Paholainen on hieno tapa ulkoistaa tekemämme pahuus: "En se minä ollut, vaan se kauhea viekoittelija, joka pakotti minut." Jos olet voimaton tekemäsi pahan edessä, apua saattaa löytyä lähempää kuin arvaatkaan. Manaajalle mars! Manaajapappeja toimii yhä Euroopassa.
Pahaa on aina ollut maailmassa. Mikä pahan aiheuttaa? Se on jo monimutkaisempi kysymys. Kovin monissa ajattelumalleissa toimii dualismi siten, että pahaa edustaa jokin jumaluus ja hyvää jokin toinen. Maailmassa tapahtuvat asiat selitetään näiden kahden vastavoiman, hyvän ja pahan välisellä taistelulla.
Ongelmia tulee vastaan silloin, kun jumalia on vain yksi. Jos tämä yksi ja ainut vastasi myös luomistyöstä, herää väistämättä kysymys, miksi hän yleensäkään loi pahan? Olisihan meidän kaikkien luotujen elämä kovin paljon helpompaa ilman sitä vaikeuksia, sairauksia, nälkää ja riitaa aiheuttavaa olentoa.
Paholaisen biografia
Meidän eurooppalaisessa kulttuurissamme kristinuskon levitessä paha nähtiin - luonnollisesti - vanhassa pakanakulttuurissa ja sen jumaluuksissa. Pahaa saattoi ilmentää vaikkapa Pan-jumala, luonnonkaikkeuden jumala, joka aiheutti sekasortoa ja kaaosta, suoranaista paniikkia. Useimmiten onkin haluttu tulkita niin, että järjestys on hyvän ilmentymä ja kaaos sekä epäjärjestys ovat pahan ilmentymiä.
Juudaan-leijona edusti juutalaiskristillisyyttä, karhu edusti germaanien pahaa pakanuutta ja heidän toteemieläintään. Karhun eli pahan ja leijonan eli hyvän välinen sota käytiin Euroopassa keskiajalla. Leijona voitti. Pakanallinen karhu sai väistyä kuvastostamme. Siitä tehtiin naurettava, kirppuinen sirkuskarhu. Jopa Suomen vaakunassa on leijona, vaikka niitä ei juuri koskaan ole metsissämme vilissyt.
Jopa Suomen vaakunassa on leijona, vaikka niitä ei juuri koskaan ole metsissämme vilissyt.
Pakana-paholaisten rinnalle nousi nopeasti jo Raamatussa mainittu Shaitan, Saatana eli kiusaaja. Sehän se oli, joka sinänsä hyvän ihmisen houkutti kaikkiin kolttosiin ja kauheuksiin. Aluksi kiusaaja asui vain luostareissa. Se houkutti munkki- ja nunnaparkoja kuiskaillen seksuaalisuudesta ja hyvästä ruoasta, maallisista houkutuksista. Sitä oli nähtykin luostareissa öisin hiippailemassa. Kirkolliskokousten kirjoissa meille kerrotaan aika tarkkaan sekin, miltä kiusaaja näyttää. Sillä on iso nenä, kiiluvat silmät, se on tummanpuhuva, pahanhajuinen ja sillä on suunnattoman suuri penis.
Saatana saapuu kaupunkiin
Paholaisen peijakas muutti luostareista kaupunkeihin, kyliin ja maaseudulle 900-luvun lopulla. Rutto ja muut pienemmät epidemiat kaatoivat kansaa julmalla kädellä. Ihmispolot kääntyivät pappiensa puoleen kysyen, miksi hyvä Jumala sallii kaiken tämän? Nyt oli aika ottaa paholainen ulos luostareista. Eihän se Jumala, vaan se paholainen.
Suuri osa pahuudestahan johtuu kyllä ihmisen ihan omasta toiminnasta. Sekin on vaikea kestää. Siitä seuraa psykologisia ongelmia, esimerkiksi jos nykyihminen miettii päivät päästään omaa hiilijalanjälkeään. Tai sitä, että hän syö samaan aikaan, kun joku näkee nälkää. Kun siihen vielä lisää mietteet lapsityöntekijöistä, jota tekevät vaatteitamme ja jokaisen hukkaan menevän vesipisaran, kun käymme saunassa, on ahdistus taattu.
"En minä, vaan se paholainen"
Näin se oli keskiajallakin. Paholainen oli hyvä selitys kaikkeen. En minä, vaan se paholainen. Monessa mielessä saamme kiittää paholaista oman omantuntomme rauhoittamisesta monen vuosituhannen ajan. Syyllinen on aina hyvä löytää ja vastuu siirtää omilta harteilta paholaisen leveille ja vahvoille hartioille.
Riivattuja ja manaajia
Jos paholainen saa sitten aivan yliotteen, niin se alkaa näkyä pahemman laatuisina käytöshäiriöinä. Silloin paholainen ei olekaan enää ulkopuolella houkuttamassa vaan paholainen on vallannut henkilön täydellisesti. Näitä käytöksen poikkeavuuksia on hoivattu ajamalla pahahenki pois. Tätä riittiä kutsutaan manaamiseksi. Siinä riitissä manaajan koulutuksen saanut pappi manaa paholaisen pois riivatusta ihmisestä tai vaikkapa talosta.
Jos paholainen saa sitten aivan yliotteen, niin se alkaa näkyä pahemman laatuisina käytöshäiriöinä
Jos satut näkemään kuvan kaltaisen Peijakkaan tunkeutuvan asumukseen tai ystävääsi eikä manaajaa ole paikalle, niin tässä ensiapuna nopea käsiohje manaamiseen.
Tarpeet: Raamattu 1 kappale, Krusifiksi, mielellään Benediktuksen risti 1 kappale, Kello 1 kappale, Kynttilöitä 2 kappaletta, vihkivettä riittävä määrä.
Manauksen riitti on seuraava:
Non Draco Sit Mihi Dux;
Crux Sacra Sit Mihi Lux.
Vade Retro, Satana!
Numquam Suade Mihi Vana;
Sunt Mala Quae Libas.
Ipse Venena Bibas.
Onnea manauksiin!
Kirjoittaja Liisa Väisänen on FT, tietokirjailija ja symbolien perässä seikkaileva taiteen ja kulttuurin tutkija.
Paholaissymboleista lisää:
