Hyppää pääsisältöön

Loppuvatko sodat jos lapsilta kielletään leikkiaseet?

Tyttö hyppää kiveltä
Tyttö hyppää kiveltä Kuva: Mostphotos lapset (perheenjäsenet)

Aikuisten on toisinaan vaikea kohdata lasten agressiivisuuden ilmaisuja. Mihin vetää raja? Lapsethan tutkivat todellisuutta leikeissään. Miten purkaa ahdistusta turvallisesti?

Esikouluryhmä ulkoilee tarhan pihalla. Santeri ja Pyry ovat solmineet välirauhan. Se ei todennäköisesti tule kestämään, koska Leevi suunnittelee Sakun kanssa provokaatiota, jolla muita lapsia viihdyttävän taistelun saisi puhkeamaan uudestaan. Nyt halutaan verta kentälle! Toisaalla Riina, Krista ja Enni ovat liittoutuneet yhteen tuhotakseen Virvan. Miksi? Syy ei ole selvillä, mutta jonkun täytyy kärsiä.

Barn som leker.
Barn som leker. Leikki,lapset (perheenjäsenet),päiväkodit
Barn leker utomhus.
Barn leker utomhus. lapset (perheenjäsenet),Leikki,päiväkodit

Lapset ovat usein julmia toisilleen. Vastaavanlaista henkistä ja psyykkistä väkivaltaa ei työpaikoilla pitkään katsottaisi. Vai onko väkivalta vain saanut aikuisten maailmassa hienostuneemmat muodot? Lapsethan matkivat aikuisia leikeissään.

Lapsia koulupihalla, yhteenotto
Lapsia koulupihalla, yhteenotto Kuva: Mostphotos lapset (perheenjäsenet),koulu,kiusaaminen,väkivalta,Schoolyard,pojat (ikäryhmät)

Väkivaltaan on aina puututtava välittömästi, se on selvä. Ketään ei saa kiusata eikä satuttaa. Kasvattajat kamppailevat tämän ongelman kanssa joka päivä. Ongelmat täytyy oppia ratkaisemaan puhumalla. Toisen koskemattomuutta pitää kunnioittaa samoin kuin omaa.

Huoleen on aihetta, jos lapselle ei tule paha mieli, kun on satuttanut toista. Empatiaa, kykyä myötäelää toisen tunteita on vahvistettava lapsessa elämän alusta asti. Myötätunnon herättäminen ehkäisee väkivaltaa paremmin kuin rangaistukset ja eristäminen.

Kaksi lasta autonpenkillä, toinen itkee.
Kaksi lasta autonpenkillä, toinen itkee. Kuva: iStock lapset (perheenjäsenet),loma,autot

Kuvataidekerhon pojat tekevät videon, jossa päät irtoavat ja veri roiskuu. Näytelmäkerhon lapset haluavat kirjoittaa esitykseensä panttivankidraaman. Mikä neuvoksi?

Nyt ei pidä ylireagoida. Lapset käsittelevät pelottavia asioita leikin ja mielikuvituksen avulla. Pyssyleikit ja sotaisat piirustukset ovat keino vähentää ahdistusta. Torjuminen ja kieltäminen eivät auta lasta. Vanhempien pitäisi päinvastoin olla ylpeitä lapsestaan, joka osaa käsitellä vaikeita asioita kehittyneillä keinolla. Huomio kannattaa kiinnittää tarinoiden ratkaisuihin, löytyykö sieltä oikeudenmukaisuutta ja toivoa.

Lapsi tähtää käsiaseella, vain kädet ja ase kuvassa.
Lapsi tähtää käsiaseella, vain kädet ja ase kuvassa. Kuva: Alexandra Buss aseet,lapset (perheenjäsenet),pistoolit

Mitähän traumaa vanhemmat omalla kohdallaan terapoivat kun pelaavat aikuisille tarkoitettuja sotapelejä tai rentoutuvat iltaisin katsomalla televisiosta väkivaltaisia murhamysteerejä?

Aristoteleen kantapäässä vieraillut tietokirjailija Arto Kivimäki on muokannut muinaisen Kreikan sotaisista taruista kuten Odysseijasta ja Iliasta versioita lapsille. Nämä sotakirjallisuuden varhaisimmat klassikot ovat Kivimäen mukaan väkivaltaisuudestaan huolimatta hyvin pasifistisia. Teosten teemat ovat edelleen ajankohtaisia.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri