Hyppää pääsisältöön

Pekka Haavisto rakastui suomalaiseen designiin jo teininä – tällainen on vihreän puoluejohtajan kulttuurikartta

Pekka Haavisto Designmuseossa
Pekka Haavisto ihailee Jopoa Designmuseossa Helsingissä. Pekka Haavisto Designmuseossa Kuva: Tero Ylioja / Yle Pekka Haavisto,Eduskuntavaalit 2019,puolueen puheenjohtaja

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto osti äskettäin nettikirpputorilta Marimekon paidan, koska uusi paita olisi kaupassa maksanut liian paljon. Suomalainen design ja teollinen muotoilu ovat kiinnostaneet häntä teinipojasta lähtien.

Pekka Haaviston vanhemmat olivat opettajia, ja hän sanoo kasvaneensa kulttuurikodissa. Länsihelsinkiläisen lähiöasunnon seiniä koristivat taulut, ja olohuoneen kirjahylly oli täynnä kirjoja. Isä hankki niitä kassikaupalla lisää alennusmyynneistä, äidiltä vähän salaa.

Kirjahyllyn tärkeimmällä paikalla seisoi kolme pyhää kirjaa. Kristittyjen Raamattu, islamin Koraani ja hindujen Mahabharata. Sekä Kalevala.

– Ajatus isälläni oli, että kaikki uskonnot ovat tärkeitä ja kiinnostavia, ja niihin pitää paneutua, niistä pitää tietää, ennakkoluuloille ei ole sijaa.

Kirjavalikoiman ansiosta faktantarkistus tunnettiin 1960-luvun Munkkivuoressa.

– Jos asia ei muuten selvinnyt, niin otettiin Otavan iso tietosanakirja esiin ja selvitettiin faktat. Ei pidä mennä luulopuheiden eikä huhujen mukaan, vaan tarkistetaan lähteet, kertaa Haavisto perheen oppeja.

Kulttuuriin on jokaisella oikeus

Radio Suomen Puoluejohtajien kulttuurikartta -haastattelussa Haavisto kuvaa näkemyksiään kulttuurista Designmuseossa Helsingissä.

– Ajattelen kulttuurin laajasti. Se on ihmisten henkisen uusintamisen ja elämänarvojen löytämisen väline. Puhutaan sitten kirjallisuudesta, elokuvasta tai teatterista, sanoo Haavisto.

– Kulttuurilla on itseisarvo, vaikka esimerkiksi arkkitehtuuria ja designia hyödynnetään myös kaupallisesti. Kulttuuri on yksi elämään merkitystä luova ja maailmaa jäsentävä asia, johon jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus.

Suomalainen design houkutti Haaviston nettikirppikselle

Hyvät kirjat ja hyvät elokuvat riemastuttavat Haavistoa, mutta hän tunnustaa, että erikoisempiakin riemastuksen aiheita löytyy. Yksi löytyi nettihuutokaupassa.

Huutonetistä tuli tällä kertaa ostettua Marimekon paita – uusi paita olisi kaupassa ollut Haaviston mielestä liian hintava. Hän kehuu, että suureen nostalgianälkään tehdyssä ostoksessa yhdistyvät suomalainen design ja kiertotalous.

Haavisto innostui suomalaisesta designista jo teininä, ja intoilu teki hänestä osakkeenomistajan. Kun Armi Ratian johtama Marimekko meni pörssiin v. 1974, niin nuori Pekka marssi pankkiin ja osti yhden Marimekon osakkeen, ensimmäisen sijoituksensa.

Haavisto pahastuu, kun taidetta käytetään pilkkaamisen välineenä

Haavisto väittää, ettei hän itse ole mielensäpahoittavaa tyyppiä, mutta sanoo ymmärtävänsä, jos joku muu ärsyyntyy, kun arvomaailman rajoja koetellaan.

Hän viittaa Jani Leinosen teokseen McJesus, joka esittää ristiinnaulittua McDonald’s-hampurilaisketjun maskottia. Haifan taidemuseo poisti teoksen seinältään mellakoiden pelossa.

– Olen ehkä sillä tavalla konservatiivi, että kun käytetään taidetta väen väkisin jonkin asian mollaamiseen tai jonkun ihmisen pilkkaamiseen, niin en siitä riemastu.

– Taiteilijalla on aina tietyssä mielessä oikeus kokeilla yhteiskunnan rajoja – ja kärsiä sitten seuraukset.

Musiikkimaku laajentunut Suomi-rockista ooppeeraan

1970-luvun puolivälissä nuori mies kuunteli Pori Jazzissa intialaista Sakhti-yhtyettä, sitten Juicea ja Hectoria, uutta aaltoa, punkkia, Eppu Normaalia ja Pelle Miljoonaa.

– Pellen Miljoonan kaltaiset taiteilijat räjäyttivät omaa maailmankuvaa, sanoittivat omia ajatuksia aidolla tavalla, Haavisto muistelee.

Musiikkimaku on iän myötä laajentunut, sillä myös klassinen musiikki ja oopperakin maistuvat tätä nykyä Haavistolle. Kiitos puolison, Antonio Floresin.

Toivekappaleeksi Haavisto valitsee musiikkia Hortto Kaalolta, v.1969 perustettulta romanimusiikin yhtyeeltä.

Hortto Kaalo -yhtyeen jäseniä soittimineen mustavalkokuvassa vuonna 1972.
Hortto Kaalo esiintymässä Hotelli Tornin ravintolassa v.1972. Kuvassa yhtyeen perustajajäsenistä Feija Åkerlund, Taisto Lundberg ja Marko Putkonen. Keskellä laulaja Anneli Sari, oikealla säveltäjä Pekka Jalkanen. Vasemmalla muita muusikoita. Hortto Kaalo -yhtyeen jäseniä soittimineen mustavalkokuvassa vuonna 1972. Kuva: Simo Rista / Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0 Hortto Kaalo

Kulttuurin synnyttämää taloudellista arvoa ei aina ymmärretä

Mitä kulttuurin pitäisi tuottaa: elämyksiä, hyötyä vai rahaa? Haaviston mielestä kulttuuri tuottaa näitä kaikkia.

Kulttuuri on hänestä itseisarvo, se on kuulunut ihmisenä olemiseen luolamaalauksista lähtien. Taloudellista arvoa Suomelle tuovat mm. teollinen muotoilu ja peliteollisuus, ja tätä kaikki eivät Haaviston mukaan ymmärrä.

Hyödyksi hän laskee esimerkiksi sen, että rap-muusikot, kuten Elastinen ja Paleface, pitävät uudella tavalla yllä suomen kieltä ja kehittävät sitä.

Uudistuneet kirjastot taistelevat syrjäytymistä vastaan

Haaviston mielestä valtio tukia ei jaeta liikaa. Hän sanoo pikemminkin olevan huolissaan pienten kuntien kyvystä tarjota kulttuurielämyksiä ja nuorille yhteistä tekemistä.

Hänestä kaikkien kulttuurilaitosten pitäisi vastata nuorten tarpeisiin ja siten taistella syrjäytymistä vastaan. Kirjastot antavat hyvää esimerkkiä.

– Kirjastolaitos kehittyy ja muuttuu niin, että siellä voi olla monenlaista tekemistä ja harrastevälineiden lainaamista. Se ei ole vain kirjallisuutta, hän hehkuttaa.

Kulttuuriministerin tehtäviä pitäisi laajentaa

Vihreille kulttuuri on alusta lähtien ollut niin tärkeä asia, että aihe nousee Haaviston mukaan esiin lähes jokaisessa vihreiden kokouksessa.

Haaviston mielestä kulttuuri myös haastaa vallanpitäjiä hyvällä tavalla. Hän mainitsee esimerkkeinä Ylioppilasteatterin Valtuusto-näytelmät ja Ryhmäteatterin Eduskunta-trilogian.

Vihreiden puheenjohtaja haluaisi kulttuurille oman ministerin ja samalla hän laajentaisi tämän tehtäviä. Hänestä esimerkiksi innovointiin, teolliseen muotoiluun ja designiin liittyviä tehtäviä voitaisiin siirtää kulttuuriministerille, nykyisin osa näistä tehtävistä on työ- ja elinkeinoministeriössä.

Kuuntele Maija Salmisen toimittama haastattelu kokonaisuudessaan Yle Areenassa.

Puoluejohtajien kulttuurikartan jaksot kuullaan torstaisin Radio Suomessa klo 20.15: Pekka Haavisto 31.1., Jussi Halla-aho 7.2., Anna-Maja Henriksson 14.2., Li Andersson 21.2., Petteri Orpo 28.2., Sampo Terho 7.3., Sari Essayah 14.3., Juha Sipilä 21.3. ja Antti Rinne 28.3.

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi