Hyppää pääsisältöön

Loppuvatko sodat jos lapsilta kielletään leikkiaseet?

Tyttö hyppää kiveltä
Tyttö hyppää kiveltä Kuva: Mostphotos lapset (perheenjäsenet)

Aikuisten on toisinaan vaikea kohdata lasten agressiivisuuden ilmaisuja. Mihin vetää raja? Lapsethan tutkivat todellisuutta leikeissään. Miten purkaa ahdistusta turvallisesti?

Esikouluryhmä ulkoilee tarhan pihalla. Santeri ja Pyry ovat solmineet välirauhan. Se ei todennäköisesti tule kestämään, koska Leevi suunnittelee Sakun kanssa provokaatiota, jolla muita lapsia viihdyttävän taistelun saisi puhkeamaan uudestaan. Nyt halutaan verta kentälle! Toisaalla Riina, Krista ja Enni ovat liittoutuneet yhteen tuhotakseen Virvan. Miksi? Syy ei ole selvillä, mutta jonkun täytyy kärsiä.

Barn som leker.
Barn som leker. Leikki,lapset (perheenjäsenet),päiväkodit
Barn leker utomhus.
Barn leker utomhus. lapset (perheenjäsenet),Leikki,päiväkodit

Lapset ovat usein julmia toisilleen. Vastaavanlaista henkistä ja psyykkistä väkivaltaa ei työpaikoilla pitkään katsottaisi. Vai onko väkivalta vain saanut aikuisten maailmassa hienostuneemmat muodot? Lapsethan matkivat aikuisia leikeissään.

Lapsia koulupihalla, yhteenotto
Lapsia koulupihalla, yhteenotto Kuva: Mostphotos lapset (perheenjäsenet),koulu,kiusaaminen,väkivalta,Schoolyard,pojat (ikäryhmät)

Väkivaltaan on aina puututtava välittömästi, se on selvä. Ketään ei saa kiusata eikä satuttaa. Kasvattajat kamppailevat tämän ongelman kanssa joka päivä. Ongelmat täytyy oppia ratkaisemaan puhumalla. Toisen koskemattomuutta pitää kunnioittaa samoin kuin omaa.

Huoleen on aihetta, jos lapselle ei tule paha mieli, kun on satuttanut toista. Empatiaa, kykyä myötäelää toisen tunteita on vahvistettava lapsessa elämän alusta asti. Myötätunnon herättäminen ehkäisee väkivaltaa paremmin kuin rangaistukset ja eristäminen.

Kaksi lasta autonpenkillä, toinen itkee.
Kaksi lasta autonpenkillä, toinen itkee. Kuva: iStock lapset (perheenjäsenet),loma,autot

Kuvataidekerhon pojat tekevät videon, jossa päät irtoavat ja veri roiskuu. Näytelmäkerhon lapset haluavat kirjoittaa esitykseensä panttivankidraaman. Mikä neuvoksi?

Nyt ei pidä ylireagoida. Lapset käsittelevät pelottavia asioita leikin ja mielikuvituksen avulla. Pyssyleikit ja sotaisat piirustukset ovat keino vähentää ahdistusta. Torjuminen ja kieltäminen eivät auta lasta. Vanhempien pitäisi päinvastoin olla ylpeitä lapsestaan, joka osaa käsitellä vaikeita asioita kehittyneillä keinolla. Huomio kannattaa kiinnittää tarinoiden ratkaisuihin, löytyykö sieltä oikeudenmukaisuutta ja toivoa.

Lapsi tähtää käsiaseella, vain kädet ja ase kuvassa.
Lapsi tähtää käsiaseella, vain kädet ja ase kuvassa. Kuva: Alexandra Buss aseet,lapset (perheenjäsenet),pistoolit

Mitähän traumaa vanhemmat omalla kohdallaan terapoivat kun pelaavat aikuisille tarkoitettuja sotapelejä tai rentoutuvat iltaisin katsomalla televisiosta väkivaltaisia murhamysteerejä?

Aristoteleen kantapäässä vieraillut tietokirjailija Arto Kivimäki on muokannut muinaisen Kreikan sotaisista taruista kuten Odysseijasta ja Iliasta versioita lapsille. Nämä sotakirjallisuuden varhaisimmat klassikot ovat Kivimäen mukaan väkivaltaisuudestaan huolimatta hyvin pasifistisia. Teosten teemat ovat edelleen ajankohtaisia.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri