Esineiden internet (Internet of Things, IoT) herättää ensikuulemalta ristiriitaisia reaktioita. Huvitustakin. Lumotut esineet, kuten myös olen kuullut ilmiötä kutsuttavan.
Kun sanaparin esineiden internet sanoo ääneen ja yrittää olla sen kanssa vakavissaan, päätyy jos jonkinmoisiin keskusteluihin. Joku muistaa vajaan 10 vuoden takaisen Keksijätehdas-televisio-ohjelman, jossa voittajaksi selvisi Diskokahvinkeittimeksi ristitty laite. Se yhdistää kahvinkeittimen ja tietokoneen ja valmistaa kahvia visuaalisesti. Siinä on ajastin, kaukosäädin ja näyttöpääte. Kahvinkeitto onnistuu samanaikaisesti nettisurffailun ja musiikin kuuntelun kanssa.
“Ai tätäkö se esineiden internet on?”
Kyllä. Ja ei kuitenkaan. Se on paljon enemmän. Pitääpä ihan itsekin googlettaa.
Wikipedian mukaan esineiden internetillä tarkoitetaan “internetverkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin, joita voidaan ohjata, mitata ja sensoroida verkon yli”.
Pian käy selväksi, että esineiden internet on ollut täällä jo jonkin aikaa. Etäluettavat sähkömittarit ja kaupunkipyörät ovat konkreettisia esimerkkejä tästä. Niissä hyödynnetään etenkin laitteesta siirtyvää käyttödataa paremman palvelun takaamiseksi. Entistä useampi rakennushanke huomioi sen mahdollisuuden, josko ympärillämme oleva infrastruktuuri pitäisi ajatella tätä kautta uudelleen. Teollisuuden prosesseja tehostetaan tälläkin hetkellä esineiden internetin avulla.
Hiljattain tehdyn barometrin mukaan 66 prosenttia suomalaisyrityksistä on jo lisännyt IoT:n osaksi organisaation kehityssuunnitelmaa. Tutkimusyhtiö Gartner taas ennustaa, että vuonna 2020 jopa 95 prosenttia kaikesta valmistetusta uudesta elektroniikasta kytkeytyy verkkoon.
Käynnissä oleva muutos vaikuttaa myös mediatoimialaan. Miksi ei vaikuttaisi? Kansainvälinen digitaalisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Accenture povaa IoT:sta seuraava suurta mahdollisuutta medialle. Sen mukaan mediatoimialan pitäisi oivaltaa roolinsa tässä kokonaisuudessa, määritellä menestysmahdollisuutensa siinä ja selvittää, missä IoT-ympäristöissä sen tulisi olla läsnä ja miten.
Kansainväliset mediajätit Google, Facebook, Apple ja Amazon ovat jo syvällä tässä kehitystyössä tontittamassa ihmisten arkea. Kouriintuntuvin esimerkki ovat älykaiuttimet, joita edellämainitut yritykset ovat tuoneet markkinoille. Facebook taas on esitellyt hiljattain älynäyttö Portalin, joka on sen avausyritys fyysisten ja verkottuneiden laitteiden markkinoille. Myös muilla jättiläisillä on teossa vastaavanlaisia avauksia.
Yle haluaa olla mukana tässä kehityksessä. Tästä syystä käynnistimme Kioski In Things -innovaatiokilpailun, jossa kehitetään uusia digitaalisia palveluratkaisuja nuorten aikuisten tarpeisiin tulevaisuudessa – erityisesti IoT:n mahdollistamin keinoin.
Hanke kestää puoli vuotta. Sen aikana on tarkoitus testata käytännössä, miten moderni mediabrändi voisi olla läsnä tulevaisuuden mahdollisuuksien läpiverkottuneessa laiteympäristössä, jossa dataa virtaa kaikkiin suuntiin ja erilaisia palveluita voi tarjota laitteessa kuin laitteessa räätälöitynä juuri sinulle.
Antti Hirvonen
Ylen nuorisomedioiden päällikkö
