Hyppää pääsisältöön

EMMA-GAALA 2018: Vain 20 prosenttia voittajista oli naisia, Pyhimys ja hip hop elävät kultakauttaan

Anna Puu pitelee kahta voittamaansa Emma-palkintoa molemmin puolin kasvojaan ja hymyilee leveästi silmät kiinni.
Anna Puu pitelee kahta voittamaansa Emma-palkintoa molemmin puolin kasvojaan ja hymyilee leveästi silmät kiinni. Kuva: Juuli Aschan, YleX Anna Puu,Emma-gaala

YleX:n toimitus perkasi Emma-voittajat ja pohti, mitä ne kertovat tämänhetkisestä musiikkikentästämme.

Viikonloppuna vietettiin Emma-gaalaa, suomalaisen musiikkibisneksen tärkeintä juhlailtaa. Gaalassa palkittiin perinteisesti menneen vuoden menestyneimmät ja merkittävimmät artistit sekä muut alan ammattilaiset.

Palkintojen lisäksi Emma-gaala tarjoaa mahdollisuuden pohtia vuoden 2018 musiikki-ilmiöitä ja ajankohtaisia trendejä.

YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen sekä Uuden musiikin X:n toimittajat Anne Lainto ja Ida Karimaa listasivat gaalan tärkeimmät voittajat.

Vuosi 2018 oli naisartistien vuosi – vai oliko sittenkään?

“Popmusiikissa eletään vahvojen naisten aikaa”, totesi YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen, kun YleX kävi loppuvuodesta läpi vuoden 2018 merkittävimpiä musiikki-ilmiöitä.

Emma-gaalassa tämä ei kuitenkaan näkynyt.

Koko gaalan 25 palkinnosta kolme myönnettiin soolona esiintyvälle naisartistille: Anna Puu palkittiin Vuoden naisartistina ja Nälkäinen sydän Vuoden pop -albumina, ja Vesta kruunattiin Vuoden tulokkaaksi.

Lisäksi YleX Läpimurto 2019 -voittaja Ruusut, jonka solisti Ringa Manner on, palkittiin Kriitikoiden valinta -Emmalla. Lastenmusiikkipalkinnon voitti Laura Ruohosen musikaali Tippukivitapaus, ja Vuoden etno -Emmalla palkittiin Sans-yhtye, jonka laulajia ovat Sanna Kurki-Suonio ja Erika Hammarberg.

Tämä tarkoittaa, että 20 prosenttia voittajista oli naisia tai kokoonpanoja, joihin kuuluu naisia.

– Tässä asiassa on aika räikeä epätasapaino. Musiikkialalla epäilemättä pohditaan tällä hetkellä, mistä kaikesta se johtuu ja mitä kaikkea sille voisi tehdä, Hakanen sanoo nyt.

Hip hopin valtakausi jatkuu

Gaala oli paitsi illan suurimman Emma-saaliin keränneen Pyhimyksen, myös hip hopin juhlaa.

– Emmoissa kävi selväksi, että rap on edelleen Suomen suosituin musiikkityyli. JVG ja Cheek osoittivat sen jo aiemmin, ja Pyhimys jatkaa nyt samalla linjalla, Anne Lainto kommentoi.

Suomalaisen rapin kärkinimiin kuuluvan Pyhimyksen menestys on elävä esimerkki genren ylivallasta: artistille myönnettiin sekä Vuoden hip hopin että Vuoden miessolistin Emma. Jättiläinen oli Vuoden biisi (sekä Vuoden striimatuin biisi), minkä lisäksi yleisö äänesti räppärin Vuoden artistiksi. Hänen helmikuussa 2018 julkaistu levynsä Tapa poika palkittiin Vuoden albumina.

Myös muilla hip hop -artisteilla oli illan aikana syytä iloita: Gasellit palkittiin Vuoden yhtyeenä, Cheek sai Vuoden live -Emman ja Mikael Gabrielin Kivi, sakset, seteli -musiikkivideo äänestettiin yleisön toimesta Vuoden musiikkivideoksi. Lisäksi Vuoden tulokas -kategorian kuuteen ehdokkaaseen mahtui kaksi räppäriä.

Vielä vuosi sitten Emmat olivat perinteisemmän popin ja etenkin Haloo Helsingin juhlaa: yhtye pokkasi yhteensä neljä Emmaa. Rap-puolella palkinnoille pääsivät vain JVG Vuoden hip hopina ja Cheek Vuoden artisti - ja Vuoden musiikkivideo -yleisöemmoilla.

Popmusiikissa on tilaa ja tilausta persoonille

Niin vuoden voittajissa kuin jo ehdokkaissakin oli tämän vuoden gaalassa esillä nimiä, jotka eivät välttämättä mene musiikillisesti aina sieltä, missä aita on matalin. Hyvänä esimerkkinä toimii tässäkin illan palkintohai Pyhimys, joka on sanoittajana teemoissaan, aiheissaan ja sanavalinnoissaan aivan omaa luokkaansa.

– Kukaan muu Suomessa ei kirjoita sellaisia sanoituksia, Lainto toteaa.

– Myös tulokasvoittaja Vesta erottuu edukseen taiteellisella, paikoin vaikealla debyyttialbumillaan Lohtulauseita. Levy on silti kaunis ja herkkä, ja se on epäilemättä iskenyt suomalaisiin kuuntelijoihin.

Vesta bändeineen Emma-gaalassa.
Vesta saapui Emma-gaalaan bändinsä kanssa. Vesta bändeineen Emma-gaalassa. Kuva: Juuli Aschan, YleX Vesta,Emma-gaala

Erityisesti Kriitikoiden valinta -ehdokkaiden kohdalla artistien taiteellinen kunnianhimo ja kaupallinen menestyspotentiaali kohtasivat. Ehdokkaiksi valikoitui persoonallisia artisteja, jotka ovat raatiin kuuluneen Ida Karimaan mukaan tuoneet raikkaan tuulahduksen kotimaisen musiikin kentälle.

Räppäri Adikia, taiteellista poppia tekevä Lac Belot, indierock-bändi The Holy sekä Vesta tekevät kukin musiikkia, joka Karimaan mukaan on yllättävää, kiehtovaa ja inspiroivaa sekä tukevasti nykyhetkessä kiinni.

Erityisen mielissään hän on Ruusuista, jonka kolmihenkinen raati kruunasi myös Kriitikoiden valinnaksi. Karimaan mukaan yhtye on mainio osoitus siitä, että uskallus ja persoonallisuus kannattavat.

– Uskon Ruusujen avaavan silmiä ja laajentavan ymmärrystä siitä, miltä pop voi kuulostaa Suomessa vuonna 2019!

Tapio Hakanen ja Anne Lainto kuuluivat Emma-gaalan 28-henkiseen raatiin, joka äänesti kunkin kategorian voittajat Musiikkituottajat-järjestön ennalta valitsemista saajaehdokkaista. Ida Karimaa valitsi Kriitikoiden valinta -ehdokkaat ja voittajan yhdessä Antti Granlundin ja Jukka Haarman kanssa.