TV1 sunnuntaina 2.6.2019 klo 23.50 - 00.50, Areenassa
Tammikuussa 1941 saksanjuutalainen Ursula Kuczynski muutti lastensa kanssa Oxfordiin, Britannian passilla ja sukunimellä Beurton. Perheenäiti asettautui seudulle, jonne Britannian hallituksen ja armeijan edustajia oli sodan aikana siirtynyt.
Naisella ei ollut mukanaan omaisuutta eikä yhteyksiä kaupunkiin, mutta hänellä oli salaisuus. Hän oli Neuvostoliiton vakooja.
Puna-armeijan kouluttama radiosähköttäjä
Itä ja länsi olivat 1940-luvulla salaa kilpailleet siitä, kuka ottaisi ensimmäisenä käyttöön maailman tuhoisimman aseen. Yhdysvallat voitti kilvan ja pudotti ydinpommit Japaniin.
Neuvostoliitto kiri etumatkan umpeen neljä vuotta oletettua aiemmin ja Josif Stalin räjäytti ensimmäisen ydinpommin vuonna 1949. Idän ripeän etenemisen selitti se, että Yhdysvaltain ja Britannian salaiseen ydinaseohjelmaan soluttautuneet vakoojat olivat varastaneet tutkimustuloksia ja lähettäneet niitä Moskovaan.
Keskushahmo oli Ursula Kuczynski, koodinimeltään Sonja. Nainen oli puna-armeijan kouluttama lahjakas radiosähköttäjä ja yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä vakoojista toisessa maailmansodassa.
Britannian tiedustelupalvelun MI5:n julkaisemista salaisista asiakirjoista käy ilmi, miten paljon Sonjasta tiedettiin. Häntä seurattiin, kuulusteltiin ja salakuunneltiin. Sonjan toiminta käynnisti ketjureaktion, joka suisti lännen kylmään sotaan ja hyydytti Yhdysvaltain ja Britannian ydinaseyhteistyön.
Dramatisoitu brittiläinen dokumentti Atomipommin varastaja kertoo uskomattoman tarinan kolmen lapsen äidistä, joka onnistui saamaan tietoa liittoutuneiden ydinpommista. Kuinka kaksoiselämää viettänyt Sonja vältti paljastumisen?
Sonja johti vakoojaverkostoa Oxfordista käsin
Vuonna 2000 presidentti Vladimir Putin myönsi postuumisti Venäjän valtion ansiomerkin Ursula Beurtonille entisen Neuvostoliiton hyväksi tehdystä tiedustelutyöstä. Ele teki tiettäväksi, että vuonna 1907 Berliinissä varakkaaseen juutlaisperheeseen syntynyt nainen oli näytellyt merkittävää osaa Venäjän monivaiheisessa historiassa.
Peitenimeä Sonja käyttänyt nainen vaikeni kokemuksistaan yli 30 vuotta. Hänen lapsensa saivat tietää äitinsä menneisyydestä vasta keski-iässä. Sonja vei monta salaisuutta mukanaan hautaan. Julkisuuteen tulleiden asiakirjojen avulla historioitsijat ja Sonjan jälkeläiset ovat selvittäneet yhteisvoimin naisen elämäntarinaa.
Sonja asui kymmenen vuotta Oxfordin seudulla, ja johti sieltä käsin vakoojaverkostoa, jonka kohteena oli lännen ydinaseohjelma. Hän oli ehtinyt aikaisemmin toimia Kiinassa, Puolassa ja Sveitsissä. Hän oli tutustunut muun muassa Neuvostoliiton tiedustelu-upseeriin Richard Sorgeen. Sorge oli aikansa tehokkaimpia ja vaikutusvaltaisimpia vakoojia.
Sonjan Britanniassa johtaman vakoojaverkoston keskeisiä tietolähteitä oli nuori, brittien ydinaseohjelmassa työskennellyt saksalaistutkija Klaus Fuchs. Sonja ja atomivakooja Fuchs pitivät yhteyttä kahden vuoden ajan.
The Spy Who Stole The Atom Bomb (The Spy Who Came In From The Cold). Tuotanto: Oxford Digital Media, Britannia, 2016. Lukijana on Virpi Haatainen. Dokumentti on esitetty Ykkösellä edellisen kerran helmikuussa 2019.
Historia-dokumentti kertoo maanantaina 11.2.2019 klo 19.00 Stalinin vakoojasta Richard Sorgesta. Mestarivakooja oli riskinottaja, naismagneetti ja sääntöjen rikkoja. Sorgen tarina on kertomus rakkaudesta, luottamuksesta ja petoksesta.
