Hyppää pääsisältöön

Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

Jukka Petäjä, Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen tuottaja ja kirjallisuuskriitikko, on kirjoittanut maamme ykköspäivälehteen vuodesta 1988. Ennen tuottajuuttaan hän toimi 10 vuotta lehden kulttuuritoimituksen päällikkönä. Kokenut journalisti vainuaa herkästi maailman intellektuellien viimeisimmät liikkeet. Suorien henkilökohtaamisten kautta hän tarjoilee ne taitavasti lukijoiden nautittaviksi. Kriitikko Petäjä kirjoittaa aina terävän, silti humaanin näkemyksen sekä eurooppalaisen – erityisesti italialaisen – että amerikkalaisen kirjallisuuden uutuuksiin. Huolellisesti ja laajasti taustoitettuna, sillä se on luotettavan kriitikon tunnusmerkki. Kaiken pohjana on valtava tutkimustyö. Muukin kuin kirjallisuus puhuttelee Jukka Petäjää. Taiteissa aistii parhaiten ajan askelluksen ja hengen.

Monipuolinen journalisti, tutkija ja kirjailija

Estetiikan ja yleisen kirjallisuustieteen opinnot Helsingin yliopistossa, maailmankirjallisuus ja sen myötä kasvanut universaali katsanto, ovat muokanneet Jukka Petäjästä yhä syvempiin vesiin sukeltavan journalistin. Hän on haastatellut ison osan aikalaiskirjallisuuden huippunimistä (kts. CV-linkki alla). Petäjän persoonalliset kirjailijakuvat, kritiikit ja taideartikkelit ovat osaltaan leimanneet Helsingin Sanomia kulttuurijulkaisuna.

Kun kriitikko matkustaa Pohjois-Amerikkaan vaihtamaan ajatuksia palkitun kirjailijaintellektuellin kanssa tai keskustelee Helsingissä vierailevien italialaisten huippunimien kanssa Euroopan päivänpolttavasta politiikasta, voi todeta, että juttujen journalistinen taustoittaminen toimii.
– Laaja tietämys ja taustatutkimus tekevät kriitikosta luotettavan. Yhden teoksen tunteminen osoittaa ohuutta, joka vaativassa haastattelussa tai kritiikissä ei riitä, painottaa Jukka Petäjä.

Helsingin Sanomien foorumin lisäksi Petäjä on esseisti, tutkija ja jännittävä kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu mm. kuusi romaania (Like). Tohtorinväitöskirja valmistui v. 2010 Helsingin yliopistossa (Tyhjyyden reunalla, helvetin kannella – Yhtenäisen subjektin hajoaminen Saul Bellowin Herzogissa).

– Isäni kaavaili minusta arkkitehtia suvun tradition mukaisesti. Arkkitehtuurista olen toki kirjoittanut artikkeleita, koska juuri arkkitehtonisesti on mukava hahmottaa paikkoja kaupunkikävelyillä pitkin maailmaa, kertoo Jukka Petäjä.

Jukka Petäjä tyttärenpoikansa Lucasin kanssa Gaetan merenrantakaupungissa lähellä Roomaa. Meri on Jukalle ja Leena-vaimolle kaikki kaikessa. Kuvan on ottanut Lucasin isä, Razvan Haidau.

Vanhempi tytär Pinja opiskeli arkkitehtuuria ja toimii nyt Järvenpäässä. Nuorempi Talvikki taas lähti opiskelemaan valtiotieteitä Rooman Sapienza-yliopistoon. Puoliso Leena Taavitsainen-Petäjä on tunnettu italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki. Perheen erityisen syvä ja monipuolinen rakkaus kulttuuriin on vienyt maailmalle, useimmiten Italiaan, joka on kuin toinen kotimaa. Taavitsainen-Petäjän perhe on todellinen "grande famiglia". Siihen kuuluvat lapsenlapset ja lemmikkikoira.

Pohjoisamerikkalainen älyllisyys, jota eurooppalaiset eivät suinkaan aina ymmärrä, on aina viehättänyt Jukka Petäjää. Kanadalais-yhdysvaltalainen Saul Bellow (1915-2005) innosti häntä väitöskirjaan asti. Sen myötä tarjoutui tilaisuus syventyä kunnolla kirjailijan maailmaan ilman sanomalehtityön paineistettuja aikatauluja. Amerikkalaista juutalaisälymystöä edustava Saul Bellow sai Nobelin palkinnon v. 1976.

Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistaminen Helsingin Sanomissa on vuosien varrella ollut olennainen, kihelmöivän jännittävä osa Jukka Petäjän työtä. Pitkäaikaisena työtoverina prosessissa on toiminut kuvittaja Pekka Vuori.

Jukka Petäjän karonkka 26.5.2010. Pitkäaikaisen työtoverin, taiteilija Pekka Vuoren lahja: karikatyyri, kohteena kirjailija Saul Bellow, jonka hatussa on Jukan käyntikortti.

Mieleenpainuva kokemus oli myös toisen merkittävän yhdysvaltalaiskirjailijan, Norman Mailerin (1923-2007) haastattelu tämän kodissa Cape Codissa lähellä Bostonia v. 2005. Mailerin ansioihin kuuluu mm. dokumenttiromaanin kehittäminen. Jukka Petäjä sai haastattelun yhteydessä muistoksi kirjailijan omistuskirjoituksen Yön armeijat -teoksen nimiölehdelle. Siinä lukee iloisesti "Kippis". Pian kohtaamisen jälkeen Norman Mailer menehtyi.
– Kriitikon työssä on surullinenkin puolensa. Joihinkin kirjailijoihin kehittyy henkilökohtainen suhde ja tuntuu raskaalta kirjoittaa kuolinkirjoitus pitkäaikaisen, hienon tuttavuuden jälkeen, pohtii Jukka Petäjä.

Amerikkalaisen kirjailijan, Norman Meilerin omistuskirjoitus Jukka Petäjälle v. 2005. Tervehdyksenä suomeksi "Kippis". Kuva: Jukka Petäjä.
Norman Mailerin omistuskirjoitus Jukka Petäjälle. Amerikkalaisen kirjailijan, Norman Meilerin omistuskirjoitus Jukka Petäjälle v. 2005. Tervehdyksenä suomeksi "Kippis". Kuva: Jukka Petäjä. Kuva: Jukka Petäjän omat kokoelmat. Cape Cod,Norman Mailer,Jukka Petäjä (kirjailija)

Kriitikkous

– Jos me ajattelemme suurta sanomalehteä kokonaisuutena, harva kirjoittamisen muoto on niin kriittistä suhteessa kohteeseen kuin itse kritiikki, sananmukaisesti. Paljon on tekstejä, joissa ei aseteta asioita, ilmiöitä, väitteitä kontekstiin, eikä anneta niille mitään vastakkaista näkemystä. Niitä ei kritisoida, vaan ikään kuin otetaan jokin asia totuutena ja kirjoitetaan se sitten jutun muotoon. Lisäksi kritiikki on tarkkaan formuloitu näkemys, ei ainoastaan mielipide, sanoo Jukka Petäjä.

Sisilian Savocan kaktukset ja niistä piikikkäin, suomalainen Petäjä. Savoca on Coppolan Kummisetä-elokuvien yksi kuvauspaikka. Kuuluisa hääkohtaus taltioitiin Savocan kirkossa. Lomailupaikkana tuo pikkukaupunki on ihanteellinen. Kulttuuria, sisilialaista arkea ja kulinarismia.

– Kriitikko ei saisi olla liian herkkähipiäinen vaan aika paksunahkainen, mutta ei tyhmällä tavalla. Jos tulee lunta tupaan, eli huomaa mokanneensa, on vain tehtävä itsetutkiskelua, pohtia asiaa. Luinkohan kirjaa vähän hassusti? Kriitikko voi ottaa opikseen ja kehittyä. On olemassa kirjoja, joiden ymmärtäminen ei aina ole helppoa, lisäksi kriitikolla on työssään vastassa aina aikataululliset seikat.

Journalisti Petäjällä on vakava kiinnostus musiikkiin, erityisesti 60- ja 70-luvun rokkiin ja koko jatsin pitkään tarinaan. Kun mielenkiinnon kohteisiin kuuluvat vielä elokuva, arkkitehtuuri, kuvataiteet yleensä, sekä gastronomia, todetkaamme vain, että tässä on oikeaoppinen humanisti. Oman aikamme renessanssi-ihminen, jolla on pitkään ja hartaasti kulttuurin ravinteikkaaseen maaperään punoutuneet juuret.

Jukka Petäjä CV