Ville Paso
Yle
Anniina Nirhamo
Yle
On kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka tunnistavat omat luontaiset vahvuutensa ja hyödyntävät niitä; sekä niitä, jotka tunnistavat omat heikkoutensa ja yrittävät korjata niitä. Motivaatiotreenien neljännessä osassa autetaan sinua keskittymään vahvuuksiisi ja löytämään olosuhteet, joissa oppiminen on sinulle luontaista.
Tietokirjailija Marcus Buckinghamin mukaan ensimmäiseen ryhmään kuuluu joka kolmannes, kun taas loput keskittyvät heikkouksiinsa. Pohjana ajatuksilleen Buckingham on käyttänyt gallupkyselyä, johon vastasi 1,7 miljoonaa ihmistä. Sama kysely on osoittanut, että vahvuuksiin keskittyvät menestyivät paremmin kuin heikkouksiaan parantelevat.
Buckingham muistuttaa, etteivät vahvuudet ole asioita, joissa on hyvä ja heikkoudet niitä, joissa sattuu olemaan huono. Sen sijaan vahvuus on asia, joka tekee kantajastaan vahvan, kun taas heikkoudet toimivat päinvastaisesti.
Panosta vahvuuksiisi. Kasvat eniten niillä alueilla, joilla olet jo vahva.
Kun valmistaudut kokeisiin, on tehokkaampaa hyödyntää oppimistapoja, joissa olet hyvä sen sijaan, että keskittyisit oppimaan tavoilla, jotka ovat aina tuottaneet sinulle haasteita. Kun hyödynnät vahvuuksiasi, pysyt innostuneena ja saat asioita aikaiseksi. Omia vahvuuksiaan voi hyödyntää yllättävissäkin tilanteissa, kunhan ne oppii ensin tiedostamaan.
Näin saat parhaan hyödyn Motivaatiotreeneistä
Motivaatiotreenit tarjoaa kaikille lukiolaisille mahdollisuuden lisätä itsetuntemusta ja tehdä valinnoista nykyistä helpompaa. Käymällä läpi viisi osaa saat voimia opiskeluun ja kirjoituksiin valmistautumiseen.
Parhaan hyödyn saat, kun annat treeneille aikaa. Ota tavoitteeksi käydä läpi yksi osa viikossa. Jokaisen osa-alueen lopusta löydät oppimispäiväkirjan, johon voit kirjata omia ajatuksiasi. Vastaukset kirjautuvat Yle Tunnuksen kautta, eivätkä ne näy muille.
Motivaatiotreenien materiaali on luotu Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijoiden kanssa. Totetuksessa on hyödynnetty myös ura- ja motivaatiovalmentaja Marjaana Herlevin asiantuntija-apua.
Näin tunnistat sisäiset motiivisi
Yksi tapa tutkia omia vahvuuksiaan on professori Steven Reissin kehittämä 16 perustarpeen persoonallisuus- ja motiiviteoria. Nämä 16 perustarvetta eli sisäistä motiivia ovat valta, riippumattomuus, uteliaisuus, hyväksyntä, järjestys, säästäminen, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto tai voittaminen, esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus ja mielenrauha.
Reissin teoriaa on hyödynnetty laajasti niin yksilö-, yritys ja urheiluvalmennuksessa, uraneuvonnassa ja nykyään Suomessa myös koulumotivaation löytämisessä ja ylläpitämisessä sekä opinto-ohjauksessa. Yksi edelläkävijä Suomessa on opinto-ohjaaja, ura- ja motivaatiovalmentaja Marjaana Herlevi, jonka mukaan motivaatiotietoudesta voi hyötyä myös lukiolainen.
– Tuntemalla oman motiivirakeenteensa lukiolainen voi hyödyntää motivaatiotietoutta esimerkiksi opintojen suunnittelussa, opiskelutekniikassa, ammatinvalinnanohjauksessa ja urasuunnittelussa. Kun tunnistaa omat motiivinsa, voi hyödyntää tietouttaan tekemällä päivittäisiä valintoja siten, että omat perustarpeet tyydyttyvät.
Herlevi ottaa esimerkiksi sosiaaliset kontaktit. Ihminen, jolla on vahva sosiaalisten kontaktien tarve, saa energiaa opiskellessaan yhdessä muiden kanssa.
– Saattaa olla jopa niin, että yksin ei saa aloitettua luku-urakkaa. Matalan sosiaalisten kontaktien henkilö taas saattaa ahdistua yhdessä opiskelusta ja lukupiiristä, sitä vastoin hän energisoituu, jos saa ryhmätöiden sijaan opiskella itsenäisesti.
Miten omat perustarpeensa voi selvittää?
Marjaana Herlevi sanoo, että joistakin motiiveista saattaa itsellä olla aavistuksia, vaikkei Reissin teoria olisikaan tuttu.
– Ehkä huomaat kaipaavasi liikuntaa säännöllisesti? Sinulla on todennäköisesti vahva fyysisen aktiivisuuden tarve. Tai huomaat, että sinä tarvitset opintojesi suunnitteluun kalenteria, paperisi ja kansiosi ovat aina siellä missä niiden kuuluukin olla ja kesken koulupäivän tulleet yllättävät sijaisjärjestelyt saavat sinut ärsyyntymään. Sinulla on mahdollisesti korkea järjestyksen tarve. Hyvä, tunnistat jo joitain motiivejasi!
Herlevi muistutaa, että tarkan motiiviprofiilin saaminen edellyttää kuitenkin RMP- tai RSMP-työkalun käyttöön sertifioituneen ammattivalmentajan apua. Suuntaviivoja omien perustarpeiden tunnistamiseen voi kuitenkin saada myös omatoimisesti.
Tutki alla olevaa taulukkoa ja käy se läpi kohta kohdalta. Pohdi, mitkä niistä ovat sinulle tärkeitä ja mitkä eivät. Vaikka jokin asia olisi sinulle vähemmän tärkeä, se ei välttämättä tarkoita sen olevan merkityksetön. Vaikka et tuntisi vahvaa tarvetta perheelle, ei se estä sinua rakastamasta omaa perhettä tai kasvattamasta lapsia. Sen sijaan jos perhemotiivi on vahva, kannattaa vakavasti harkita esimerkiksi merikapteenin uran mielekkyyttä, sillä pitkät poissaolot perheen luota saattavat muodostua merkittäväksi stressitekijäksi ja äärimmillään voivat johtaa jopa uran vaihtoon.
Miten sisäiset motiivit vaikuttavat opiskeluun?
Etkö tiedä, mitä teet isona? Ei se mitään, sillä yli 60 prosenttia tulevaisuuden ammateista on vielä keksimättä. Näin sanovat tulevaisuudentutkijat.
– Opinto-ohjaus on aiemmin hyvin pitkälti perustunut koulutuspolkuajatteluun. Sinun tulisi miettiä ensiksi jokin ammatti ja sitten etsiä se koulutuspolku, joka vie sinut kyseiseen tutkintoon ja sitä kautta ammattiin. Kuinka siis voisit opiskella johonkin tiettyyn ammattiin, jos sitä ei todellisuudessa olla vielä edes keksitty? selventää Herlevi.
Hän ottaa esimerkiksi yrityksen palaverin, joka pidetään neuvotteluhuoneessa. Saman pöydän ympärillä kokoontuneet ihmiset ovat valmistuneet hyvin erilaisiin tutkintoihin.
– Pöydän ympärillä saattaa istua ekonomi, tuotantoinsinööri, sosiologi tai vaikkapa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut restonomi. Hyvin eri koulutuspolkua taivaltaneet ihmiset saattavatkin tehdä melko samankaltaista työtä!
Tunnista olosuhteet, joissa olet omimmillasi.
Täsmätutkinnon tavoittelemisen sijaan voi suuntaviivojen hakemista helpottaa seuraava ohje:
– Tunnista ne olosuhteet, joissa koet olevasi omimmillasi. Jotta selkeämmin ymmärtäisit, mikä sinua motivoi, ajattele millaisissa olosuhteissa energisoidut kuormittautumisen sijaan.
Voiko omia sisäisiä motiivejaan muuttaa?
Marjaana Herlevi muistuttaa, ettei yksi perustarve ole toista parempi. Usein meillä on kuitenkin taipumus pitää omia tarpeitamme tärkeämpinä kuin muiden.
Steven Reissin mukaan motiivit ovat myös suhteellisen pysyviä, joten arvottamisen lisäksi niitä on turha yrittää muuttaa. Perustarpeet voidaan tyydyttää ainoastaan tilapäisesti eikä koskaan pysyvästi. Motivoituminen vaihtelee ja toistuu koko elämämme ajan.
– Motivaatiot muodostuvat lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista sekä geeniperimästä. Reissin mukaan ihmiset eivät paljon muutu siinä suhteessa, mitä he pohjimmiltaan haluavat ja sisäisesti arvostavat. Reiss kuitenkin uskoo, että voimakkaat elämänkokemukset ja -kriisit saattavat muuttaa ihmisen tarpeiden tärkeysjärjestystä.
Kirjaudu sisään Yle Tunnuksella, niin voit tallentaa vastauksesi.
Kirjaudu sisään omalla Yle Tunnuksellasi, niin kirjoittamasi vastaukset tallentuvat ja pääset katsomaan niitä Motivaatiotreenien myöhemmissä osissa. Kirjoittamasi ajatukset näkyvät vain sinulle.
Koetko tarvetta puhua jonkun kanssa?
Mikäli tunnet tarvetta keskustella mielenterveyttäsi koskevista asioista tai ihan vain purkaa tuntoja jollekin, apua on saatavilla. Oman koulusi opinto-ohjaajan, psykologin tai kuraattorin ohella voit kääntyä esimerkiksi järjestöjen palveluiden puoleen.
Mielenterveyden keskusliiton tarjomaa vertaistukea saat numerosta 0800 177 599 arkisin kello 10–15. Chat on avoinna tiistaista torstaihin kello 12–15.
Sekasin-chat palvelee kello 7–24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15–24. Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämässä chatissa kysymyksiin vastaavat mielenterveyden ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin palvelee myös täysi-ikäistyneitä nuoria 21 ikävuoteen saakka. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 14–20 ja viikonloppuisin kello 17–20 numerossa 116 111. Lisäksi järjestöllä on chat-palvelu.
Lisää motivaatiosta Paineessa-podcastissa:
Lue kaikki Motivaatiotreenien artikkelit
Osa 1: Kahlitsevatko väärät uskomukset sinua? Testaa sisäinen puhetapasi
Osa 2: Näin asetat itsellesi tavoitteet ja myös pysyt niissä
Osa 3: Tunnista voimavarasi ja selätä huono päivä
Osa 5: Näin saavutat tavoitteesi
Lähteet:
Artikkeli on osa Motivaatiotreenejä, jonka materiaali on tuotettu Mielenterveyden keskusliiton ja opinto-ohjaaja, ura- ja motivaatiovalmentaja Marjaana Herlevin asiantuntija-apua hyödyntäen.
