Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Paineessa pääkuva

Motivaatiotreenit osa 1/5 – Kahlitsevatko väärät uskomukset sinua? Testaa sisäinen puhetapasi

Artikkelikuva Abitreenien motivaatiotreenit -nimiseen sisältökokonaisuuteen.
Artikkelikuva Abitreenien motivaatiotreenit -nimiseen sisältökokonaisuuteen. Abitreenit

Miksi vaivautua, kun epäonnistun joka tapauksessa? Motivaatiotreenien ensimmäinen osa auttaa sinua kitkemään tällaisen kielteisen sisäisen puheen. Opit myös keinot, joilla voit kääntää uskomukset itseäsi kannustavaksi.

Tässä osassa opinto-ohjaaja, ura- ja motivaatiovalmentaja Marjaana Herlevi sekä työ- ja koulutusvalmentaja Jyrki Rinta-Jouppi neuvovat taistelemaan kielteistä puhetta ja vahingollisia uskomuksia vastaan ylioppilaskirjoituksien alla.

Olen ihan paska, enkä saavuta koskaan mitään! Miksi vaivautua, kun epäonnistun joka tapauksessa?

Kuulostaako tutulta? Se, miten puhut itsellesi, muuttaa todellisuutta ja vaikuttaa siihen, miten pärjäät opinnoissasi. Hyvä uutinen on, että omilla sanavalinnoillasi voit muuttaa asennettasi edessä olevaa haastetta kohtaan. Kääntöpuolena on, että väärin valitut sanat ja valloille päästettu negatiivisuus lannistavat jo etukäteen.

Pelkoja ja ahdistustiloja tutkinut amerikkalaispsykologi Edmund J. Bourne jakaa kielteisen sisäisen puheen neljään tyyppiin: kriitikkoon, täydellisyydentavoittelijaan, huolestujaan ja uhriin. Seuraava testin kautta voit selvittää, mitä tyyppiä sinä edustat.

Testaa, mitä kielteisen sisäisen puheen tyyppiä edustat


Näin saat parhaan hyödyn Motivaatiotreeneistä

Motivaatiotreenit tarjoaa kaikille lukiolaisille mahdollisuuden lisätä itsetuntemusta ja tehdä valinnoista nykyistä helpompaa. Käymällä läpi viisi osaa saat voimia opiskeluun ja kirjoituksiin valmistautumiseen.

Parhaan hyödyn saat, kun annat treeneille aikaa. Ota tavoitteeksi käydä läpi yksi osa viikossa. Jokaisen osa-alueen lopusta löydät oppimispäiväkirjan, johon voit kirjata omia ajatuksiasi. Vastaukset kirjautuvat Yle Tunnuksen kautta, eivätkä ne näy muille.

Motivaatiotreenien materiaali on luotu Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijoiden kanssa. Totetuksessa on hyödynnetty myös ura- ja motivaatiovalmentaja Marjaana Herlevin asiantuntija-apua.

Näin käännät sisäisen puheesi kannustavaksi

Sisäinen puhe on armottoman nopeaa ja me hyväksymme sen yleensä panematta vastaan. Jos ajattelet jatkuvasti kielteisesti, alat vähitellen käyttäytyä sen mukaan. Opinto-ohjaaja, ura- ja motivaatiovalmentaja Marjaana Herlevi neuvoo kirjoittamaan negatiivisen puheen paperille.

– Kirjoita paperin vasempaan laitaan kaikki se negatiivinen puhe, jota mielesi tuottaa. Ja sitten alat kääntämään sitä teknisesti päinvastaiseksi.

Esimerkiksi Herlevi kertoo seuraavat lauseet:

  • En ehdi lukemaan tarpeeksi – Lukuaika tulee riittämään juuri oikeisiin asioihin
  • En osaa erottaa olennaisia asioita – Osaan erottaa juuri olennaiset asiat tietomassasta
  • Olen aivan kujalla tästä aiheesta – Opin koko ajan enemmän tästä aiheesta ja minulla on jo tästä pohjatietoa
  • Yo-kirjoitukset tulevat olemaan katastrofi – Tulen pärjäämään hämmentävän hienosti yo-kirjoituksissa

Lue sen jälkeen positiiviseksi käännetyt lauseet ääneen ajatuksen kanssa.

– Lue ne ääneen vaikka kymmenen kertaa niin, että tunnet ne aidosti. Voit kehittää jostain lauseesta vaikka voimalauseen itsellesi. Voimalause on sellainen, joka aidosti tuntuu sopivan sinun suuhusi ja tuntuu hykerryttävän hyvältä!

Herlevi kannustaa panemaan voimalauseen esille sellaiseen paikkaan, jossa näet sen usein. Se voi olla luettavissa vaikka puhelimen näytöltä, tietokoneen ruudulta, vessan peilistä tai vaikkapa lompakosta.

Usein toistuvilla ajatuksilla on suuri merkitys toimintaamme ja siihen, kuinka käyttäydymme eri tilanteissa.

– Positiivisiin ajatuksiin kannattaa siis panostaa, silloin niiden vaikutus vahvistuu. Positiiviset ajatukset motivoivat, auttavat sinua luovassa ajattelussa ja ongelman ratkaisussa!

Erota luulo ja tieto toisistaan

Aivotutkija Matti Bergström on todennut, että luulo ja tieto ovat aivoille sama asia. Luuloista, olettamuksista ja negatiivisesta asenteesta saa luotua helposti vääränlaisen kuvitelman, joka ei vastaa totuutta.

Työ- ja koulutusvalmentaja Jyrki Rinta-Jouppi muistuttaa, että uskomukset usein rajoittavat elämää, eivätkä anna edistymiselle ja oppimiselle mahdollisuutta.

– Uskomus toteuttaa itsensä, kun otamme vastaan vain uskomukseemme sopivat viestit.

Rinta-Joupin mukaan luuloihin keskittyminen voi vaikeuttaa positiivisen palautteen vastaanottamista. Kun omat olettamukset ovat vahvat, sivuutat kehut poikkeuksena tai epäilet toisen tarkoitusperiä.

Ulkoinen kannustus ei siis riitä, sillä sinun on itse murrettava luulosi. Mallia voi hakea urheiljoilta.

On osoitettu, että urheilijan itseluottamus paranee ja pelko hälvenee, kun hän oppii tsemppaamaan ja puhuttelemaan itseään oikein treeneissä. Tästä on kirjoittanut muun muassa Tiede-lehti.

Opiskelussa ja urheilussa on muutakin yhteistä, sillä oman asenteen ja ajattelutavan treenaamista voi verrata lihasten treenaamiseen. Tulokset alkavat näkyä vasta jonkin ajan kuluttua. Samalla tavoin ajattelu tarvitsee aikaa tottua ja kasvaa myönteisemmäksi.

Pane ulkopuolinen paine kuriin

Omien uskomuksien lisäksi lukiolaisen taakkana on usein toisten asettamat huolet ja ulkoinen paine. Marjaana Herlevillä on neuvot panna myös ulkopuolinen paine kuriin.

– Opettajat, vanhemmat ja sukulaiset katsovat asiaa omasta vinkkelistään ja tarkoittavat huolipuheellaan yleensä pelkkää hyvää. Myös oma kaveripiiri saattaa olla suuri paineen lisääjä.

Sekä opettajilla että vanhemmilla on omat syynsä ilmaista huolensa ja toisaalta kannustuksensa. Usein kysymykset kuitenkin ärsyttävät ja saattavat tuntua lannistavilta. Herlevi muistuttaa, ettei kukaan tiedä kokonaismäärää paineesta, jonka joudut ottamaan vastaan.

Lisäksi tieto jatkuvista pääsykoeuudistuksista ja ylioppilaskirjoitusten arvosanojen korostuneesta merkityksestä tuovat lisähuolia oman tulevaisuuden suhteen.

– Se yleinen huolipuhe, mikä koulun käytävillä velloo, tarttuu helposti. Saattaa tulla tunne, että paineistetusta tilanteesta ei ole ulospääsyä. Kokeneena opona haluan kuitenkin lohduttaa sinua. Tuo sama ahdistuneisuus on hyvin, hyvin yleistä.

Yksi keino asettaa rajat paineille on sanoa kiitos, nyt riittää. Vanhemmille voi sanoa, että paineita on nyt jo yllin kyllin.

Tässä muutamia esimerkkejä, joilla voit torjua väärään aikaan tulevan huolipuheen ja kyselyt:

  • Voidaanko sopia, että kotona ei tästä asiasta nyt puhuta kolmeen päivään?
  • Sovitaanko, että keittiö ja minun huoneeni ovat alueita, joissa ei puhuta näistä asioista ollenkaan?
  • Vastaan lukiota ja yo-kirjoituksia koskeviin kysymyksiin vain lauantaina kello 12 ja 12.30 välisenä aikana.

Entäpä sitten koulussa? Herlevi neuvoo, että koulussa painetta voi torjua menemällä kielteisen keskustelun ajaksi omiin oloihin kuuntelemaan musiikkia tai äänikirjaa. Voit myös sopia ystäväsi kanssa heti aamulla, että tänään ei puhuta sanaakaan lukiosta tai kirjoituksista ollenkaan.

– Fiksut ihmiset haluavat yleensä sinun parastasi ja haluavat kunnioittaa sinua. Sinulla on oikeus pyytää myös heiltä asioita. Voit pyytää heiltä siis huolivapaata vyöhykettä, jonka sinä voit rajata esimerkiksi ajallisesti tai paikallisesti.

Lue myös: Mitä tehdä, kun epätoivo iskee

Lannistatko itseäsi negatiivisella sisäisellä puheella?



Kirjaudu sisään Yle Tunnuksella, niin voit tallentaa vastauksesi.

Kirjaa ajatuksesi oppimispäiväkirjaan

Kirjaudu sisään omalla Yle Tunnuksellasi, niin kirjoittamasi vastaukset tallentuvat ja pääset katsomaan niitä Motivaatiotreenien myöhemmissä osissa. Kirjoittamasi ajatukset näkyvät vain sinulle.


Koetko tarvetta puhua jonkun kanssa?

Mikäli tunnet tarvetta keskustella mielenterveyttäsi koskevista asioista tai ihan vain purkaa tuntoja jollekin, apua on saatavilla. Oman koulusi opinto-ohjaajan, psykologin tai kuraattorin ohella voit kääntyä esimerkiksi järjestöjen palveluiden puoleen.

Mielenterveyden keskusliiton tarjomaa vertaistukea saat numerosta 0800 177 599 arkisin kello 10–15. Chat on avoinna tiistaista torstaihin kello 12–15.

Sekasin-chat palvelee kello 7–24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15–24. Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämässä chatissa kysymyksiin vastaavat mielenterveyden ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin palvelee myös täysi-ikäistyneitä nuoria 21 ikävuoteen saakka. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 14–20 ja viikonloppuisin kello 17–20 numerossa 116 111. Lisäksi järjestöllä on chat-palvelu.

Lisää motivaatiosta Paineessa-podcastissa:

Lue kaikki Motivaatiotreenien artikkelit

Osa 2: Näin asetat itsellesi tavoitteet ja myös pysyt niissä
Osa 3: Tunnista voimavarasi ja selätä huono päivä
Osa 4: Tunnista sisäiset motiivisi ja panosta vahvuuksiisi
Osa 5: Näin saavutat tavoitteesi

Lähteet:

Artikkeli on osa Motivaatiotreenejä, jonka materiaali on tuotettu Mielenterveyden keskusliiton ja opinto-ohjaaja, ura- ja motivaatiovalmentaja Marjaana Herlevin asiantuntija-apua hyödyntäen.

Keskustele
  • Motivaatiotreenit osa 5/5 – Näin saavutat tavoitteesi

    Näin saavutat asettamasi tavoitteet.

    Hyvä tavoite on selkeä ja mitattavissa oleva. Motivaatiotreenien viidennessä osassa palataan tarkastelemaan aiemmin asettamiasi tavoitteita. Saat keinoja arvioida, mitkä tavoitteet olet jo saavuttanut ja millaisia ovat tavoitteesi jatkossa.

  • Motivaatiotreenit osa 3/5 – Tunnista voimavarasi ja selätä huono päivä

    Näin pidät huolta voimavaroistasi.

    Olet ehkä huomannut, että stressin lisääntyessä et enää jaksakaan lähteä illalla liikkumaan tai tapaamaan ystäviä. Vähän aikaa ihminen jaksaa sinnitellä voimiensa äärirajoilla, mutta pidemmällä aikavälillä käy huonosti. Motivaatiotreenien kolmannessa osassa opit sekä tunnistamaan omat voimavarasi, säilyttämään ne, että ottamaan niistä kaiken irti opiskelussa.

Paineessa

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit