Hyppää pääsisältöön

Etkö enää syö perunaa? – 5 syytä rakastaa ilmastoystävällistä mukulaa

Perunoita pöydällä
Valinnanvaraa on. Suomessa on sertifioitu siementä yli 60 perunalajikkeesta. Perunoita pöydällä Kuva: Yle/Carina Ahlskog peruna,Strömsö (tv-ohjelma)

Muistatko koulun kumiperunat? Onko peruna sinusta tylsä? Syötkö mieluimmin pastaa tai riisiä?

Nyt on aika unohtaa vanhentuneet ennakkoluulot ja toivottaa pohjoismaisen ruokakulttuurin kantava voima takaisin keittiöön.

Se on jäänne niiltä ajoilta, jolloin perunat ostettiin kaupasta multaisina ja likaisina

Strömsö-kokki Anders Samuelsson antaa yksinkertaisia vinkkejä siitä, miten ruokakulttuurillemme niin olennaista mukulaa voi käyttää fiksusti ja monipuolisesti.

Parrakas mies sinisessä kauluspaidassa hymyilee kameralle.
Mestarikokki Uumajasta aloittaa toisen kautensa Strömsössä. Parrakas mies sinisessä kauluspaidassa hymyilee kameralle. Kuva: Yle / Carina Ahlskog Strömsö (tv-ohjelma),kokki

– Moni valitsee pastan tai riisin siinä uskossa, että ne ovat yksinkertaisempia raaka-aineita, mutta peruna on oikeastaan vähintään yhtä helppo valmistaa ja paljon monipuolisempi.

Lisääntynyt ympäristötietoisuus voi antaa perunalle nostetta

Tosiasia kuitenkin on, että perunan kulutus on Suomessa romahtanut.

1950-luvulla suomalaiset söivät noin 150 kg perunaa vuodessa. Nykyisin vastaava luku on vain kolmasosa, alle 50 kiloa henkeä kohti.

Nuoret naiset, skarpatkaa

Nimi peruna tulee lajin historiallisesta nimestä: maapäärynä. Suomen kielen peruna tulee siis päärynä-sanasta.

Naiset syövät perunaa miestä harvemmin. Joka neljäs suomalainen 15–25-vuotias mies syö perunaa vähintään kolme kertaa viikossa. Samanikäisistä naisista vain kuudesosa syö perunaa yhtä usein. (Pellervon taloustutkimus PTT)

Vanhemmat syövät perunaa useammin kuin nuoret. Lähes joka toinen suomalainen 55–64-vuotias mies syö keitettyjä perunoita vähintään kolme kertaa viikossa. Runsas kolmasosa 55–64-vuotiaista naisista syö keitettyjä perunoita vähintään kolme kertaa viikossa. (Pellervon taloustutkimus PTT)

Mutta lisääntyneen ympäristötietoisuuden aikoina peruna on saanut hyvitystä. Se on paikallinen toisin kuin riisi, joka matkustaa pitkän matkan, ennen kuin saavuttaa lautasemme.

– Peruna on kotimainen ja usein lähituotettu verrattuna riisiin, joka tulee Aasiasta, Samuelsson sanoo.

Säilytä kuori!

Kuoritko sinä perunasi? Lopeta se heti, kuuluu Anders Samuelssonin sanoma. Ehkä poistamme kuoren lähinnä vanhasta tottumuksesta.

– Se on jäänne niiltä ajoilta, jolloin perunat ostettiin kaupasta multaisina ja likaisina, mutta nykyisin lähes kaikki perunat on pesty.

Annos suolakeitettyjä perunoita-patatas arugadas
Papas Arrugadas: keitä 300 grammaa pieniä perunoita 2 desilitrassa karkeaa merisuolaa. Perunat saavat kiiltävän pinnan. Nauti mojo-kastikkeen ja kylmän lagerin kanssa. Annos suolakeitettyjä perunoita-patatas arugadas Kuva: Carina Ahlskog/Yle peruna,suola (mausteet),Strömsö (tv-ohjelma)

Rapeus, happamuus ja maku ovat syitä, joilla Strömsö-kokki puoltaa kuorten säilyttämistä.

– Lisäksi ihan kuoren alla on runsaasti ravinteita.

Viisi syytä syödä perunaa

  1. Halpa – Perunakilo maksaa alle euron.
  2. Kotimainen – Perunalla tuet paikallista taloutta ja kotimaista maataloutta.
  3. Ympäristöystävällinen – Peruna on kotimaista ja usein lähituotettua, kun taas riisi tuodaan Intiasta tai Kiinasta. Peruna tarvitsee vähemmän vettä kuin riisi. Perunakilon kasvattaminen vaatii 250 litraa vettä, kun taas riisikilo vaatii yli 3 000 litraa.
  4. Ravinteikas – Peruna näyttää ehkä tylsältä, mutta se sisältää monia tärkeitä ravintoaineita. Siinä on runsaasti kaliumia (enemmän kuin banaanissa), aika paljon B-vitamiineja ja kuituja. Lisäksi peruna on täynnä C-vitamiinia.
  5. Monipuolinen – Peruna on keittiön kymmenottelija: Keitettynä, paistettuna, soseutettuna, uuniperunana, friteerattuna, ohukaisina, keittona, viipaleina, pienenä ja suurena.

Taikuutta hiilihydraateilla

Peruna on joutunut 2000-luvulla erilaisten dieettien vuoksi tulilinjalle.

Yksi esimerkki on Low Carb High Fat, eli LCHF, jossa vältetään niin kutsuttuja nopeita hiilihydraatteja, jotka saavat verensokerin ampaisemaan korkeuksiin. Anders Samuelsson tarjoaa dieettiä suosivan vinkin.

Uuniperunoita suolapedillä
Uuniperuna: Pese, pistele ja paista isoja perunoita suolapedillä uunissa 220 asteessa noin 40 minuuttia. Unohda folio. Uuniperunoita suolapedillä Kuva: Yle/Carina Ahlskog peruna,Strömsö (tv-ohjelma),Uuniperuna

Jäähtyvä peruna käy läpi prosessin, jossa tärkkelys muuttuu niin kutsutuksi resistentiksi tärkkelykseksi, joka ei vaikuta verensokeriin samalla tavalla.

Se tarkoittaa, että jäähtyneessä perunassa on enemmän hitaita hiilihydraatteja kuin kuumassa perunassa. Pysyt siis kylläisenä pidempään.

Panosta oikeaan lajikkeeseen ja paranna makuelämystä

Suomessa viljellään kymmeniä perunalajikkeita. Pitkään säilyvän Melodyn ja varhaisen Timon lisäksi on laaja kirjo lajikkeita.

Samuelsson kehottaa vähitellen laajentamaan omaa valikoimaansa.

- Haasta itsesi äläkä tartu ensimmäiseen vihannesosastolla näkemääsi perunapussiin.

Yksi vinkki on löytää yksi kiinteä ja yksi jauhoinen lajike, josta pitää ja jonka tietää toimivan juuri niissä ruokalajeissa, joita valmistaa.

Andersin kolme perunakikkaa

Suolaa keitinvesi reilusti.

Nopeuta kiehumisaikaa vähentämällä vesimäärää. Ne perunat, jotka eivät ole veden alla, kypsyvät höyryssä, kun kansi on päällä. Säästät myös vettä.

Säilytä keitettyjä perunoita jääkaapissa jonkinlaisen kannen alla, etteivät ne ime itseensä makua esimerkiksi savukalasta.

Nauti täyteläisestä peruna carbonarasta

Samuelssonin perunabravuuri on versio perinteisestä italialaisesta pastaruoasta, carbonarasta.

Hänen versiossaan peruna sorvataan muotoon, joka muistuttaa pastaa. Friteeratut perunankuoret korvaavat pekonin.

Annos peruna Carbonaraa
Peruna carbonara Annos peruna Carbonaraa Kuva: Yle/Carina Ahlskog peruna,kuori,Strömsö (tv-ohjelma)

Entä maku? Se maistuu vähintään yhtä hyvältä kuin perinteinen pastaruoka, kokki vakuuttaa. Ohjeen löydät tästä.

Keskustele

Strömsö

Ruudussa

Strömsö Instagramissa