutta on tuettu nostamalla se äänikuvassa pianoa lähemmäs.

Erityisesti minua arvelutti tekstin maininta, että historiallisten esikuvien perusteella levyllä soitetaan tasavireisesti, mutta joissakin sellokuluissa käytetään solistisempaa intonaatiota. Tämä muotoilu antaa alibin mille tahansa epävireisyydelle, ja valitettavasti sitä solistista intonaatiota on paljon.

Guadalupe López Íñiguezin edellinen Alba-levy sisälsi ehtaa barokkiohjelmistoa, ja siinä hänen periodiosaamisensa kuulosti ongelmattomalta. Uutuudella autenttisuus ei tuo kovin paljon lisäarvoa, joten jäin pohtimaan, millaista Mendelssohnia hän soittaisi modernilla soittimella.

Felix Mendelssohn: Sonaatit sellolle ja pianolle nrot 1 B-duuri ja 2 D-duuri; Variations concertantes D-duuri; Albumblatt b-molli, Romance sans paroles. - Guadalupe López Íñiguez, sello, ja Olga Andryushchenko, piano. (Alba, ABCD 434)

Kuuntele Uudet levyt 29.1.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Laajennettua liediä ranskalaisella eleganssilla

    Levyarvostelu

    Melodie, ranskalaisten vastine liedille, on aivan oma genrensä, jossa yhdistyvät hienovireinen tunneilmaisu, valoisa sävelkieli ja tyylikäs flirttailu viihdelaulelman kanssa. Sopraano Veronique Gens esittelee genren parhaita puolia levyllään Nuits (Öitä), jolle raikasta ilmettä antaa säestys: Alexandre Dratwicki on sovittanut melodie-klassikoita pianokvintetille.

  • The Gesualdo Six ja lempeä pärinä

    Levyarvostelu

    Owain Parkin johtama The Gesualdo Six kuuluu brittiläisten lauluyhtyeiden terävimpään kärkeen. Uudella levyllään "Fading" mieskuusikko soveltaa alan klassikkoreseptiä - yhdistetään sellaista renessanssin vokaalipolyfoniaa sellaiseen oman aikamme musiikkiin, että tunnelma pysyy yhtenäisenä.

  • Segerstamin lähtijäislahja: taivaallista Mahleria

    Levyarvostelu

    Leif Segerstamilla on pitkä suhde Turun filharmoniseen orkesteriin, mutta viime keväänä hänen ylikapellimestarikautensa päättyi. Muistoksi jäi useita levytyksiä, ja niistä parhaan Segerstam säästi viimeiseksi. Tulkinta Gustav Mahlerin neljännestä sinfoniasta hohtaa lempeää, sadunomaista valoa yhteisenä lähtijäislahjana kuulijoiden iloksi.

  • Kuorohartautta Pohjanmaalta

    Levyarvostelu

    Cantio Laudis on oululainen, vuonna 2006 perustettu sekakuoro, joka siirtää Pohjois-Pohjanmaan kunniakkaita hengellisen yhteislaulun perinteitä nuorin voimin tulevaisuuteen. Kuoron toinen omakustannelevy, otsikoltaan Rukous, sisältää pikkukappaleita kirkkomusiikin ja taidemusiikin tunnelmalliselta rajalta, ja osoittaa että kirkkokuorot ovat kehittyneet siinä missä maamme muukin musiikki.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua