Hyppää pääsisältöön

Aktivistit-sarjan isä Erik Söderblom ydinkysymyksen äärellä: "Mitä tapahtui maalle, josta yhtäkkiä vietiin perustuslaki?"

Kuvassa Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom.
Aktivistit-sarjan isä Erik Söderblom on omistanut taiteellisen toimintansa omien juuriensa etsimiselle. Kuvassa Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom. Kuva: Sasa Tkalcan Aktivistit,Erik Söderblom

Erik Söderblomin alkuperäistarinaan perustuva uutuussarja Aktivistit kertoo merkittävästä ajasta Suomen historiassa: 1900-luvun taitteesta, jolloin elettiin ristiriitaista aikaa. Suomen perustuslaki oli vaarassa ja kansa epämääräisen hysterian vallassa, mutta samaan aikaan taide kukoisti ja elämän vimma oli huipussaan. Ajanjaksoa perinpohjaisesti tutkinut Söderblom esittää kysymyksen: mitä tapahtuu maalle, jolta yhtäkkiä viedään perustuslaki?

Vuonna 1899 Suomi oli vielä maa, joka kantoi vahvasti historiansa taakkaa. Vallalla oli edelleen Ruotsin kuningas Kustaa III:n kirjoittama hallitusmuoto, perustuslaki 1700-luvulta. Samaan aikaan Suomi oli myös erityinen osa Venäjää – suuriruhtinaskunta, joka oli suoraan vallalla olevan keisarin alaista aluetta. Kyseinen asema oli Suomelle suosiollinen, mutta epävakaa – kunkin keisarin oikeus oli itsenäisesti päättää suomalaisten aseman säilyttämisestä tai muuttamisesta. Mutta sitten vuosina 1899-1906 kaikki muuttui – Suomi oli tuleva käymään läpi ennen kokematonta epäoikeudenmukaisuutta, sekasortoa ja väkivaltaa, sekä niin hyvässä kuin pahassa ilmenevää intohimoa. Tämän ajanjakson aiheuttamaan murrokseen Erik Söderblomin alullepanema, sekä hänen alkuperäistarinaansa ja tutkimuksiinsa pohjautuva, draamasarja Aktivistit pureutuu.

– Suomi muuttui näiden kuuden vuoden aikana siksi Suomeksi, joka se nyt on. Sisällissodan juuret ulottuvat nekin tähän ajanjaksoon. Sylttytehdas löytyy sieltä. Ei se sota tyhjästä syntynyt, niin kuin ei itse valtiokaan, Söderblom toteaa.

Kun teatteri- ja oopperaohjaajana sekä näytelmäkirjailijanakin tunnettu Erik Söderblom nuorena aikuisena pullahti Munkkiniemestä ruotsinkielisenä keskelle suomenkielisten Suomea, hän ei omien sanojensa mukaan ymmärtänyt kotimaastaan mitään.

– Koko toimintani taiteilijana on periaatteessa ollut yritystä ymmärtää mitä tämä maa, Suomi, on.

Erityisesti Aktivistit-sarjan parissa työskentelemisen Söderblom kokee eräänlaisena omien juurien etsimisenä, oman kulttuurisen ja kansallisen itseymmärryksen projektina. Suomen historian kautta hän on etsinyt omaa suhdettaan suomalaisuuteen.

Eikä ihme, että nimenomaan vuosisadan vaihteen aika on innoittanut itsetutkiskeluun – se oli oman identiteetin etsimisen aikaa myös Suomelle itselleen.

– Mitä tapahtuu maalle, josta yhtäkkiä viedään perustuslaki, Söderblom pohtii, ja tarkoittaa vuoden 1899 helmikuuta, kun Venäjän keisari Nikolai II antoi Helmikuun manifestin. – Suomi oli silloin tavallaan samassa tilanteessa kuin minä nuorena aikuisena.

Manifesti, jota pidettiin Venäjän yrityksenä vallankaappaukseen, loukkasi Suomen perustuslakia julistaessaan muun muassa, että suomalaiset miehet voitaisiin laittaa tavallisina rivisotilaina Venäjän armeijaan. Tämä järkytti kansaa, sillä näin ei oltu toimittu aiemmin – Suomella oli ollut oma armeijansa.

– Perustuslain loukkaus johti laittomaan tilanteeseen Suomessa, ja tämä synnytti sen, että elämän vimma, eros, sekä kuoleman vimma, tanatos, pääsivät valloilleen, Söderblom kertoo.

Aikakausi tunnetaankin ennen kaikkea Suomen taiteen kultakautena. Taidemaalarit ja säveltäjät elivät luovuutensa hedelmällisimpiä aikoja. Jean Sibeliuksen Finlandia soitettiin julkisesti ensimmäistä kertaa marraskuussa 1899, Sibeliuksen itse johtaessa Helsingin Filharmonisen seuran orkesteria, ja Valse Triste kantaesitettiin vain muutama viikko ennen Eugen Schaumanin suorittamaa Nikolai Bobrikovin murhaa vuonna 1904.

Schaumanin veriteko, ja etenkin siihen johtaneet tekijät ja tapahtumat ovat Aktivistit-sarjan ensimmäisen osan keskiössä. Toisessa jaksossa keskitytään niinikään Bobrikovin murhaa suunnitelleeseen, akateemisista ihmisistä koostuvaan, Suomen Aktiiviseen Vastustuspuolueeseen ja sen riveissä toimineeseen Lennart Hohenthaliin.

Tässä ajanjaksossa totuus on paljon hurjempi, kuin mikä tahansa kuvitelma siitä voi koskaan olla.― Erik Söderblom


Suomen vaikea poliittinen tilanne synnytti noidankattilan, josta taiteen ja luovuuden lisäksi valloilleen pääsivät myös epävakaus ja väkivalta. Aikakautta on ristiriitaisuutensa vuoksi kuvailtukin ilmapiiriltään kaoottiseksi, jopa hysteeriseksi.

– Kun ihminen ei tiedä mikä on oikein ja mikä on väärin, koko eettinen koodisto menee sekaisin, Söderblom toteaa, ja puhuu erityisesti Aktivistit-sarjan kolmannen jakson tapahtumista.

Jaksossa lyseolaisista koostuva terroristijärjestö Verikoirat syyllistyy radikaaleihin tekoihin, kun koko Suomessa vallalla oleva ilmapiiri sekoittaa nuorten mielet, ja saa leikin riistäytymään käsistä.

Tällä hetkellä eletään jälleen kerran poliittisesti jännitteistä, ristiriitaista ja tunteita herättävää aikaa, ja vaikka Söderblomin mukaan Aktivistit ei suoraa viittaa nykyaikaan, on se kuitenkin vertauskuva valtavasta ajan taitteesta.

– Koko sarja on tietyntyyppinen metafora siitä hetkestä, kun entiset totuudet eivät enää päde, ja pitäisi löytää uusia totuuksia. Se on samaan aikaan mahdollisuus ja uhka – niin nyt kuin yli sata vuotta sitten.

Oli vuosi mikä tahansa, ihmiset harvoin ymmärtävät elävänsä historiallisesti merkittävää aikaa. Rakkaus, pettymys, suru, intohimo, kaikki ihmiselämän tunteet koettelevat samalla tavalla kuin aina muulloinkin – mutta koettelivatko ne erityisen kovasti 1900-luvun alun suomalaisia? Sarja tulkitsee historiallisten henkilöiden tunne-elämää rohkeallakin tavalla, ja elämän vimma näkyy henkilökohtaisella tasolla ihmisten myrskyävissä ihmissuhteissa ja tunne-elämissä. Mikä tästä on totta ja mikä ei?

– Tässä ajanjaksossa totuus on paljon hurjempi, kuin mikä tahansa kuvitelma siitä voi koskaan olla. Sen takia alun perin koetinkin pitäytyä tarkasti siinä mitä todella on tapahtunut, tosin tulkiten faktoja mahdollisesti toisin kuin joku muu. Matkan varrella tekijät ovat sitten katsoneet hyväksi huomioida tv-elokuvan formaattivaatimukset ja muut tuotanto-olosuhteet, mikä on antanut kertomuksille niiden lopullisen muodon, Söderblom kertoo.

– Aktivistit-sarja on dramatisoituja sirpaleita tekeillä olevasta laajasta romaanista. Voin kertoa, että viimeistä sanaani tästä aihepiiristä en ole vielä sanonut. Lisää on luvassa.

Aktivistit Yle Areenassa ja TV1:ssä.

Lauri Maijalan ohjaaman ja käsikirjoittaman historiallisen draaman pääosissa nähdään Oskar Pöysti, Stella Laine, Pelle Heikkilä, Pekka Strang, Elias Westerberg ja Linda Manelius. Sarja pohjautuu Erik Söderblomin alkuperäistarinaan.

Ylen tilaama sarja on toteutettu yhteistyössä Suomen elokuvasäätiön, Business Finlandin, Svenska Kulturfondetin ja Svenska Literatursällskapetin kanssa.

Ylelle sarjan on tuottanut Helsinki-filmi Oy.

Kommentit