Hyppää pääsisältöön

Jussi Halla-ahon mielestä kirjastoissa pitäisi olla hiljaa niin kuin ennen – tällainen on perussuomalaisen puoluejohtajan kulttuurikartta

Jusi Halla-aho Musiikkitalon aulassa.
Jussi Halla-aho asettui kuvattavaksi Helsingin Musiikkitalossa. Jusi Halla-aho Musiikkitalon aulassa. Kuva: Yle / Inkeri Kuisma Jussi Halla-aho,Musiikkitalo,Perussuomalaiset,Eduskuntavaalit 2019,puolueen puheenjohtaja

Jussi Halla-aho jättäisi kulttuurin tuottamisen pääosin kysynnän ja tarjonnan lakien varaan. Näin on hänen mielestään tehty menneinä vuosisatoina ja hyvin tuloksin.

Taiteen suhteen Jussi Halla-aho sanoo olevansa joustava ja suvaitsevainen. Kirjallisuudessa, kuvataiteessa tai arkkitehtuurissa ei ratkaisevaa ole tyylilaji vaan laatu.

– Pidän laadukkaasta kuvataiteesta. Sellaisesta, joka tuottaa elämyksiä ja joka panee ajattelemaan, että miten ihminen osaa tuollaisenkin tehdä. Tämä on minun mielestäni keskeinen taidetta ja tekotaidetta erottava tekijä. Taide on sellaista, jota tavallinen, harjaantumaton ihminen ei pysty tuottamaan.

Epämiellyttäviäkin kokemuksia löytyy.

– Jonkun verran häiritsee pitkään jatkunut suuntaus, jossa esimerkiksi erilaiset muistomerkit ja monumentit ovat kauniisti sanottuna symbolistia, ja rumasti sanottuna niissä on ehkä menty siitä, missä aita on matalin.

– Pannaan kökköjä päällekkäin tai vierekkäin ja kerrotaan, että se esittää jotain. Sellainen ei vetoa itseeni millään tavoin.

Kaunis arkkitehtuuri hivelee Halla-ahon sisintä kaupunkimatkoilla Suomessa ja ulkomailla. Rumimmillaan kaupunkiarkkitehtuuri oli hänen mielestään 1970-, 1980- ja vielä 1990-luvullakin.

– Nyt on jo mahdollista suunnitella ja rakentaa kauniita taloja, joskin ne saavat usein täystyrmäyksen kulttuuriväeltä ja arkkitehtipiireiltä, jotka toteavat, että tuo ei ole aitoa, hän piikittelee.

Vierailu MoMA:ssa New Yorkissa tarjosi hienoa taidetta ja nostatti kysymyksiä

Viime kesänä Halla-aho kävi perheensä kanssa New Yorkissa modernin taiteen museossa. The Museum of Modern Art tarjosi hänen mielestään hienoa taidetta monelta aikakaudelta ja pitkältä ajalta.

Vierailu antoi tilaisuuden tarkastella, miten maalaustaide on kehittynyt. Halla-ahosta näytti siltä, että kehitys ei ole aina ollut positiivista.

– Sellainen yleinen trendi voidaan nähdä, että teknisesti korkeatasoista kuvataidetta arvostettiin aiemmin enemmän kuin nykyään.

– Luulen, että yksi selittävä tekijä on, että varhaisempina aikoina taiteilijat olivat elantonsa puolesta riippuvaisia siitä, ostetaanko heidän taidettaan tai löytävätkö he itselleen jonkun mesenaatin rahoittamaan taiteen tekemistä.

Pitää tuottaa taidetta, jota ihmiset haluavat kuluttaa

Mitä kulttuurin pitäisi mielestäsi tuottaa: elämyksiä, hyötyä vai rahaa? Halla-ahon mielestä kulttuurin on elätettävä itsensä.

Halla-aho sanoo olevansa epäluuloinen “apurahataiteilua” kohtaan ja uskovansa markkinatalouden voimaan, kysynnän ja tarjonnan lakiin.

– Jotta kulttuuria voitaisiin tuottaa, sen on oltava sellaista, josta joku on valmis maksamaan.

– Perussuomalaiset on profiloitunut vuosien saatossa, miten sen sanoisi, hiukan punaniskaisena ja konservatiivisena puolueena, Halla-aho kuvaa puoluettaan.

Hän sanoo olevansa itse konservatiivinen siinä mielessä, että hän on ennakkoluuloinen apurahataiteilua kohtaan. Jos taiteilijan tulonmuodostus muodostuu kokonaan yhteiskunnan tuesta, niin tilanne ei ole Halla-ahon mielestä hyvä.

Taiteelle tekisi hänen mukaansa hyvää se, että rahoitus tapahtuisi mahdollisimman paljon markkinaperiaatteella eli tuotettaisiin sellaista taidetta, jota ihmiset haluavat kuluttaa.

Provinssirock 1997. Rock-yhtye YUP soittaa esiintymislavalla.
Rock-yhtye YUP soittaa Provinssirockin esiintymislavalla v. 1997. Provinssirock 1997. Rock-yhtye YUP soittaa esiintymislavalla. Kuva: Tiina Karjalainen / Yle Provinssi,rock,YUP,Jarkko Martikainen

Tampereella Suomi-rock oli nuoruudessa kova sana

Halla-aho oppi lukemaan aika varhain ja luki mielellään sekä sarjakuvia että kirjoja. Jokainen hyvä kirja on hänelle yhä elämys.

Kotona isosisko piti huolta siitä, että koko perhe kuuli sellaistakin musiikkia, jota ei muuten olisi kuunnellut.

Koska oltiin Tampereella, Suomi-rock iski nuoren miehen tajuntaan. 16-vuotiaana kuuntelussa olivat ainakin Sielun Veljet, Eppu Normaali ja Juice Leskinen. Myöhemmin metallimusiikki vei miehen mennessään.

Toivekappaleeksi Halla-aho valitsee YUP-yhtyeen Yövieraat, samannimiseltä albumilta vuodelta 1996.

Kirjastoista on tullut rauhattomia

Yksi keskeinen kulttuuri-instituutio, joka Halla-ahon mielestä kuuluu yhteiskunnan vastuulle, on kirjastolaitos. Nykyisestä tavasta kehittää kirjastoja on hänestä saatu huonoja tuloksia.

– Kirjastojen pitäisi enemmän keskittyä pitkän ja kunniakkaan perinteen vaalimiseen sen sijaan, että niistä pyritään tekemään koko kansan olohuoneita.

– Usein niistä tulee rauhattomia paikkoja. Niiden alkuperäinen merkitys katoaa, eivätkä ne enää ole paikkoja, joissa ihmiset voivat työskennellä ja lukea rauhassa.

– Lapsena ja nuorena kirjastot olivat pyhättömäisiä ympäristöjä, joissa kirjaston täti tuli herkästi sihahtamaan, jos siellä puhuttiin liian kovaan ääneen. Minusta tämä on hyvä perinne, hän naurahtaa.

"Taiteilijoiden kritiikki aika alkeellista"

Vallanpitäjien haastamista pidetään yhtenä taiteen tehtävänä, mutta Halla-ahon mielestä perussuomalaiset ovat joutuneet syyttä taiteilijoiden "ryöpytyksen" kohteeksi.

– Perussuomalaiset ovat oppositiossa, joten on hyvin kyseenalaista, onko puolueen kimpussa pörrääminen vallankäytön haastamista parhaimmillaan, hän sanoo.

– Taiteilijapiireissä käsitys yhteiskunnallisista ongelmista on usein hyvin pinnallinen ja lapsellinen, suoraan sanottuna. Kritiikki, jota esitetään, on usein aika alkeellista, eikä kohdistu oikeisiin asioihin. Vastustetaan kaikkia pahoja asioita, kuten eriarvoistumista, syrjäytymistä ja köyhyyttä, mutta kannatetaan politiikkaa, joka tosiasiassa edistää näitä epäkohtia yhteiskunnassa, Halla-aho väittää.

Halla-ahon mielestä taide ja muu kulttuuri eivät ole perussuomalaisen politiikan ykkösasioita, mutta välillisesti kulttuurillekin löytyy sijaa.

– Julkisen vallan tulee luoda puitteet sille, että ihmisillä on materiaalisesti ja henkisesti niin hyvät oltavat, että heillä on myös aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria omien valintojensa mukaan, hän linjaa.

Kuuntele Paula Jokimiehen toimittama haastattelu kokonaisuudessaan Yle Areenassa.

Puoluejohtajien kulttuurikartan jaksot kuullaan torstaisin Radio Suomessa klo 20.15: Pekka Haavisto 31.1., Jussi Halla-aho 7.2., Anna-Maja Henriksson 14.2., Li Andersson 21.2., Petteri Orpo 28.2., Sampo Terho 7.3., Sari Essayah 14.3., Juha Sipilä 21.3. ja Antti Rinne 28.3.

Lue lisää:
Pekka Haavisto rakastui suomalaiseen designiin jo teininä – tällainen on vihreän puoluejohtajan kulttuurikartta
Elämä ilman Abbaa olisi synkkää – tällainen on RKP:n puoluejohtajan kulttuurikartta

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi